Business as unusual

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Moni yritys ja yksilö miettii tällä hetkellä tulevaisuutta. Itse koen, että tulevaisuustyö on paljolti työtä tyhmyyttä vastaan. On osattava avata silmiä sille, että päätökset siitä, mitä ikinä haluammekaan tulevaisuudelta, tehdään nyt. Juuri nyt on lakattava tekemästä kuten ennenkin, laskettava työkalut kädestä ja mietittävä, voisiko tämän tai tuon tehdä ympäristöä tai inhimillisiä resursseja kuormittamatta. Koska jos emme mieti sitä, niin…

Samalla on kehityttävä nopeassa aikataulussa edes tämän päivän osaamisen ja mahdollisuuksien tasolle; ilman sitä jäämme kiinni vanhaan, toimimattomaan ja ympäristöä ja ihmisiä kuormittavaan.

Joudumme siis ajattelemaan. Käyttämään aivokapasiteettiamme pohtiessamme siirtojamme kuin lautapelissä. Mikä on viisasta pitkällä aikavälillä – onko tämä tärkeää nyt? Voinko tehdä tämän jotenkin toisin, ja keitä tämä koskee. Valintoja, joissa teemme yksilöinä itse, mutta jotka vaikuttavat meihin kaikkiin. Emme saa sortua löysän ajattelun sopulitekemiseen, vaikka mukavuudenhalu houkuttelee sille polulle vähän väliä.

Oma credoni on se, etten enää tee kuten ennenkin, ellei se ole vahvasti perusteltua kaikkien osallisten kannalta. Se on sitä äärimmäisen harvoin, melkein kaiken voi tehdä ketterämmin, tehokkaamin ja vähemmällä kuormalla. Aion olla asiassa erittäin itsepäinen, koska luulen, että kaikki vanha on tullut tiensä päähän. Seuraukset ovat nähtävillä ympärillämme (turhan!) työn uuvuttamina ihmisinä, järjettöminä helleaaltoina, yhä rajumpina hurrikaaneina ja roihuavina metsinä.

Kun pandemia julkisti oman tietoisuuskampanjansa alkuvuonna, heräsimme. Pelkäsimme. Olimme henkilökohtaisesti vaarassa ja saimme aikaiseksi isoja hyppyjä raskaista vanhan tekemisen rakenteista uuteen. Pakon edessä. Olimme hämmästyneitä, kun muutos olikin lopulta aika pieni – työt sujuivat, turhiin työvaiheisiin ja työmatkoihin ei hölvääntynyt business as usual -aikaa. Olimme kauhuissamme, kun emme päässeetkään hiomaan kuntoamme saleihin, mutta ekstaasissa, kun löysimme metsät. Ilmaiset mielen ja kehon kuntohoitolat, jotka ovat muuten aina olleet siinä.

Alle 50 vuorokautta ja yksi iso johtajapäätös ratkeaa ja sen myötä iso osa maailman tulevaisuudesta. Jotta sen merkitys ei olisi kaiken kattava ja pahimmillaan halvaannuttava, voimme jokainen rakentaa ihmiskunnan olemassaolon tulevaisuutta joka päivä. Tekemällä niin töissä kuin kotona jokaisen askelmerkin kohdalla viisaita päätöksiä siitä, onko tämä tärkeää oikeasti ja onko tämä tärkeää nyt. Voiko tämän kaiken tehdä paremmin. Koska ihan varmasti voi. Sen huomaa, kun ajattelee.
Kuvan mahdollinen sisältö: 1 henkilö, puu, kasvi, taivas, lapsi, ulkoilma, luonto ja lähikuva
Kirjoittaja Nina Alivirta on sisältö- ja viestintätoimisto Pilgrimin liiketoimintajohtaja ja luottamusviestinnän asiantuntija.
Jaa

Vaikuttajasta

Nina Alivirta

Vastuuviestinnän asiantuntija, osakas
Pilgrim Oy, Edelman Affiliate
#Vastuuviestintä
#Luottamus

Jätä kommentti