Ainoastaan sokeat hullut vannovat jatkuvan talouskasvun nimeen

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Kuka uskoo enää jatkuvaan talouskasvuun?

Vajaan vuosisadan aikana on kasvettu valtavasti. Toisen maailmansodan jälkeinen rauhoittuminen mahdollisti keskittymisen taloudellisen hyvinvoinnin rakentamiseen. Vanhempamme ja isovanhempamme ovat osaltaan rakentaneet länsimaista hyvinvointiyhteiskuntaa, jonka hedelmistä saamme päivittäin nauttia.

Useimmille meistä elämä on yhtä unelmaa, mahdollisuutta ja pöhinää. Jos ei siltä tunnu, tarkista kiikarit.

Samaan aikaan kohina ilmastonmuutoksesta voimistuu jopa siinä määrin, että sana ilmastonmuutos ei itsessään herätä enää kovinkaan voimakkaita tunteita. Parta pärisee ja maailmanlopun ennustukset tummenevat, mutta konkretiaa on vaikea hahmottaa. Ilmastonmuutoksesta on lähtenyt terä, se on vain toistuva termi mediassa.

Toki roskat tulee lajiteltua, eikä lentämisen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä tarvitse nyt hetkeen murehtia. Leivän päälle pitäisi kuitenkin saada voita myös tulevaisuudessa, ja voin hinta nousee koko ajan.

Ajatus täyskäännöksen tekemisestä naurattaa ja ahdistaa – pitkälti samoista syistä johtuen.

Innovaatioaallot määrittävät suunnan

Vihulias pandemia tehnyt näkyväksi sen, mitä tapahtuu kun kulutamme häikäilemättömästi luonnonvaroja. Asia ei ole yksiselitteinen, mutta istuu kokonaiskuvan osaksi. Tätä vasten peilaten, haaveilut paluusta normaaliin kuulostavat lähinnä sokealta hulluudelta. Nyt jos koskaan on aika mennä eteenpäin.

Maailma on kokenut aiemmin viisi erilaista innovaatioaaltoa, jotka ovat edistäneet kasvua ja kehitystä. 1700-luvulla vesivoima näki päivänvalon. Myöhemmin otettiin käyttöön fossiiliset polttoaineet ja höyryvoima. 1900-alussa keksittiin puolestaan sähkö, jota seurasi tietoliikenteen aalto. 1950-luvulla koitti avaruusaika, jonka siivellä lännessä kulutus kasvoi melkoisella vauhdilla. Vuosikymmeniä myöhemmin koitti digitaalinen vallankumous. Sen myötä koko maailma pieneni älypuhelimen kokoiseksi.

Monien mielestä kuudes innovaatioaalto, kestävyyden kumous on ollut käynnissä jo tovin. Rohkeimmat taloustieteilijät julistavat toreilla, että lähitulevaisuudessa jokaisen yrityksen strategian ytimen muodostaa vastuullisuus.

Vastuullisuutta vaaditaan, mutta jos rahkeet ei riitä sen toteuttamiseen, uhkaa homma vesittyä vastuuttomaksi markkinointikikaksi. Tällöin tavoitteena on pitää yrityksen imago tarvittavan puhtoisena ainakin siihen saakka, että voitaisiin… niin, palata takaisin siihen normaaliin.

Kestävyyden kumous mittaa meistä jokaista

Kestävyyden kumousta mitatessa akilleen kantapää piilee konsulttien suosikkipuheenaiheessa strategiatyössä. Useissa firmoissa vastuullisuutta ylisuunnitellaan ja alitoteutetaan, jolloin asetetut tavoitteet ja tienviitat jäävät ylimalkaisiksi ja suurpiirteisiksi. Ne näyttävät hyvältä tiedotteissa, mutta jalkautuvat ontuen käytäntöön ja ovat harvoin kenenkään valvottavana.

Ihmiset ovat päivä päivältä etevämpiä tunnistamaan tyhjää kaikuvan bullshitin. Epämääräisiin vastuullisuustavoitteisiin ei halua sitoutua, sen enempää kukaan yrityksen sisällä kuin sen ulkopuolellakaan.

Siinä missä “oikeaoppinen” somekäyttäytyminen on muuttunut kiiltokuvamaisesta autenttiseksi, sama heijastuu myös muuhun elämiseen. Katteettomien ja kauniiden lupausten sijaan kaipaamme avointa ja rehellistä viestintää siitä, kuinka etenemme kohti parempaa tulevaisuutta.

Konkreettiset ja selkeät askeleet synnyttävät luottamusta, ja syövät henkilöbrändejä aamiaiseksi.

Tuorein innovaatioaalto ei mittaa ainoastaan yrityksiä, vaan myös yksittäisiä ihmisiä. Monista saavutetuista etuuksista on kyettävä luopumaan ja tulevaisuuden skenaarioita kiikaroitava uudenlaisilla linsseillä. Teknologia on suuri mahdollisuus ja tulee mahdollistamaan paljon täysin uudenlaista liiketoimintaa. Ensin pitää kuitenkin kyetä luopua vanhasta, eikä haikailla paluusta mihinkään. Monet näin ovat jo tehneet.

Kestävyyden kumouksen laaja-alaisia tuloksia mitataan todennäköisesti vasta seuraavien sukupolvien toimesta. Me voimme osaltamme kääriä hihat ja hyväksyä ensisijainen roolimme kehittyvänä maana, jollaiseksi jokainen maapallon valtio on nyt haastettu.

Kasvua tärkeämpää on kestävyys.

Jaa

Vaikuttajasta


päätoimittaja
Bonfire.fi -bisnesmedia

Kommentointi on suljettu