Aloin kouluttamaan kasvuhakkereita ja koulutin 50. Mitä opin?

Vuosi sitten päätin alkaa kouluttamaan kasvuhakkereita. Nyt vuoden jälkeen päätöksestäni olen

vetänyt yhteensä 8 koulutusryhmää
kouluttanut 50 henkilöä (Pyöritän ohjelmaa Icebreaker.vc:llä ja toimistoni Truly Agency palkkasi muutamia valmistuneita, jotka mentoroivat junioreja)
huomannut, että yli 90% sai vakituisen työpaikan heti, osa jatkoi opiskeluja. Tesin blogista voit lukea erään koulutetun uratarinan.
kokeillut ottaa harjoittelijoiksi ihmisiä erilaisilla taustoilla: mukana on ollut esimerkiksi opettaja, muusikko, tutkija, journalisti ja ravintoloitsija. Koulutukseen mukaan tulleilla on ollut taustaa muun muassa rahoitusalalta tai opintoja matematiikasta tai teknologiasta. Suomalaisten lisäksi mukana on ollut harjoittelijoita Argentiinasta, Kanadasta, Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta, Saksasta, Ranskasta, Bangladeshista, Venäjältä ja Unkarista.

Vedin ohjelmaa syksyyn 2020 asti yksin, kunnes sain avuksi ja ensimmäisen ryhmäni alumnin Anni Pyhäjoen. Hän hyppäsi mukaan Icebreaker.cv:hen auttamaan koulutuksessa sekä ohjelman organisoinnissa. Tässä vaiheessa ohjelma oli alkanut saamaan huomiota blogeissa, LinkedInissä ja erilaisissa Facebook-ryhmissä, joten sain satoja hakemuksia kiinnostuneilta harjoittelijoilta ja kymmeniä hakemuksia mukaan haluavilta firmoilta. Oli siis niin sanotusti kädet täynnä. Kiitos Anni avustasi. ?

Miten tähän sitten päästiin? Koska en lähtökohtaisesti tiennyt ketä kannattaisi kouluttaa ja miten, lähestyin koko asiaa testi-iteraation kautta. Jokainen ryhmä oli oma, arvokas iteraationsa. Käyn artikkelissa oppikokemuksiani läpi ryhmittäin.

Ensimmäiset ryhmät

Kasvuhakkeroinnin kouluttamisen testailu alkoi pilottiryhmän osalta loppuvuodesta 2019. Kuvaan pilottia tarkemmin viime vuoden artikkelissani.

Pilottiryhmän tulosten ansiosta aloin saada ohjelmaan oikeasti hakemuksia ja firmatkin lähtivät testailuun mukaan mielellään. Ei siis tarvinnut enää kaivaa ”vapaaehtoisia” lapiolla ja kuokalla erilaisista Facebook-ryhmistä.

Helmikuussa kokeilin ensimmäistä kertaa ohjelman skaalaamista kuudelle harjoittelijalla sekä allokoida harjoittelijoita tiettyihin firmoihin. Alkuperäisen ryhmän osalta kolmen kuukauden harjoittelujakso myös tuntui turhan pitkältä, joten lyhensin harjoittelun kahteen kuukauteen.

Ohjelmasta muotoutui versio, jossa Icebreaker.vc-rahaston halukkaat portfolioyhtiöt ottivat palkkalistoilleen harjoittelijan määräaikaisella sopimuksella ja näin harjoittelijan palkka (1200€/kk) maksettiin suoraan työllistävän firman toimesta. Harjoittelija keskittyi testi-iteraatiossa pääasiassa tähän kyseiseen firmaan.

Onnistumisia ja oppeja

Kahden kuukauden ohjelma osoittautui riittävän pitkäksi testi-iteraation perusteiden oppimiseen, mutta oli myös riittävän lyhyt ollakseen aikuisille reilu harjoitteluajanjakso. Toisin sanoen ei tarvitse ikuisesti sniiduilla harkkaliksalla.

Kaksi kuukautta on myös riittävän lyhyt aika huomata 1) onko kasvuhakkerointi oikea ala kyseiselle harjoittelijalle 2) olisiko harjoittelija+firma hyvä fitti molemmin puolin. Kahden kuukauden aikana on myös aikaa tutustua muihin tarjolla oleviin harjoittelijoihin ja firmoihin, joista voi löytyä molemmille osapuolille sopiva työmahdollisuus.

Mistä kasvuhakkeroinnissa on oikeastaan kyse

Tämän ajanjakson aikana alkoi muodostua näkemys niin sanotun kasvuhakkeroinnin fundamenttiasioista, eli mitä tässä roolissa menestyminen vaatii ja mihin opetuksessa kannattaa keskittyä.

Olennainen huomio oli se, että kasvuhakkeroinnissa ei oikeastaan ole kyse mistään substanssiasioista (digimarkkinointi, myynti, konversio-optimointi), vaan olennaisinta on:

Prosessin noudattaminen
Dokumentointi
Kommunikointitaidot
Ongelmanratkaisukyvyt
Omistajuuden ottaminen kasvusta.

Mitä selkeämmin kasvuhakkeroinnin ydinasiat alkoivat kirkastua, sitä selkeämmin kirkastui myös se, että sen todellakin pystyy omaksumaan kuka tahansa, jolla on riittävästi motivaatiota.

Opetussisältö kehittyi läpi vuoden

Mitä selkeämmin aloin hahmottaa kasvuhakkeroinnin olennaisimmat osat, sitä nopeammin alkoivat myös alkuperäiset opetusmateriaalini vanheta. Alunperin olin lähestynyt asiaa hyvin substanssikeskeisesti, opettaakseni prosessia käytännön toimenpiteiden kautta. Siinä on hyötynsä, mutta toisaalta keskittyessä liikaa substanssiasiaan (esimerkiksi liidinhankinta), kohdistui harjoittelijan ja kohdeyhtiön fokus täysin väärään asiaan.

Olennaisin asia kasvuhakkeroinnissa on testi-iteraatioprosessi, jonka tavoitteena on jatkuvat oppimiskokemukset.

Liian suuri fokus esimerkiksi liidinhankintaan vie pahimmillaan huomion pois olennaisimmasta, eli testaamisesta, jolloin tyypillisesti ajaudutaan ylianalysoimaan epäolennaisia asioita ja testaustahti – ja sitä kautta oppiminen – hidastuu. Tässä vaiheessa oli aika räjäyttää lähes kaikki alkuperäiset materiaalit ja aloittaa puhtaalta pöydältä.

Kevään ja kesän ryhmät

Kevääseen asti olin vetänyt koulutusta Icebreaker.cv:n toimistolla ja ryhmälle oli muodostunut rutiineja yhteisiin tiistaisessioihin ja yhdessä työskentelyyn. Ne kuitenkin loppuivat koronan vuoksi kuin seinään.

Kaksi osin päällekkäistä ryhmää oli kuitenkin kesken, joten show must go on. Muokkasin yhdessä viikossa koko ohjelmasta etäversion. Tiistaisessiot siirtyivät Zoomiin, jossa on todella näppärä virtuaalivalkotauluominaisuus, ja päivittäinen keskustelu siirtyi Slackiin.

Muutos oli yllättävän kivuton ja vedin keväällä useita ryhmiä ilman että ihmiset näkivät toisiaan ollenkaan livenä. Kesäkuussa vein koko alumniporukan lounaalle, joka oli hauska kokemus totaalietäilyn jälkeen. Ihmetystä herätti mm. allekirjoittaneen vertikaalinen rajoittuneisuus (olen ilmeisesti snadisti lyhyempi mitä internet-habitus antaa ymmärtää).

Pakkodigitalisaatio oli sittenkin hyvä juttu

Olin koko alkuvuoden vatvonut onko koulutusohjelmani tulevaisuus online vai offline, mutta olin sitten syystä tai toisesta jämähtänyt fyysisen lokaation läsnäoloon. Pakon edessä Zoomiin ja Slackiin siirtyminen oli kuitenkin yllättävän vaivatonta ja samalla avasi mahdollisuuksia skaalata ohjelmaa myöhemmin paikkariippumattomasti.

Pakkoenglanti oli sittenkin hyvä juttu

Ohjelman alkuvaiheessa suurin osa hakijoista ja sisään otetuista oli edelleen suomalaisia. Kevään aikana maahanmuuttajahakijoita alkoi kuitenkin tulla enemmän. Ensimmäisten kuukausien aikana olin lipsunut perisuomalaiseen mukavuudenhaluun vetää tiistailuennot suomeksi silloin kun ketään englanninkielistä ei ollut paikalla. Sitten kun englanninkielisiä alkoi olla enemmän, luennot ja materiaalit muuttuivat myös kokonaan englanniksi.

Englantiin vaihtaminen omalta osaltaan avasi mahdollisuuksia skaalata ohjelmaa uusilla tavoilla, mutta harjoittelijavolyymin kasvaessa pääsin tekemään myös toisen kiinnostavan huomion: maahanmuuttajat ovat erinomaisia rekrytoitavia muutamastakin syystä.

Natiivitason englannin osaaminen on suuri etu kansainvälistyville varhaisen vaiheen kasvuyrityksille, joille ohjelmani harjoittelija oli myös usein ensimmäinen ei-suomenkielinen rekry.
Useimmiten maahanmuuttajat osaavat myös jotain muuta kieltä englannin lisäksi, joka myös helpottaa kansainvälistä markkinatestausta.
Myös yleinen kokemus jostain muusta maasta voi olla avuksi kun markkinointia kohdennetaan Suomen ulkopuolelle.
Valitettavasti monet korkeastikin koulutetut maahanmuuttajat ovat kokeneet haasteita työllistyä Suomessa mikäli eivät puhu suomea. Näiden vastoinkäymisten ”ansiosta” maahanmuuttajat ovat myös todella motivoituneita oppimaan uutta, joka on suureksi eduksi kasvuhakkerointiprosessin oppimisessa.

Kolmas kerta toden sanoo

Neljäntenä kevään onnistumisissa täytyy mainita kasvuhakkerointitoimisto Truly Agencyn apu materiaalieni käytännön testi-iteraatiossa. Olen yrittänyt kolmeen otteeseen urallani tehdä toimistobisnestä vaihtelevalla menestyksellä, mutta Trulyn osalta erittäin heikko edellisvuosi teki täyskäännöksen vuonna 2020. Akuutissa kassakriisissä kärvistellyt puljumme tuplasi liikevaihtonsa ja moninkertaisti voittonsa viime vuonna, sekä palkkasi yli kymmenen ammattilaista tuottamaan kuukausipalveluna opettamaani prosessia.

Opetusmateriaalien, prosessien ja dokumentointipohjien jatkuva hyödyntäminen ja jalostaminen useiden ammattilaisten toimesta on tarjonnut materiaaleille loistavan testiympäristön, jonka ansiosta olen pystynyt viemään oppeja opetusohjelmasta toimistoon ja takaisin aktiivisesti koko vuoden.

Oma jaksamiseen tulisi panostaa enemmän

Keväällä ja erityisesti kesällä ohjelman saama huomio alkoi todella eskaloitua. Harjoittelijahakemuksia oli tullut heinäkuuhun mennessä jo yli 1000, ja kiinnostuneiden harjoittelijoiden ja firmojen viestejä tulvi jokaista mahdollista kanavaa pitkin taukoamatta. Olin vetänyt ohjelmaa täysiä koko vuoden ja kaipasin kipeästi sekä lomaa että aikaa kehittää materiaaleja. Oma dokumentaationi oli käytännössä nolla. Apua onneksi järjestyi Annin aloittaessa, mutta kunnon kesäloma olisi pitänyt silti pitää. En malttanut, ja koko syksyn olo tuntui vähän puolitehoiselta ennen pidempää joululomaa.

Opetuksen sisältöä kehitetään jälleen

Kesään mennessä osa ohjelman alumneista oli jo tehnyt kasvuhakkerointia työkseen kuukausia. Suurin osa varhaisen vaiheen startupeissa ja rahaston portfolioyhtiöissä, osa toimistoissa ja isommissa firmoissa tai freelancereina.

Keskustelut työllistyneiden kanssa validoi sitä, että siirtyminen substanssiosaamiseen keskittymisestä fundamenttiasioiden läpikäymiseen oli oikea valinta, mutta myös omalta osaltaan haastavaa. Miten opetetaan, mitataan ja validoidaan henkilön johtajuutta kasvusta? Miten ylipäätänsä kommunikoidaan sekä harjoittelijalle että kohdeyhtiölle mitä se tarkoittaa? Näihin asioihin syventymisestä muodostui syksyn fokus.

Syksyn mahtipontinen skaalaus

Syksyllä halukkaita harjoittelijoita ja kohdeyhtiöitä oli vyörynyt niin valtava määrä, että koin tarvetta tutkia ohjelman skaalautumismahdollisuuksia. Olimme myös todenneet Icebreakerilla, että positiivinen vaikutus koko ekosysteemille on niin suuri, ettei ohjelmaa ole mitään syytä rajata pelkästään omalle portfoliollemme.

Syksyn ryhmä oli mahtipontinen: 17 harjoittelijaa ja 14 kohdeyhtiötä, joista osa oli Icebreakerin portfoliosta ja osa sen ulkopuolelta. Halusin testata myös erityyppisiä kohdeyhtiöitä, joista suurin osa oli melko varhaisen vaiheen kansainvälistyviä startupeja. Diili oli edelleen kaikille sama: kaksi kuukautta harjoittelua ja 1200 euron kuukausiliksa suoraan harjoittelijalle. Kevyt testi molemmin puolin.

Skaalaus onnistui ja 17 harjoittelijasta yli 10 allekirjoitti työsopimuksen jo ennen harjoittelun päättymistä.

Hypoteesien validointia volyymin avulla

Suuri harjoittelijavolyymi mahdollisti erilaisten hypoteesien validointia liittyen koulutuksen sisältöön, kohdeyhtiöihin ja harjoittelijan profiiliin.

Olennaisinta kasvuhakkeroinnissa on melko simppeli prosessi, jonka oppimiseen periaatteessa riittää motivaatio. Toisaalta samaan tapaan kuin personal trainereita ja ravintoterapeutteja tarvitaan, on simppeli prosessi yleensä se haastavin omaksua ja noudattaa, sekä vaatii onnistuakseen riittävästi toistoja.

Ohjelma on loistava tapa työllistää maahanmuuttajia, jotka ovat monesti myös erinomaisia varhaisen vaiheen rekryjä kansainvälisille markkinoille suuntaaville startupeille. Myös alanvaihtajilta löytyy usein yllättäviä vahvuuksia – esimerkiksi entiset ravintolan vuoropäälliköt osoittautuivat erittäin hyviksi organisoimaan sekavia kokonaisuuksia ja sietämään hyvin startup-painetta.

Prosessit kuntoon

Annin kanssa saimme muotoiltua ohjelmalle viimein jonkinlaista dokumentaatiota ja erilaisia prosesseja (onboarding- ja offboarding -automaatiot, palaute- ja edistymiskyselyt, Slack-kanavat yhtiöittäin jne). Matkan varrella löytyi runsaasti kehityskohteita, joita kehitettiin ja paranneltiin jatkuvasti. Käytännössä onnistuimme luomaan pohjan ison ryhmän toteuttamiselle pari kertaa vuodessa.

Yhteisön tuki skaalautumisessa

Etätyöskentelyyn siirtyessä Slackin rooli alkoi korostua entistä enemmän. Olin alusta alkaen koonnut harjoittelijat, alumnit ja sekalaiset verkostoni substanssiosaajat Slack-yhteisöön, jossa nykyiset harjoittelijat voivat käydä keskustelua valmistuneiden kanssa.

Alkuvuodesta olin strukturoinut eri ryhmät lomittain, jolloin valmistuva ryhmä osallistuu uusien harjoittelijoiden onboardaukseen. Pitäessäni syksyllä pienen tauon koulutuksista, aikaisempaa ryhmää ei ollut ja jännitin kiinnostaako alumneja osallistua hommaan lainkaan. Oli ilo huomata, että tiistaisessioihin osallistui aktiivisesti harjoittelijoiden lisäksi myös 15-20 alumnia ja alumniverkostosta oli runsaasti apua oppien jakamisessa.

Vuoden aikana olen huomannut itse, että opettaessani samaa asiaa mitä olen vuosia itse tehnyt, ymmärrän sitä nykyään huomattavasti paremmin itsekin. Samaa pyrin opettamaan sekä harjoittelijoille että alumneille – opettaminen on loistava tapa oppia itse.

Miten integroidutaan kohdeyhtiöön?

Kohdeyhtiöiden määrän lisääntyessä alkoi hahmottua myös sopivan kohdeyhtiön rooli. Ohjelman (tai ylipäätänsä kasvuhakkeroinnin) onnistuminen vaatii myös kohdeyhtiöltä sitoutumista ja niin sanottua johdon buy-iniä.

Yllättävä huomio oli se, että kohdeyhtiön koko tai ikä harvemmin määritteli kasvuhakkeroinnin onnistumista, vaan sopivan yhtiön elementteinä painottuu suhde johtoon ja yhtiön kulttuurin vastaanottavaisuus nimenomaan testi-iteraatiolle.

Kohdeyhtiön valinnan ja kouluttamisen lisäksi pidemmälle ohjelman kanssa päästessä alkoi myös korostua kasvutiimin rooli ja rakenne. Harjoittelijoista alkoi korostua eri rooleihin sopivia yksilöitä (esim. johtaja, markkinoija tai analyytikko), jotka parhaimmillaan voivat muodostaa yhden henkilön sijaan pienen kasvutiimin rekryttäväksi samantien.

Mitä seuraavaksi? 2021 näkymät

Pähkinänkuoressa suuri 2020 kasvuhakkerointikoulutusseikkailu jätti jälkeensä seuraavaa:

Tiedän jotakuinkin mitä kouluttaa ja kenelle.
Pystyn nykyresursseilla kouluttamaan noin 50 ihmistä vuodessa ja työllistämään lähes kaikki.
Kasvuhakkerointiharjoitteluohjelma tuottaa työpaikkojen lisäksi myös kansainvälistä kilpailukykyä Suomen startup-yhteisölle. Ohjelman substanssituloksista pitänee kirjoittaa toinen kalevalanmittainen blogaus, mutta anekdoottina useampi ohjelmaan jollain tavalla yhteydessä ollut firma saavutti viime vuonna 1M€ ARR liikevaihdon tai/ja nosti suuren rahoituskierroksen ulkomaisilta pääomasijoittajilta.
Oltuani yli 100 varhaisen vaiheen startupin kanssa tekemisissä tiedän suurinpiirtein mitä kasvun pullonkauloja niissä yleensä on ja miten ne ratkaistaan.

Näin ollen vuonna 2021 fokusalueet ovat seuraavat:

Kasvuosaston integraation kehittäminen kohdeyhtiöiden kanssa. Aihe vaatii vielä oman testi-iteraationsa, mutta jonkinlaisesta kohdeyhtiöiden sisäisestä koulutuksesta lienee kyse.
Ainakin 50 ihmisen kouluttaminen ja yritän jotenkin työllistää lähes kaikki.
Otan itse vähän chillimmin.
Mitä muuta? Kommentoi alle tai laita viestiä LinkedInissä!

Oletko kiinnostunut kasvuhakkerointiohjelmasta?

Sepä mukavaa. Alta voit lätkiä hakemuksia tulemaan.

Hae ohjelmaan yhtiönä
Hae ohjelmaan harjoittelijana

Mari Luukkainen

Icebreaker.vc

Principal

Pääomasijoittaja varhaisen vaiheen teknologiayhtiöihin sijoittavassa Icebreaker.vc -pääomasijoitusyhtiössä ja korkeakoulutettujen maahanmuuttajanaisten työllistämistä edistävän hyväntekeväisyysyhdistys Herizon ry:n perustaja

Lisää vaikuttajalta Mari Luukkainen

Talous Tulevaisuus 27. marraskuuta 2023