Digitaalista epätasa-arvoa ratkomassa

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Mitä on digitaalinen epätasa-arvo? Lyhyesti avattuna se tarkoittaa kuilua sellaisten ihmisten välillä, joilla on pääsy nettiin ja laitteisiin ja joilla pääsyä ei ole. Reaalimaailmassa digitaalista epätasa-arvoa koetaan hyvin eri tavoin – digikuilu on erilaista meillä ja vaikkapa Keski-Afrikassa, ja myös yksilöiden välillä on isoja eroja ihmisten taustoista riippuen.

Koronapandemia osoitti, että emme voi jäädä odottelemaan, että aika tekee tehtävänsä ja nettiyhteydet ulottuvat kaikkien saataville. Jokaisella kansalaisella pitäisi olla oikeus opiskella, tehdä työtä, hoitaa terveyttään ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. Kaikilla ei vain tällä hetkellä ole mahdollisuuksia siihen.

Saharan eteläpuolen Afrikassa yksi gigabitti dataa – joka vastaa tavallisen videon striimausta tunnin ajan – voi maksaa lähes 40 % keskituloisen ihmisen kuukausipalkasta. Tämä on hyvä esimerkki siitä, ettei yhteyksien ja laitteiden olemassaolo riitä – niiden pitää olla saavutettavia.

Suomiko digitalisaation kultamaa?

Suomessa taas laajakaistan ulottaminen joka niemennokkaan on ollut kansallinen tavoite, ja myös hinnat ovat meillä aivan eri luokkaa kuin edes muissa kehittyneissä maissa, kehittyvistä puhumattakaan. Esimerkiksi vuonna 2019 1 gigatavua mobiililaajakaistaa maksoi Suomessa keskimäärin 0,03 €, kun OECD-maiden keskiarvo oli 1,9 €. Suomessa netin saatavuus ei olekaan ongelma, mutta meilläkin jouduttiin etäkoulun alkaessa toteamaan, että edes Suomen kaltaisessa rikkaassa maassa kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole käytettävissä omaa tietokonetta opiskeluun. Kotimaanavun, viranomaisten ja yritysten yhteistoiminnan ansiosta eriarvoisuutta lähdettiin heti ratkomaan Kaikille kone -kampanjan avulla.

Yhteistyö onkin avain, jonka avulla digitaalista epätasa-arvoa saadaan kavennettua. Julkinen sektori tunnistaa ongelmapaikat ja näkee, missä tarvittaisiin parempaa digitaalista infraa. Yritykset kehittävät näihin uusiin tarpeisiin sopivia innovatiivisia ratkaisuja. Järjestöt ovat tärkeässä roolissa esimerkiksi avun jakelijoina ja tiedon levittäjinä. Kaikkia tarvitaan!

Suunnittelijat ja kehittäjät avainasemassa

Kun ensimmäisestä epätasa-arvoa luovasta askeleesta, laitteiden ja verkon saatavuudesta, on päästy yli, on syytä keskittyä tarkemmin siihen, millaisia laitteita, palveluja ja ohjelmistoja ylipäätään on saatavilla. Väestön ikääntyessä esteettömyys tulee yhä tärkeämmäksi nettisivuilla, sovelluksissa ja muissa käyttöliittymissä. Esteettömyys palvelee ikääntyvien lisäksi myös esimerkiksi näkö- ja kuulovammaisia.

Digitaalisuus ei ole muusta elämästä erillinen saareke, vaan osa kaikkea: koulutusta, terveydenhuoltoa, sosiaalihuoltoa, tuotekehitystä, mediaa, innovointia, viihdettä, urheilua, viestintää – on vaikea keksiä sellaista asiaa, josta ei olisi olemassa jotakin digitaalisuuteen liittyvää muotoa tänä päivänä.

Siksi tarvitsemmekin kipeästi teknologia-alalle monimuotoisempia tekijöitä. Kun laitteita ja ohjelmistoja on suunnittelemassa ja kehittämässä miehiä, naisia, nuoria sekä vanhoja, on todennäköisempää, että tekniikka myös palvelee kaikkia.

 

 

Jaa

Vaikuttajasta


toimitusjohtaja
HP Suomi
#kestäväkehitys
#tulevaisuus

Kommentointi on suljettu