5 strategian osa-aluetta, joita ennakointi vahvistaa

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Ennakointi on kykyä varautua tulevaisuuteen ja jopa luoda sitä ja siksi olennainen strategiatyöhön liittyvä kyvykkyys. Yleinen tietoisuus ennakoinnista ja sen tärkeydestä on kasvanut ja mm. strategiaprosessien yhteydessä löytyy kiinnostusta keskustella trendeistä enemmän tai vähemmän syvällisesti.

Strategiassa kuin strategissa asetetaan tyypillisesti tahtotilaa ja tavoitteita, tehdään strategisia valintoja, tunnistetaan keskeisimpiä osa-alueita ja keinoja, joita kehittää sekä seurataan tehtyjä valintoja ja toiminnallistamisen fokusta. Nämä kaikki strategian osa-alueet – visio, strategiset tavoitteet, strategiset valinnat, toiminnallistamisen suunnittelu ja onnistumisen seuranta – hyötyvät ennakoinnista. Turhan usein ennakointi nähdään yleisenä organisaation toimintaympäristön tarkasteluna: ennakoinnilla ja sen erilaisilla työkaluilla, design-ajattelu mukaan lukien, on kuitenkin paljon potentiaalia tuoda syvyyttä ja joustavuutta strategiatyöhön. “Hyvän” strategian voidaankin katsoa olevan sellainen, joka antaa etulyöntiasemaa mm. trendien kehityksestä johdetulla näkemyksellä sekä jättää liikkumavaraa epävarmuuksien suhteen.

Ennakointi inspiroi visiota

Visio eli tahtotila kertoo, mitä haluamme tulevaisuudessa olla ja siksi onkin luontevaa hyödyntää ennakointia, kun asetetaan usein kunnianhimoistakin ja mukaansatempaavaa tahtotilaa. Kun ennakoinnilla tunnistetaan organisaation tulevaisuudelle merkityksellisiä trendejä ja niiden kehityspolkuja, samalla usein törmätään edelläkävijöihin, jotka jo tekevät jossain päin maailmaa tätä tulevaisuutta todeksi.

Tulevaisuus usein myös yllättää, jopa futuristikin! Näin ajattelu laajenee, jolloin ennakointi voi parhaimmillaan inspiroida visiota kirittäen sitä kunnianhimoisemmaksi tai jopa asettaen kokonaan uudenlaista suuntaa ja painopistettä organisaation tulevaisuudelle. Tällä hetkellä trendeistä esimerkiksi vastuullisuus ja kestävä kehitys tuovat uutta näkökulmaa monen yrityksen tulevaisuuden tahtotilaan.

Ennakointi ohjaa tavoitteiden asettamista

Strategiset tavoitteet tekevät visiosta konkreettisemman ja kertovat, mitä haluamme saavuttaa eri näkökulmista katsottuna: mitä tavoittelemme työntekijöiden, asiakkaiden, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja lopulta numeroidemme näkökulmista.

Strategisten tavoitteiden asettamiseen vaikuttaa moni seikka, kuten toimintaympäristön kehitys, oman toiminnan nykytila ja eri sidosryhmien odotukset. Ennakointi voikin ohjata tavoitteiden asettamista, sillä se auttaa esimerkiksi hahmottamaan, miten toimintaympäristö tai eri sidosryhmien odotukset voisivat kehittyä.

Ennakointi evästää strategisia valintoja

Strategiset valinnat kertovat, mitä teemme ja myös mitä emme tee saavuttaaksemme visiomme ja strategiset tavoitteemme. Ne ovat usein vaikeasti peruutettavia päätöksiä siitä, millä markkinoilla ja asiakassegmenteissä toimimme ja miten näissä menestymme. Strategian toimeenpanossa nämä valinnat sitten ohjaavat niin resurssien allokointia kuin arjen päätöksentekoa ja huomiota ylipäätään.

Strategisten valintojen osalta ennakointi voi evästää näitä. Kun vaihtoehtoisia valintoja puntaroidaan ja päätöksiä tehdään, erityisesti vaihtoehtoisilla tulevaisuuksilla voidaan simuloida eri strategisten valintojen toimivuutta eri konteksteissa. Samoin vaihtoehtoisilla tulevaisuuksilla voidaan pohtia eri valintojen ajoitusta. Esimerkiksi vaihtoehtoiset tulevaisuudet sähköajoneuvojen kehittymisestä auttavat autovalmistajia ennakoimaan, milloin ja kuinka paljon investoida tähän kehityskulkuun. Vaihtoehtoiset tulevaisuudet auttavat myös varautumaan mahdollisiin muutoksiin ennalta.

Ennakointi ajoittaa strategian toteuttamista

Usein strategian toteuttamiseen liittyvä suunnittelu mielletään lähes strategiakauden mittaisena suunnitelmana eikä niinkään jatkuvana suunnitteluna, joka toisi strategian toteuttamiseen joustavuutta. Kun siirrytään kohti juuri tätä jälkimmäistä ja yleisesti kohti jatkuvaa strategiaprosessia, jota esimerkiksi OP noudattaa, on strategian toteuttamisessa olennaista tunnistaa strategisten valintojen tapaan ne keskeisimmät kehittämisen osa-alueet ja keinot ja jättää yksittäiset toimenpiteet jatkuvalle suunnittelulle. Keskeisimmät kehittämisen osa-alueet ja keinot voidaan raamittaa esimerkiksi must-win-hankkeiksi tai strategisiksi aloitteiksi ja näitä ennakointi voi auttaa ajoittamaan.

Ennakointi luo kaikupohjan strategiassa onnistumisen seurannalle

Karkeasti strategian onnistumisen seurannassa tulisi keskittyä kahteen osa-alueeseen: olemmeko tehneet oikeita strategisia valintoja ja panostammeko riittävästi ja oikea-aikaisesti strategian kannalta revelevanttiin kehittämiseen. Ensimmäisen kysymys viittaa strategiseen suuntaan ja toinen puolestaan strategian toteuttamiseen, mukaanlukien sen ajoitukseen. Nämä kaksi kysymystä auttavat tyypillisesti tunnistamaan, mikä on vikana, mikäli strategiassa ei onnistutakaan.

Kaikkeen strategiatyöhön liittyy valtavasti olettamuksia markkinoiden ja kysynnän kehittymisestä, teknologioiden kehittymisestä ja niin edelleen ja ennen kuin ennakoinnista on mahdollista saada kaikupohjaa ja kompassia strategiassa onnistumisen seurannalle, on nämä olettamukset tehtävä näkyväksi. Tämän jälkeen näiden olettamusten paikkaansa pitävyyttä voidaan seurata vaikkapa erilaisten indikaattorien avulla ja näin löytää vastauksia kysymyksiin, olemmeko tehneet oikeita strategisia valintoja ja panostammeko riittävästi ja oikea-aikaisesti strategian kannalta relevanttiin kehittämiseen.

Vahvistaako ennakointi teillä jo näitä strategian viittä osa-aluetta?

Jaa

Vaikuttajasta

Kati Järvi

Business Designer
Reaktor
#tulevaisuus #strategia #innovaatiot #ekosysteemit

Kati on Reaktorin Business Designer. Katin henkilökohtainen tarkoitus on haastaa ja tukea suomalaisia organisaatioita rakentamaan tulevaisuuslähtöisiä, merkityksellisiä kasvustrategioita, vahvistaa kyvykkyyksiä sekä kehittää niiden kulttuuria arvojohdetuksi ja työn merkityksellisyyttä tukevaksi. Kati kirjoittaa mm. tulevaisuuden ennakoinnista, strategiasta ja kyvykkyyksistä, tulevaisuuden työstä ja johtamisesta sekä itseohjautuvista organisaatioista.

Jätä kommentti