Björn Wahlroos opastaa Menesty Ruotsissa-podcastissä välttämään herraklubeja

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Björn Wahlroos vieraili Menesty Ruotsissa -podcastissa ja kertoi keinoista, joilla suomalaisyritykset voivat pärjätä entistä paremmin länsinaapurissa.

Alkuperäinen Tanja Pihan artikkeli julkaistu Markkinointi&Mainonta-lehdessä 11/2019.

Suosittelen lämpimästi, etteivät suomalaiset kansainvälistymistä suunnittelevat yritykset unohda Ruotsia”, sanoo Björn Wahlroos Menesty Ruotsissa -podcastin haastattelussa.

Ja kun Björn Wahlroos puhuu, ­kannattaa kuunnella. Ruotsi on Wahlroosille tuttu jo 1960-luvulta alkaen, ja hän on rakentanut verkostoaan maassa opiskeluajoistaan alkaen.

”Verkostoitumisesta tulee helposti mieleen perinteinen wallenbergiläinen verkostoituminen. Modernissa, digitaalisessa maailmassa homma ei enää toimi niin”, Wahlroos kertoo.

Nykyisin läsnäolo netissä on aivan keskeistä menestyksekkään verkostoitumisen ja suhteiden luomisen kannalta. Herraklubeja sen sijaan Wahlroos suosittelee välttämään ja kannustaa Ruotsiin aikovia suomalaisia rakentamaan verkostojaan erilaisten hubien kautta.

”Olen huomannut, että Kunin­kaallisen teknillisen korkeakoulun sekä Handelshögskolanin ympärillä on kiinnostavaa toimintaa”, Wahlroos suosittelee paikkoja verkostoitu­miselle.

Björn Wahlroos vieraili Tanja Pihan Menesty Ruotsissa-podcastissa

Wahlroosin mukaan verkostoituminen Ruotsissa ei ole vaikeaa.

”Kuka hyvänsä pystyy rakentamaan nopeasti hyödylliset ja kiinnostavat verkostot Ruotsissa tapaamalla ihmisiä erilaisissa tilaisuuksissa sekä verkon kautta aktiivisesti toimimalla”, Wahlroos uskoo.

Wahlroosin mukaan Ruotsissa on helppo toimia: lainsäädäntö on lähes sama kuin Suomessa, tavat ja verkostot ovat hyvin samantyyppisiä. Erojakin löytyy, ja ne liittyvät kielitaitoon ja kulttuuritaustaan.

”Tässä suomalaiset ovat olleet yllättävän huonoja. Ehkä suomalaiset ovat tietoisesti halunneet hypätä Ruotsin yli. Kielikysymystä ei pidä sivuttaa. Tietenkin kaikki Ruotsissa puhuvat englantia, samoin kuin Suomessa, muttei pidä luulla, että se olisi luonnollista. Ruotsissa selviytyy ja menestyy paljon paremmin ruotsin kielellä”, Wahlroos kannustaa.

Kielitaito ei ole suomalaisten ainoa kompastuskivi, vaan ennemmin se, että päällekäyvä avoimuus on Ruotsissa menestymisen edellytys.

”Jos täällä ei viesti avoimesti, se tulkitaan pidättyväisyydeksi, joka taas tulkitaan salaamiseksi, kyvyttömyydeksi tai vain tylsyydeksi. Jos haluat menestyä Ruotsissa, sinun on löydettävä yrityksesi keulakuvaksi ihminen, joka on avoin, kommunikatiivinen, puhelias ja joka verkostoituu ihmisten kanssa. Tietenkin henkilön pitää olla ruotsia puhuva ja taitavasti viestivä. Eikä muuten kannata esitellä vähäpuheista suomalaista insinööriä siinä rinnalla”, Wahlroos kuvailee millaisilla ominaisuuksilla Ruotsissa pärjää.

Björn Wahlroosin oma ajattelu johtamisesta on muuttunut vuosien varrella.

”Aiemmin olen itsekin sanonut hakevani Reserviupseerikoulun käyneitä, mutta tänä päivänä meillä on enemmän ongelmana se, ettei meiltä löydy riittävästi viestintätaitoisia johtajia. Kyky panna naama omaan markkinointiin on aivan keskeistä”, Wahlroos sanoo.

Ruotsissa johtajan on Wahlroosin mukaan oltava omalla naamallaan esillä. Ruotsiin mennessä tiimin rakentaminen on tärkeää, sillä ruotsalaiset ovat tunnetusti hyviä tiimityöskentelyssä. Tärkeää on, että asiakasrajapinnassa työskentelevällä on kiinnostava titteli ja oikeanlainen persoonallisuus.

Wahlroos neuvoo unohtamaan vanhanaikaisen maajohtajan tittelin ja roolin.

”Maajohtaja on tönkkö ja vanhahtava titteli. Parempi olla dynaamisempi titteli ja rooli! Tänne kun tulee, pitää pyöriä kaupungilla ja tavata ihmisiä. Palvelu on saatava ensin tutuksi ja sitten kaupaksi”, Wahlroos kertoo Tukholmassa.

Monen suomalaisen teknologia-­alan kasvuyrityksen silmissä Ruotsin markkina näyttäytyy kiinnostavana.

”Suomessa on takuulla parempia ja halvempia insinöörejä, mitä Ruotsissa”, Wahlroos sanoo. Siitä huolimatta ruotsalaisilla kaupallistamisosaamisen rytmi ja osaaminen on Wahlroosin mukaan tiiviimpi.

”Anteeksi nyt vaan, mutta suomalaisen insinööritaidon täydellisyyden tavoittelulla ei ole tilaa täällä. Täällä täytyy olla nopeampi ja tuote on saatava ulos. Sun täytyy keksiä hyvä kaupallistamiskonsepti, johon liittyy voimakas kaupallinen etunoja”, Wahlroos evästää.

Wahlroosin mukaan kaupallisen menestyksen rakentaminen Ruotsissa edellyttää, että kykenee esittämään oman tuotteensa värikkäästi, voimakkaasti ja jopa lievästi liioittelevassa muodossa.

Hänen mukaansa ruotsalaiset lupaavat ummet ja lammet, vaikkei kaikki ihan toteutuisikaan, ja siksi myös suomalaisten yritysten kannattaa olla hieman aggressiivisempia asiakas­lupauksen kanssa.

”En tietenkään ehdota, että ollaan epäluotettavia, vaan että turvamarginaalia saa vähän venyttää. Täällä menestyäkseen on aivan välttämätöntä liioitella verbaalisesti”, Wahlroos ­arvioi menestyksekästä tapaa markkinoida Ruotsissa.

”Markkinointiin kuuluu, että raja-aita tarinan ja todellisuuden välillä on vähemmän mustavalkoinen mitä Suomessa”, Wahlroos näkee.

”Menestymisen eteen on otettava riskejä. Vaikka joutuisit kritiikin kohteeksi ja on luvattu vähän liikoja, siihen suhteutettuna mitä kyetään toimittamaan, niin ei täällä kukaan halua rähjätä aloittavaa yritystä kaltoin”, Wahlroos lisää.

Jaa

Vaikuttajasta

Tanja Piha

Head of Sales
Greenstep Oy
#asiantuntijamyynti
#kasvu

Tanja Piha syttyy kasvusta. Tällä hetkellä Piha toimii itsenäisenä kasvuasiantuntijana, mutta on aikaisemmin ollut mukana muun muassa kasvattamassa lakipalveluyritys Fondiaa 11 miljoonan liikevaihtoa tekemästä varsin paikallisesta yrityksestä yli 20 miljoonan kokoiseen kansainvälisesti toimivaan yritykseen. Tanja Piha on tunnettu asiantuntijaorganisaatioiden johtamisesta myynnissä ja markkinoinnissa. Piha on puhunut paljon keinoista, joilla asiantuntijat saadaan myymään. Sen lisäksi Piha omaa kokemusta Ruotsin markkinoiden valloittamisesta.

Jätä kommentti