2010-luvun perintö johtamiselle

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

2010 luvulla tapahtui paljon asioita, joista meidän kannattaa ottaa oppia. Olen koonnut tähän omia ja Twitter -kontaktieni näkemyksiä siitä, mitä 2010 -luvusta jäi mieleen johtamisen saralla.

Suuret ikäluokat luovuttivat ja valta siirtyi nuorille

Vuosikymmen alkoi kahdella suurella teemalla. 2008 alkanut Suomen talouden heikko kausi ja suurten ikäluokkien mittava eläkkeelle jääminen osuivat yhteen. Olisi turhan yltiöpäistä sanoa, että ne liittyivät suoraan toisiinsa, mutta niissä kyllä saattaa olla jotakin yhteistä.

Suuret ikäluokat käyttivät suurta valtaa suomalaisessa työ- ja liike-elämässä varsin pitkään, 1970 -luvun lopulta aina 2010 -luvulle saakka. He viimeistelivät hyvinvointi Suomen ja pitivät kiinni saavutttamistaan asemista ja rakentamistaan toimintamalleista hyvin pitkään.

Muutokselle haluttiin tuoreet kasvot

2010 -luvun alun uutta johtamiskulttuuria käynnistettiin hypellä. Erityisesti digitalisaatiosta puhuneet nuoret yrittäjät ja konsultit loivat innostusta uusien teknologioiden käyttöön. Jos 2000 -luvun alku oli Nokian vanavedessä syntyneen mobiilialan kasvua,, 2010 -luvun alku lähti liikkeelle monipuolisemmin erilaisten digitaalisten palveluiden markkinoinnilla.

Sosiaalisen median nousu ja nuorten nopea nousu sosiaalisen median kiinnostaviksi kasvoiksi, loi aivan uudenlaisen tilanteen. Nuoruudesta ja innokkuudesta tuli johtamisen seksikästä valtavirtaa. Kiinnostavimpia kasvoja olivat ne, joiden visiot lensivät korkeimmalla. Kun aiemmin julkisuus oli tullut palkintona hyvistä suorituksista, nyt julkisuus tulikin sille, joka uskalsi puhua rohkeimmin.

Sosiaalisen kyvykkyyden merkitys nousi ehkä tärkeimmäksi yksittäiseksi osaamiseksi. Se joka keräsi kavereita, keräsi myös valtaa.

Sukupolvien välille syntyi kuiluja

2010 -luvun alkuvuosia leimasi myös sukupolvien nokkapokka, josta osavoiton lopulta korjasi digitaalinen sukupolvi. Digitaalisuuden ympärillä toimivat saivat vanhemmat sukupolvet näyttämään hitailta ja jäykiltä. Lisääntyvässä määrin alettiin puhua siitä, kuinka uusi sukupolvi hakee hyvin erilaista johtamista ja heille työn merkitys on myös toinen.

Keski-ikää lähestyvälle sukupolvelle naurettiin ja heidän kykynsä luotsata Suomi uudelle vuosikymmenelle asetettiin kyseenalaiseksi.

Jokaisesta tuli asiantuntija

Sosiaalinen media ja henkilöbrändäys muutti asioiden leviämisnopeutta. Kuka tahansa pystyi tuomaan julki omia mielipiteitään. Enää ei tarvittu lehden toimituksen tai kirjakustantajan hyväksyntää ajatuksille.

Tämä synnytti kilpailun siitä, kuka huutaa korkeimmalta ja kovimmin. Lanseerattiin jopa sanonta: “Fake it until you make it”. Haluttiin erottua ja olla ensimmäisenä omimassa eri katregorioita ja väitteitä. Yhtäkiä kaikki johtaminen on viestintää, ilman itseohjautuvuutta ei ole hyvää yritystä, ilman digitalisaatiota ei ole bisnestä, startup mindset takaa innovaatiot, perinteinen kehittäminen muuttuu palvelumuotoiluksi, kaikki on ketterää, henkilöbrändin maine ratkaisee työllistymisen, johtaja ilman sometiliä ei ole olemassa ja kaikki mitä tehdään, pitää tehdä yhdessä.

Toinen toistaan mullistavammaksi väitettyjä ajatuksia tulee kuin liukuhihnalta.

Yhteistä kaikille ulostuloille oli se, että niiden ympärille muodostui isompia ja pienempiä heimoja, joiden uskon taso lähenteli herätysliikkeitä. Kritiikkiä oli turha esittää, koska herätysliikkeen voima oli suurempi kuin muutamien kriittisten äänten.

Vuosikymmenen mittainen henkinen lama

Kaikkein merkittävin asia koko 2010 -luvun johtamiselle oli kuitenkin kymmenvuotinen laskukausi ja neuvottomuus sen ratkaisemisessa. Suomi lähti merkittävästi hitaammin liikkeelle 2008 tapahtuneesta finanssikriisistä. Metsäteollisuuden rakennemuutos ja Nokian menestyksen sulaminen tuhkaksi veivät iloa ja uusien bisnesten löytäminen oli vaikeaa.

Johtamiskulttuureiden muutos ei ollut niin nopeaa kuin olisi haluttu. Innovaatioissa meistä tuli kehitysmaa. Panostukset maailman kärkeä, mutta tulokset reippaasti alle OECD keskiarvon. Meillä tehtiin paljon asioita ja pöhinää riitti. Tuloksista vain oli pulaa. Avuksi tuli vasta 2010 jälkipuoliskon maailmantalouden kasvu. Kun maailmantalous kasvaa, kasvaa Suomikin.

Mitä meidän pitää oppia 2010 -luvusta? Mikä on vuosikymmenen todellinen perintö?

Ensinnäkin meidän tulee oppia, että vallan keskittyminen liian kapeisiin käsiin on riski. Tarvittavat uudistukset jäävät tekemättä tai niitä tehdään liian hitaasti.

Toisekseksi. Meidän pitää oppia tekemään liiketoimintaa niin, että emme ole ensimmäisenä kärsimässä, kun maailmantalous heilahtaa. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palveluiden osuutta on pakko kasvattaa. Teollisuusyrityksenä pidetty Kone menestyi koko vuosikymmenen pitkälti siitä syystä, että sillä oli runsaasti palveluita tukemassa liiketoimintaansa.

Kolmanneksi. Johtaminen on kaikkien asia, vaikka kaikki eivät olekaan johtajia. Tarvitsemme innokkaita uusien asioiden esiintuojia, mutta samaan aikaan tarvitsemme kokemusta. Ihminen ja maailmantalouden mallit eivät muutu niin nopeasti kuin usein kuvitellaan. Vanhasta uuteen harvemmin hypätään. Sen sijaan vanhasta uuteen voidaan mennä nopeutetullakin aikataululla, kun vain ymmärretään mahdollisuudet ja rajat entistä paremmin.

Neljänneksi. Yleinen kiinnostus hyvään työelämään, hyvään johtamiseen ja hyvään iiketoimintaan on jatkuvasti kasvanut. Työelämä on muuttunut monella tavalla paremmaksi, jos toki samaan aikaan kiire ja stressi ovat monella lisääntyneet ja erot hyvinä pidettyjen ja raskaiden töiden välillä ovat kasvaneet.

Lopuksi

Vuosikymmenen sekasotkun jälkeen on kiva katsella maailmaa, jossa tapahtuu asioita. Kaikki muutokset eivät aina ensituntumalta ole välttämättä kivoja. Pidemmän ajan kuluessa niihin kuitenkin tottuu, eikä vanhaa osaa edes kaivata. Siksi tärkein oppi viime vuosikymmeneltä onkin se, että vaikka suunta ei omasta mielestä ole oikea, se voi silti olla oikea.

Me emme voi tietää, mihin maailma menee, mutta me voimme vaikuttaa siihen, mihin haluamme sen menevän. Siihen asiaan meillä on moninkertaiset mahdollisuudet verrattuna tilanteeseen, joka oli 2000 -luvun alun työelämässä.

Jaa

Vaikuttajasta

Pasi Sillanpää

Strategisti
Kuudes Aisti Oy
#strategia #markkinointi
#viestintä

Strategiatyön ja markkinoinnin ammattilainen Pasi Sillanpää tuntee erottuvien strategioiden ja markkinointikonseptien lainalaisuudet. Hän tuntee strategiatyötä tiedon jalostamisesta ja päätöksenteon kautta toimeenpanoon. Pasi sekä auttaa yrityksiä tekemään parempia päätöksiä ja johtamaan muutosta että puhuu ja kirjoittaa aktiivisesti aiheen ympäriltä.

Jätä kommentti