60-luvulla syntyneet ja milleniaalit – kohdatkaa toisenne työelämässä aidosti ja uteliaasti

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Monissa yrityksissä eletään juuri nyt muutoksen aikoja. Maailma on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana niin suunnattomasti, että itsekin 35-vuotiaana välillä putoan kehityksen kärryiltä. Ihailen valtavasti yrityksemme vastavalmistuneita tekijöitä, jotka puhuvat markkinoinnista niin, että minunkin on vaikea ymmärtää. Teknologia mahdollistaa niin valtavasti, se tuo tehokkuutta ja vipuvartta lähes jokaiseen asiaan. Mietin, että mikä tässä muutoksessa on nyt niin vaikeaa. Miksi me taistelemme asioita vastaan?

Miksi maailman muutos on niin pirun hankalaa työelämässä?

Ongelma on ihmisissä. Jos yritys on perustettu 20-30 vuotta sitten ja se on pitänyt hyvää huolta ihmisistään, henkilöstövaihtuvuus on ollut vähäistä. Nyt nämä tekijät ovat reilu viisikymppisiä. Jos yritys ei ole ollut eturintamassa maailman muutoksessa mukana, todennäköisesti ihmiset ovat tehneet työtään ahkerasti, työpaikkaa ja asiakkaita kunnioittaen. Jos työntekijöitä on koulutettu, se on yleensä ollut työhön liittyvää lisäkoulutusta. Kouluttautuminen tätä laajemmin ei ollut kovin yleistä. Nyt olemme siinä tilanteessa, että se ammatti tai työ, johon tekijöitä on koulutettu ja jota on viimeiset 10 vuotta tehty, voi olla ammatti, jota ei kertakaikkiaan kohta enää ole olemassa.

Tämä ei ole uutta tietoa. Tätähän on nyt hoettu joka mediassa jo kyllästymiseen saakka. Tajusin, että olen itsekin ollut työelämässä jo 15 vuotta. 15 vuotta?? Miettikääpä, kuinka maailma on jo tässä ajassa muuttunut! Onneksi sain kunnian käydä sellaisen koulun, jossa minulle opetettiin jatkuvan oppimisen filosofia. Koko tämän 15 vuoden ajan olen lukenut, käynyt koulutuksissa ja seminaareissa, olen verkostoitunut, minulla on ollut mentoreita ja olen ollut utelias maailman menosta. Mutta kuinka moni muu on ymmärtänyt tämän saman? Kuinka nelikymppiset vuonna 2004 näkivät asiat?

Väitän, että hieman eri tavalla.

Puhun nyt perusihmisistä, joilla ei välttämättä ole korkeakoulutusta. Ihmisistä, jotka edustavat tuota työssäkäyvää 60-luvulla syntynyttä ikäluokkaa. Vielä siihen aikaan työelämässä vallitsi ideologia: “töitä, paljon ja ahkerasti, kouluttautuminen on ajan hukkaa”. Miehet eivät juurikaan osallistuneet kotitöihin. Isyyslomat olivat vain rohkeimmille. Rohkeista naisista tai nuorista yrittäjistä ei juurikaan puhuttu, eikä sanavarastoon kuuluneet termit; verkostoituminen, digitalisaatio, tunneäly, innovaatiot tai yrityskulttuuri. Suurella osalla ihmisistä oli omakotitalo, 2-3 lasta, lomamatkat Kanarialla ja valokuvat filmillä. Kun omat lapset saatiin maailmalle, alettiin odottamaan eläkkeelle pääsyä. Silloin voitaisiin viettää aikaa lastenlasten kanssa, kun omille lapsille ei ollut aikaa.

Eri maailmojen kohtaaminen on johtamishaaste

No nyt se maailma on muuttunut. Nuoret ihmiset kouluttautuvat toisenlaisessa maailmassa ja taaksepäin ei ole menemistä. Tämän päivän johtajien haasteena onkin nimenomaan saada tämä kaksi täysin erilaisesta maailmasta tulevaa sukupolvea kohtaamaan toisensa kunnioittavasti ja uteliaisuudella. Kommunikoimaan ja saada ymmärtämään että olemme yrityksissä samassa veneessä, eikä meidän kannata taistella keskenään ja jarruttaa muutosta, joka on jo täällä.

Organisaatioissa vallitsee pelko. Pelko on molemmilla ikäryhmillä sama; kuinka he jaksavat tämän päivän työelämässä kun vaatimukset ovat niin korkeat? Iäkkäimmät pelkäävät oman osaamisen vanhenemista ja nuoremmat oman osaamisensa riittämättömyyttä. Olemme suoraan sanoen kusessa, jos yritykset aloittavat muutoksen irtisanomalla vanhempaa väkeä ja palkkaamalla nuoria sisään. Osaamisen pääoma ei kasva niin. Meillä jäisi työelämän ulkopuolelta valtavasti työntekemisen kokemusta, osaamista sekä asennetta. 60-luvulla syntyneet ovat nimittäin keitetty kovissa liemissä. Heitä ei hätkäytä pikkuasiat.

Jokainen voi omalla asenteellaan vaikuttaa siihen, että näin ei käy. Listasin viisi vinkkiä molemmille ääripäille työelämässä selviytymiseen ja toisten kohtaamiseen. Ymmärrä paremmin toisia ja rakenna siltoja siilojen sijaan.

X-sukupolvi (1960–80-luvuilla syntyneet)

  1. Älä odota eläkkeelle pääsyä vaan ymmärrä, että koskaan ei ole liian myöhäistä päivittää osaamistaan
  2. Digitalisaatiota ei kannata pelätä – sen avulla pääsemme tekemään mielenkiintoisia töitä ja käyttämään aivoja paljon järkevämpiin juttuihin. Koneet tekevät meidän ”tylsät” työt.
  3. Ihmisiä on erilaisia ja edustamasi ihmisryhmä on todella pieni vähemmistö. Yhä nuoremmilla on yhä monipuolisempia näkemyksiä maailmasta, opi heiltä!
  4. Ole utelias ja rohkea. Halua oppia lisää. Älä turhaan nöyristele vaan uskalla tavoitella omia unelmia ja alkaa elämää nyt, eikä ‘sitten kun’.
  5. Nuorempi sukupolvi mahdollistaa yrityksen kasvun uusimmalla osaamisellaan ja intohimollaan työtään kohtaan. Ota heidät mukaan kehitykseen ja kuuntele, mitä heillä on sanottavaa.

Milleniaanit (1980–2000-luvuilla syntyneet)

  1. Sinun ei tarvitse tuoda osaamistasi esiin 24/7 joka kanavassa. Muista myös levätä sillä työelämää on jäljellä loputtomasti.
  2. Muista tunneäly ja kärsivällisyys sekä välillä hyvää tekevä hitaus työelämässä. Se, että istahdat hetkeksi kahville työkaverin kanssa, tekee aidosti hyvää mielelle ja keholle.
  3. Ihmiset ovat erilaisia. Kaikki eivät ole maistaneet sushia ja vihersmootieita tai jooganneet. Kaikki työkaverisi eivät ole välttämättä matkustelleet tai opetelleet täydellistä englantia.
  4. Kaikki heti tänne äkkiä mulle -asenne ei ole mahdollinen. Kaikkea ei voi saada kerralla
  5. Vanhempi sukupolvi mahdollistaa yrityksen kasvun pitkällä kokemuksellaan ja vahvalla osaamisellaan. Ota heidän mukaan kehitykseen ja kuuntele, mitä heillä on sanottavaa.
Jaa

Vaikuttajasta

Suvi Widgrén

Vt toimitusjohtaja
Smartum
#johtaminen
#muutosjohtaminen

Suvi Widgrén perusti nuorena muotialan yrityksen ja kaikista epäilyistä huolimatta kasvatti sen yli 30 hengen menestyväksi yritykseksi. 10 vuotta myöhemmin hän teki onnistuneen EXIT:in ja vei perheensä vuoden kestävälle maailmanympärysmatkalle. Kiertäessään maailmaa hän löysi uuden intohimon ravintola-alalta. Sijoitti suomalaiseen start-up:iin, mutta joutui pian tekemään yhden uransa vaikeimmista päätöksistä viedessään yrityksen konkurssiin. Nyt hän johtaa Smartumia takaisin kasvun tielle.

Jätä kommentti