99% yrityksistä voi pelastaa kapitalismin

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Kapitalismi on kriisissä. Eikä tarvitse olla edes kovin uusmarxistinen, samettitakkiin pukeutuva partajeesus väittääkseen näin. Tarvitsee vain avata uusin Financial Times, jonka mielestä liberaali talousjärjestelmämme,  joka on luonut niin aineellista vaurautta kuin naittanut itsensä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden kanssa, on pahasti uhattuna niin vasemmalta kuin oikealta.

Keskusteluun on kuitenkin pujahtanut yksi pahanlainen harha, nimittäin yritysten syyllistäminen. 

Euroopan Unionin tilastojen mukaan 99% eurooppalaisista yrityksistä on lukumääräisesti pieniä – ja keskisuuria yrityksiä tai yrittäjiä. Nämä harvemmin edustavat kapitalismin keskeiseksi miellettyä käenpoikaa, eli voitonmaksimoinnin kulttuuria ja keskittyvää vaurautta, joka ajaa niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin hyvinvoinnin ohi, ympäristöstä puhumattakaan. 

Financial Timesin ratkaisu on kapitalismin kriisiin on “Purpose”, syvempi tarkoitus, joka sitoo eri sidosryhmien intressit yhteen. Jo lähtien kuuluisasta, mutta monesti kyseenalaistetusta Stengel 50 -listasta, merkityksellisyydestä ja tarkoituksesta on tullut kasvun, hyvän kapitalismin ja jopa brändin ytimen määrittelijä. 

Ja osin se varmasti näin onkin, vaikka sloganmainen ratkaisu onkin piinallisen pinnallinen. Yrityksiä on aina perustettu ihan muun kuin rahan vuoksi.  Innostunut ongelmanratkaisu, työn muutos, tekemisen vapaus ja intohimo ovat useimmiten suurempia syitä kuin se jossain siintävä lompakon paksuus. 

Moni asia on pienille sekä keskisuurille sekä aloitteleville yrityksille entistä sujuvampaa ja helpompaa. Digitalisaatio on tehnyt rutiineista nopeampia ja sujuvampia. Markkinointi, hallinto ja raportointi eivät edelleenkään hoidu ajatuksen voimalla, mutta helpommin kylläkin. 

Samaan aikaan, voitot ja pääomat kasaantuvat epäterveellä tavalla niin vanhoille, menneestä maailmasta kiinnipitäville suuryrityksille kuin uutta maailmaa muokkaaville GAFA-firmoillekin. Me puhumme disruptiosta ja luovasta tuhosta, mutta toimialalla kuin toimialalle markkinaosuudet näyttävät keskittyvän kolmelle suurimmille toimijoille. Sijoittajat näyttävät innostuvat monopoleista ja kilpailunesteistä, ei itse kilpailusta. 1% goljattien haastamisesta on tullut entistä haastavampaa ja vähemmän palkitsevaa. 

Toisen laatulehden The Economistin mukaan tarvitsemmekin uuden kapitalistisen vallankumouksen, jonka ytimessä on reilun kilpailun vapauttaminen. Monopolistiset toimijat joko hinnoittelevat innovaattorit ulos markkinoilta tai ostavat ne osaksi omaa koneistoaan. Ja vaikka ruotsalaiset rokkitähtiproffat Jonas Ridderstråle ja Kjell A. Nordström lupasivatkin jo vuonna 2000, että valta siirtyy työntekijöille ja talentille, näin ei ole käynyt. 

The Economist tarjoaa lääkkeeksi niin yrityksille kuin yritteliäille yksilöillekin suurempaa oikeutta omaan dataansa ja sen kaupalliseen hyötykäyttöön, patenttilakien höllentämistä, kilpailukieltojen poistamista ja sellaisten sääntelylakien purkamista, joiden ainoa tarkoitus on status quon puolustaminen, ei positiivinen muutos.

Kumpikaan arvovaltainen media ei kapitalismin pelastamisyrityksessään ota kantaa ilmastokriisiin, kuluttamisen kriisiin eikä yleensäkään siihen, miten moninaisiin muotoihin yrittäjyys on kehittymässä. Puheista huolimatta niidenkin maailmaa rassaa suuruuden ekonomia. 

Freelancerit, mikroyrittäjät, kevytyrittäjät, osuuskunnat ja yhteiskunnalliset yritykset ovat kaikki jälkiteollisen yhteiskunnan taloudellisen toimeliaisuuden muotoja, jossa ratkotaan viheliäitä ongelmia, ilmastonmuutoksesta epätasa-arvoon ja kaikkea siitä väliltä. Niissä planeettamme fiksuimmat aivot kohtaavat. 

99% onkin ratkaisu, ei ongelma. 

 

Jaa

Vaikuttajasta

Petteri Lillberg

Vanhempi konsultti
Demos Helsinki
#Vastuullisuus #Vaikuttavuus #Strategia #Brändit

Petteri Lillberg (M.Phil) on Demos Helsingin vanhempi konsultti. Petteri työskentelee strategian, ennakoinnin ja yritystoiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parissa. Aivan erityisesti, Petteri auttaa yrityksiä tunnistamaan ja toteuttamaan uusia arvonluonnin ja aineettoman pääoman välineitä. Ennen Demosta, Petteri oli McCannin pohjoismainen strategiajohtaja. Näkyvä kolumnisti ja puhuja, Petterillä on M.Phil Cambridgen yliopistosta. Hän istuu myös Unicef Suomen hallituksessa.

1 kommentti

  1. Liisa Holma

    Ihan innostuin tästä kirjoituksesta. Juuri näin! Tarvitsemme takaisin myös sen Reaganin jälkeen unohtuneen aktiivisen kilpailuviranomaisen, joka valvoo kilpailun edellytyksien säilymistä markkinoilla. Kilpailuviranomainen on aliarvostettu instituutio demokratiassa. Ylisuuret yritykset uhkaavat jossain määrin jopa demokratian toteutumista, kun niiden valtavat omaisuudet ja sen tuoma valta antavat niille hurjasti valtaa myös päätöksenteossa. .

    https://www.amazon.com/Myth-Capitalism-Monopolies-Death-Competition/dp/1119548195

Jätä kommentti