Energiamurros kääntää maailman päälaelleen

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Miten maailma muuttuisi, jos energiaa olisi rajattomasti ja se olisi lähes ilmaista? Kuulostaa utopistiselta ajatukselta tilanteessa, jossa energian hinnat ovat nousseet voimakkaasti ja ovat paikoin rikkoneet ennätyksiä.

Kyseessä on kuitenkin jopa todennäköinen tulevaisuuden skenaario, joka jokaisen yrityksen kannattaisi ottaa huomioon miettiessään pitkäntähtäimen strategiaansa.

Energia on läpi historian ollut niukka luonnonvara. Teollisella aikakaudella energiasysteemi on pitkälti perustunut fossiilisiin polttoaineiseen ja niiden arvoketjut ovat myös määrittäneet energian hinnan. Fossiilisten polttoainelähteiden omistajat ovat näin ollen istuneet niukan resurssin päällä ja pystyneet tekemään hyviä tuottoja.

Fossiilisen energian sivutuotteena muodostuvat muovit ja muut hiilivedyt taas ovat olleet helposti ja edullisesti saatavilla. Tämän voi itse kukin helposti todeta huomioidessaan ns. muovikrääsän hinnat. Kaikenlaiset tarpeettomat pikkutavarat ja laitteet ovat puoli-ilmaisia ja niiden ostaminen ja pois heittäminen on vaivatonta.

Väittäisin että monen yrityksen liiketoimintamalli ja strategia edelleen perustuu energian niukkuuden ja materiaalien helpon saatavuuden yhtälöön.

Energia tulevaisuudessa lähes ilmaista

Energiamurros johtaa tilanteeseen, jossa energian raaka-aine (esimerkiksi tuuli ja aurinko) on ilmainen. Tämä avaa kentän entistä isommalle määrälle energian tuottajia nykyisen keskitetyn energiatuontamallin sijaan. Siksi tämä johtaa väistämättä tilanteeseen, jossa perusenergian tuotannon kustannukset putoavat. Toki samalla myös riskitaso putoaa. Fossiilisten raaka-aineiden käyttö loppuu näin ollen vähitellen. Kuulostaa hyvältä, eikö?

Yksilölle tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lämmin suihku ja saunan lämmitys eivät enää ole ympäristöä kuormittavia asioita. Myös lentäminen ympäristöystävällisesti tulee mahdolliseksi. Yhteiskunnat taas saavat pääsyn rajattomaan makeaan veteen ja yritykset saavat esimerkiksi käyttöönsä teknologioita, joita aiemmin ei ole voitu käyttää niiden energiaintensiivisyyden vuoksi.

Hiilivedyistä niukka luonnonvara

Tällä kehityksellä on kuitenkin seuraus, joka on saanut merkittävästi vähemmän huomioita: hiilivetyihin perustuvien kemikaalien (ml. muovit) tuotanto nojaa pitkälti fossiilisiin raaka-aineisiin. Eli energiamurros vie meitä kohti tilannetta, jossa energiasta tulee edullinen ja helposti saatavilla oleva hyödyke, siinä missä hiiliatomista sen sijaan tulee niukka luonnonvara.

Tällä kaikella on perustavanlaatuiset seuraukset. Kaikki elämä perustuu hiilivetyihin; me syömme hiilivetyjä, pakkauksemme ovat hiilivetyjä, meidän vaatteet ovat hiilivetyjä sekä huonekalumme ovat hiilivetyjä. Nykyään hiilivety saadaan joko biomassasta tai fossiilisista raaka-aineista. Mistä siis saamme tulevaisuudessa tarvittavan hiilen, kun fossiilisia raaka-aineita ei enää käytetä? Biomassan käyttöä ei kuitenkaan voida samassa määrin lisätä kuin fossiilisia raaka-aineita vähennetään ilman merkittävää haitallista vaikutusta biodiversiteettiin. Siten yritykset, jotka nojaavat tulevaisuuden raaka-ainepohjansa vain biomateriaaleihin, saattavat kärsiä merkittävistä saatavuusongelmista, koska biomassaa ei yksinkertaisesti riitä korvaamaan kaikkea fossiilista.

Muutos nopeammin kuin kuvittelemme

Milloin tämä kaikki sitten tapahtuu? Kehityksen nopeuden arviointi on aina yksi vaikeimmista asioista ja tyypillisesti lyhyellä muutaman vuoden tähtäimellä asiat tapahtuvat hitaammin kuin ajattelemme ja pitkällä tähtäimellä taas nopeammin. Jos kuitenkin katsomme maailman ilmastolupauksia, suurin osa hiilineutraalisuuslupauksista on annettu vuodelle 2050. Eli puhumme verrattain lyhyestä ajasta. Isoimman epävarmuuden kehitykselle tuo tällä hetkellä investointien vauhti – tarvittavat teknologiat sinällään ovat jo olemassa.

Tiivistäen yllä olevan: Taloutemme perustuu tällä hetkellä malliin, jossa energia on niukka luonnonvara ja hiilivedyt helposti saatavilla. Energiamurroksen jälkeen tämä asetelma kääntyy toisin päin: energia on edullista ja helposti saatavilla, mutta hiilivedyistä tulee niukka luonnonvara. Tämän vaikutukset yritysten liiketoimintamalleihin ovat valtavat. Yritysten pitäisikin pohtia seuraavia kysymyksiä: Mitkä prosessit muuttuvat kannattaviksi, jos energian kustannukset laskevat merkittävästi? Mikä on kestävä ja saatavilla oleva raaka-ainepohja yrityksen tuottamille materiaaleille?

Jaa

Vaikuttajasta


Vice President, Business Area Recycling & Waste
Fortum
#kiertotalous #johtaminen

Kalle Saarimaa on Itseohjautuvuuteen uskova, uudistava kasvun johtaja, jolla on laaja-alainen osaaminen ja näkemys kiertotaloudesta.

Kommentointi on suljettu