Digitalisaatio-terminologia on usein ympäripyöreää – näin mallinnat digitalisaatiota

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Digitalisaatio-terminologia aiheuttaa päänvaivaa niin tarjontojaan muotoilevissa ohjelmistoyrityksissä kuin prosessejaan kehittävissä yrityksissä eri toimialoilla. Jos aihepiirin haluaa hallita ja sitä soveltaa bisnekseen, käsitteet on kuitenkin pakko hallita. Mutta miten ymmärtää it-markkinaa, jossa iso osa yrityksistä kertoo ympäripyöreästi tekevänsä esimerkiksi “sähköisiä liiketoimintaratkaisuja” tai “digitaalista palvelumuotoilua”. 

Joku voisi ihmetellä, tietävätkö ne aina itsekään, mitä ovat tekemässä. Tietävät, mutta eivät vain sitä, miten viestiä tekemisestään ymmärrettävästi. Hyvin samanlaisia asioita tekevät ohjelmistoyritykset voivatkin kuvata täysin erilaisilla termeillä toimintaansa. Myös hankintaa tekevissä organisaatioissa sekoillaan. Julkinen sektori tilaa esimerkiksi asianhallinnan järjestelmiä. En ole koskaan kuullut tietojärjestelmästä, jolla ei hallittaisi asioita! Tässä muutamia perusteita digitalisaatio-terminologiasta.

Digitalisaatio-terminologian perusteita

Ohjelmisto on selkeästi konkreettista, valmista softaa. It-palvelut taas menevät enemmän it-infran, kuten johtojen suuntaan.

Digitalisaatio on taas jotain pykälän isompaa, jonka huumasta kaikki hakukoneoptimoinnista sähköisen taloushallinnon tarjoajiin haluaisivat osansa. Joillekin se on sitä, että laitetaan hastagi twiitteihin, toisille disruptoivien internetpalveluiden kehittämistä. Se kuvaa laajana terminä informaatioteknologian lisäksi yhteiskunnallista ja elinkeinorakenteen muutosta.

Digi-yritykset ovat samaan tapaan vähän mitä tahansa, mutta ehkä useimmin sosiaalisen median konsultteja tai uuden ajan mainostoimistoja, jotka yrittävät opettaa asiakkailleen inbound-markkinoinnin analogiaa. Työsarkaa riittää heilläkin, vähän kuin Harry Potterilla yrittämässä opettaa jästeille taikoja.

ICT taas viittaa “information and communication technology”-sanakolmikkoon. “Communication”-termistä huolimatta ICT-yrityksiksi hahmotetaan ennemminkin jonkun Atean kuin Twitterin kaltaiset toimijat. Ja it-infaan erikoistuneet yritykset eivät perinteisesti ole mitään ekstroverttejä somettajia.

ATK oli ala-asteen oppiaine jo 90-luvulla ja tulee aidosti ajankohtaiseksi esimerkiksi tekoälyn ja ohjelmistorobotiikan myötä. Automaattinen tietotekniikka on nimittäin alkanut lunastaa nimensä mukaista lupausta vasta meidän ensimmäisen lama-ajan lasten siirryttyä työelämään.

Digitaalinen transformaatio kuvaa selvästikin muutosta. Koska prosessit tuetaan kasvavasti ohjelmistoilla, tämä muutos voi olla melkein minkä tahansa uudistamista. Logistiikan järjestelmä, check. Toimispisteet kartalle? Check! Uusi liiketoimintamalli? Check, check!!

Ja entä palvelumuotoilu sitten? Sama tarina kuin yllä, jonka moni sekoittaa ikävä kyllä käyttöliittymäsuunnitteluun.

Pilvipalveluiden tarjoajia riittää myös. Yksi tarjoaa konesalia, johon saat sijoitettua datasi ja palvelusi. Toinen ohjelmistokehityksen osaamista, jolla saat muotoiltua oman pilvipalvelusi asiakkaidesi käyttöön. Kolmas taas tarjoaa pilvipalveluaan pyörittääkseen jotain yrityksesi prosessia, esimerkiksi g-mail viestinnän tai Pipedrive asiakkuudenhallinnan prosessia. Ja jokainen edellämainituista voi markkinoida asiakkailleen “pilvipalvelua”.

Jos perinteinen pk-yrittäjä ei vielä mennyt sekaisin näistä tarjonnoista, niin sitä kaikista suosituinta neljättä pilveä löytyy Kalliosta. Ikävä kyllä digitalisaatio-terminologian lyhyt oppimäärä taisi riittää…

Miten mallintaa digitalisaatiota ymmärrettävästi ja löytää oikeat kehityspolut ja -kumppanit?

Kun digitalisaatio-tarjontoja, tai liiketoiminnan kehityskohteita lähdetään jäsentämään, on tärkeä ymmärtää, että digihankkeissa, ohjelmistojen käyttöönotoissa ja it-projekteissa on aina läsnä viisi ulottuvuutta. Kun tämä tosiasia on tunnistettu, voidaan valita oikea tulokulma, tai hyödyntää ulottuvuuksien yhdistelmää, jolla päästään aina lähemmäksi totuutta.

“Digihankkeissa, ohjelmistojen käyttöönotoissa ja it-projekteissa on aina läsnä viisi ulottuvuutta” 

Tällaisesta laadullisesta jäsennyksestä ei vain saa tekoälyn tai IoT:n tapaista iskevää hypetermiä, tai edes otsikkoa bloggaukselle. Olemme ite wikin co-founderin Eeva Melaman kanssa tunnistaneet nämä ulottuvuudet ja niiden alle kuuluvat kategoriat kehittämässämme liiketoiminnan digitalisaation mallissa.

Liiketoiminnan digitalisointi

Malli on luonnollisesti kehittynyt kuvan visualisoinnin jälkeen uusien osaamisalueiden nostaessaan päätään markkinassa. Mallin viisi ulottuvuutta, eli liiketoimintaprosessi, erikoisosaaminen, toimialakokemus, tarjonnan tyypit ja teknologia ovat läsnä periaatteessa kaikissa liiketoiminnan kehityshankkeissa.

Ajatellaan vaikkapa esimerkkinä tämän Bonfiren palvelun ja liiketoiminnan kehitystä. Liiketoimintaprosessiltaan puhutaan markkinoinnista ja viestinnästä, ehkä myös myynnistä. It-erikoisosaamiseltaan digitaalisen palvelun toteutus on vaatinut web-ja mobiilikehityksen osaamista. Myös analytiikkaosaaminen lienee keskeisessä roolissa mediamaisen liiketoiminnan muotoilussa. Näyttävä saitti on vaatinut lisäksi sekä graafisen että käyttökokemussunnittelun osaamisia. Toimiala on media, teknologia WordPress, ja tarjonnan tyyppinä joku on kehittänyt eli toteuttanut sivuston. Mikä tahansa näistä kulmista kelpaisi Bonfiren digitaalisen toimintamallin kehittämisen esittelyyn, mutta yhdistelmä pääsee kaikista lähimmäs totuutta.

Lisää aiheesta: Johannes Puron haastattelu podcastissa otsikolla “Miksi it-osaamisen hankinta ja soveltaminen liiketoimintaan on niin haastavaa?”

 

Jaa

Vaikuttajasta

Johannes Puro

Liiketoimintajohtaja
ITE WIKI OY
#Digitalisaatio
#ICT #Media

Jätä kommentti