Edistääkö vastuullisuus ja kannanotto ajatusjohtajuutta?

Bonfire

Kuinka tärkeänä näet sen, että yritys ottaa julkisesti kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin?

Pauli Waroma: Tämä riippuu ainakin omistajien tahtotilasta ja yrityksen toimialasta. Mikäli epäkohdat ovat ristiriidassa yrityksen arvojen kanssa ja yritys on siinä asemassa, että se pystyy herättämään aiheesta keskustelua, niin kyllä sitä kannattaa harkita. Osoittaakseen, että elää arvojensa mukaan.

Paola Suhonen: Yrityksen ei välttämättä tarvitse osallistua aktiivisesti somessa käytävään keskusteluun, mutta omat ja selkeät arvot on oltava ja niiden tulee näkyä.

Mikko Alasaarela: Kokonaisuuden ja toimivan demokratian kannalta on tärkeää, että yritykset ottavat julkisesti kantaa sellaisiin yhteiskunnallisiin epäkohtiin, jotka ovat heille relevantteja. Esimerkiksi Antero Vartia on pitänyt ansiokkaasti esillä suomalaisen lainsäädännön kyvykkyyttä sopeutua ilmastoalan yritystoimintaan, ja itse olen ajanut aiemmin kryptovaluuttojen reilumpaa ja tasa-arvoisempaa verotusta ja regulaatiota. Useat teknologiayrittäjät ja alan näkyvät henkilöt ovat ottaneet viimeisen vuoden aikana julkisesti kantaa osaajien maahanmuuton ongelmiin, mikä on edelleen paha epäkohta.

Julkiset kannanotot epäkohtiin, jotka eivät liity yrityksen omaan toimintaan tai sen osakkaiden intresseihin voivat olla ongelmallisempia, ja johtaa pahimmassa tapauksessa kantaa ottavan henkilön eroon.

Ottavatko suomalaiset yritykset mielestäsi liikaa vai liian vähän kantaa?

Pauli Waroma: Melko vähän tuntuvat ottavan. Ei kovin montaa tapausta tule spontaanisti mieleen. Toki tämä on melko uusi ilmiö ja kantaaottavuus lienee nousussa.

Paola Suhonen: Pienet yritykset ottavat aika ärhäkästikin, joka on osa uudenlaista ajankuvaa. Suomessa on silti tietynlaista varovaisuutta, etenkin keskisuurten ja suurten yritysten kohdalla, jossa ollaan varovaisempia. Näen tässä selkeän vedenjakajan.

Mikko Alasaarela: Mielestäni kantaa otetaan yleisellä tasolla sopivasti. Ylilyöntejäkin on ollut, esimerkiksi Juha Kärkkäisen selkeän rasistiset, maahanmuuttovastaiset ja anti-semitistiset kannanotot yrityksen omissa kanavissa ovat aiheuttaneet boikotteja ja tarpeetonta kärsimystä yrityksen henkilökunnalle.

Tulisiko mielestäsi vastuullisuus olla erikseen kirjattuna ja avattuna yrityksen strategiassa?

Pauli Waroma: Tietynlaisen vastuullisuuden toivoisi tänä päivänä olevan itsestäänselvyys. Jokaisen yrityksen tulisi pohtia suhdettaan vastuullisuuteen ja siihen mitä vastuullinen toiminta juuri sen yrityksen kontekstissa tarkoittaa.

Paola Suhonen: Ilman muuta yrityksellä tulee olla arvot. Se, kuinka paljon sitä pitää avata nettisivuilla, on enemmän viestinnällinen kysymys. Kaikkien ei tarvitse seurata samoja ohjenuoria. On hankalaa, koska meillä ei ole yhtenäistä mittaria, jolla voisimme mitata sitä, onko yritys vastuullinen vai ei. Sertifikaattiviidakossa yksittäiset merkinnät ja pisteytykset eivät välttämättä kerro yhtään mistään mitään. Teot puhuvat puolestaan. Erittäin tärkeää on, että yrityksellä on sisäinen arvomaailma. On se sitten strategiassa tai sisäisesti listattu.

Mikko Alasaarela: Tällä hetkellä osakeyhtiölain perusoletus on, että yrityksen olemassaolon tarkoitus on tuottaa osakkeenomistajille voittoa. Tarkoituksen voi määritellä myös toisin, mutta yhteiskunta on rakentunut aika pitkälle tuon perusolettaman varaan. Verottaja haluaa yrityksen tekevän voittoa, että he saavat lisää verotuloja. Sijoittajat haluavat yrityksen tekevän voittoa, että saavat sille tuottoa. Myös valtion rahoittajat, kuten Business Finland, sijoittavat vain yrityksiin jotka tavoittelevat voittoa ja mahdollisimman monen ihmisen työllistämistä Suomessa vientituloilla valtion verotuloja silmällä pitäen.

Vastuullisuus jää tässä kuviossa helposti toissijaiseen asemaan, ikään kuin korulauseeksi. Tällä hetkellä vastuullisuus on pääasiassa markkinointiosastojen tehtävä, ja suuri määrä yrityksiä syyllistyy ns. ”vastuullisuuspesuun”. Vastuullisuuden nostaminen toiminnan keskiöön edellyttää koko ekosysteemin muutosta sellaiseen suuntaan, jossa kvartaalitalouden voitot eivät ohjaa kaikkea käyttäytymistä. Johtaja, joka jättää voitot kotiuttamatta vastuullisuuden nimissä ei ole sijoittajille niin kiinnostava kuin johtaja, joka kasvattaa voittoja tasaisesti vuodesta toiseen.

Vastuullisuus yrityksen strategian osana on merkittävä, jos yhtiön omistajat ja sijoittajat ovat sen takana, ja silloin kun vastuullisuus ei ole markkinointi- ja viestintäosaston tehtävä, vaan koko yrityksen toiminnan ydintehtäviä.

Edistääkö aktiivinen kannan ottaminen myös oman alan ajatusjohtajuutta?

Pauli Waroma: Oikein tehtynä varmasti edistää. Mutta kyllä kantaa pitäisi lähtökohtaisesti ottaa arvoista ja missiosta käsin, eikä arvojohtajuutta tavoitellakseen.

Paola Suhonen: Ilman muuta edistää. Olen aina uskonut vahvoihin arvoihin ja siihen, että on jotain jonka puolesta on valmis kuolemaan. Tänä päivänä ei voi olla enää niin, ettei tekemisessä ole arvopohjaa. Vastuullisuus ja ekologisuus on yrittäjien ja tuottajien sekä kuluttajien välinen vuoropuhelu. Puhumme kärkkäästi tuottamisen eettisyydestä, mutta kuljemme samalla itse paikkoihin, jotka eivät kestä päivänvaloa. Kukaan tuottaja ei tuottaisi mitään sellaista, mitä kuluttaja ei myöskään suostuisi kuluttamaan. Tämä on yhteisvastuullinen asia.

Mikko Alasaarela: Se riippuu siitä, ottaako yritys kantaa vaikeaan asiaan ensimmäisenä tai muuten uniikilla tavalla. On aika helppo lähteä mukaan kuoroon, mutta kannan ottaminen silloin, kun kukaan muu ei sitä tee, on todellista ajatusjohtajuutta.

Teksti: Harri-Pekka Pietikäinen