Asiantuntija päihittää sometouhotuksen

Elina Melgin

Vaikeiden asioiden popularisointi ei ole helppoa. Se vaatii vuosien harjoittelua. Se vaatii sitkeyttä ja rohkeutta. Samalla kun kiteyttää, täytyy pitää huoli siitä, että faktat pysyvät totuudessa.

Asiantuntijan tehtävänä on tuottaa ja tuoda relevanttia tarkastettua tietoa organisaatioiden ja yhteiskunnan käyttöön. Hänen pitää verifioida väitteensä. Ongelmana ei aina ole se, etteikö asiantuntija tunnistaisi olennaista tietoa tai sen uutuusarvoa. Ongelmana ei aina ole edes se, etteikö hän osaisi puhua faktoista ymmärrettävästi. Asiantuntijan haasteena on löytää aidosti kiinnostunut yleisö.

Tyhjät tynnyrit kolisevat

Tyhjänpäiväisen puheen täyttämässä julkisessa keskustelussa huomioarvon saavuttaminen on asiantuntijalle todellinen haaste. Vaikuttavuus ei ole itsestäänselvyys. Kaikenlainen helppo ja kevyt sisältö kyllä leviää, mutta vakavampi ja vaikeammin sulatettava tieto ei vaan tahdo löytää jakajia eikä keskustelijoita, jotka toisivat faktoihin jonkun uuden näkökulman, mutta rakentavasti.

Ketä kiinnostaa? Kysyn tämän aivan liian usein. Älämölömaailma röllöttää kaikkialla, harmittavasti myös viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisten omassa kuplassa. Esimerkiksi valtamedian pää- tai kohujuttuja jaetaan ahkerasti somessa, vaikka kaikki lukevat niitä muutenkin. Päivittelyä harjoitetaan, sen sijaan harva ehdottaa raikkaita ratkaisuja ongelmiin.

Lienemme yksimielisiä siitä, että asiantuntija ansaitsee yleisön joka kuuntelee, ymmärtää ja ryhtyy jalostamaan todistettua uutta tietoa käytäntöön. Faktojen popularisointia voi tapahtua siis myös vuorovaikutuksessa. Tässä meillä kaikilla somesfäärissä suhaavilla on mahdollisuuksien valtakunta.

Jos poimisimme vaikeasti lähestyttävästä sisällöstä ytimen ja houkuttelisimme lukijoita tärkeän asiantuntijan tuottaman tiedon äärelle, uskon, että pinnallinen keskustelukulttuurimme paranisi merkittävästi. Asiantuntijatiedon esilletuonti edellyttää tietenkin sisältöön perehtymistä. Se edellyttää valintoja: määrä vai laatu?

Totuus on sodan ensimmäinen uhri

Faktojen tarjoaminen mielipiteistä kyllästettyyn julkiseen keskusteluun edellyttää paitsi löytäjän myös tulkin. Kaikki asiantuntijaksi itsensä mieltävät voisivat itsekin useammin tarjota myös kollegan tutkimustietoa keskusteluun ja antaa siten tukea paitsi tieteelle myös yhteisöllisyydelle.

Mutta mistä aika piiloon jäävän tutkimustiedon etsimiseen? Vastauksen voi antaa jokainen tykönään. Se on varmaa, että pinnallinen tyhjäntoimittamisen älämölö ei vähene, jos emme itse tee asialle jotain. Metsän hahmottaa puilta paremmin, jos harkitusti poikkeaa valmiiksi tallatulta polulta. Propagandaa voi torjua vain faktojen avulla.

Helppo voi olla ansa

Sosiaalisen median taitavasti tarjoiltujen räväköiden sisältöjen keskellä on syytä pysytellä valppaana. Propaganda nimittäin sikiää populismissa. Kannustusta tai jakamista ei kannata harjoittaa, ellei ole aivan varma, mitä linkin takaa löytyy. Nykyiseen julkiseen keskusteluun kuuluvat valitettavasti myös ns. vaihtoehtoiset faktat, joilla ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa.

Tukemalla ja jakamalla asiantuntijoiden tuottamaa faktatietoa pysymme erossa siitä pahasta, josta historia meitä nyt varoittaa.

Elina Melgin

ProCom ry

Toimitusjohtaja

Filosofian tohtori Elina Melgin toimii ProCom ry:n ja oy:n toimitusjohtajana. Työ koskee koko viestintäalaa. Aiemmin hän toimi mm. toimituspäällikkönä Nokia Oyj:ssä ja johti viestintää Taideteollisessa korkeakoulussa. Tutkimus ja kirjoittaminen ovat tärkeä osa Melginin työtä ja vapaa-aikaa.