Veikö korona maksukyvyn ja antoi kaupan päälle häpeän tunteen? Älä anna itseinhon lamaannuttaa!

Viime viikot olen seurannut keskusteluja, tunteita ja reaktioita, mitä korona synnyttää. Uhka on kaikille yhteinen ja silti jokaisen kokemus on yksilöllinen. Koronan takia syntyy nyt erilaisia kamppailuja. Tänään haluan kirjoittaa sinulle, joka olet saanut koronan kylkiäisenä häpeän ja arvottomuuden tunteita taloushaasteista johtuen.

Selatessani sosiaalisen median syötteitä, huomasin jo ensimmäisiä julkaisuja henkilökohtaisista konkursseista tai yritysten lopettamispäätöksiä koronasta johtuen. Moni on ilmoittanut olevansa veitsen terällä ja kommenttikenttien mukaan monet samaistuvat. Äkillinen kriisi on pyyhkäissyt monelta duunit tai liiketoiminnan. Jokainen maksuvaikeuksista kertova julkaisu on aina surullista luettavaa. Ahdistuksen tunne on aistittavissa.

Julkaisujen lukemisen lisäksi olen jutellut monien ystävieni kanssa, jotka ovat saaneet lomautuslapun, ilmoituksen yt-neuvotteluista tai yritys on kokenut asiakaskadon. Moni kokee olevansa häpeissään likviditeettiongelmistaan johtuen. Viime vuonna ei ehkä säästettykään puskuriin, vaan ostettiin lapselle harrastusvälineitä tai rakennettiin liiketoimintaa viimeisillä varoilla läpimurron toivossa. Sitten tuli korona. Ba dum tss! Game over.

Liikevaihtosi ei ole yhtä kuin sinä

Rahaa pidetään yhtenä onnistumisen mittarina, pistetauluna. Yksilölle raha tuo turvaa. Raha-asioiden hoitamiselle on luotu pelisäännöt ja niiden rikkomisesta rangaistaan. Yksi tavoite elämässä on siis saada laskunsa maksettua ajallaan ja pidettyä yrityksensä kannattavana.

Jos ulkoinen uhka tai surkeiden sattumusten sarja vetäisee yrityksen talouden tai oman talouden myrskyn silmään, on suhtautumistavan valinnasta apua pitämään itsensä toimintakykyisenä.

Raha on vaihtokaupan helpottamiseksi suunniteltu väline. Raha ei ole mittari arvokkuudellesi ihmisenä. Moni saattaa nähdä rahasummien ja liikevaihtonsa osana minäkuvaansa ja onnistumistaan. Näin vastoinkäymiset herättävät herkästi stressiä ja jopa ahdistusta. Ahdistus lamaannuttaa ja estää toimimasta. Toimettomuus vie syvemmälle ongelmiin.

Kompuroinnista on hyvä aina ottaa oppia, mutta liiallisen peruutuspeilin tuijottamisen sijasta kannattaa ottaa katse eteenpäin. Tarvitset ongelmassa vellomiseen ja itsesi ruoskimiseen käytettävän energian nyt ahdistuksen lisäämisen sijasta itsesi uudelleen rakentamiseen, mielesi ruokkimiseen vahvemmaksi ja itsesi johtamiseen läpi edessä olevan turbulenssin.

Itsensä johtaminen korostuu nyt kaikilla elämän osa-alueilla

Itsensä johtaminen ei tarkoita kainalot märkänä ja veren maku suussa suorittamista, vaan kyse on toteuttamistamme valinnoista ja rutiineista. Monen on nyt luotava kaaoksen jälkeen rutiininsa ja itsensä uusiksi. On osattava tunnistaa rajoituksista ja haasteista huolimatta, että jokaisella on edelleen mahdollisuus tehdä valintoja.

Pohdi mihin kaikkeen sinulla on suora vaikutus – läheisiisi, tuttaviisi, työkavereihisi, työhösi, terveyteesi, mieleesi, jaksamiseesi…

Avun pyytäminen ja avun vastaanottaminen on myös nyt monelle ajankohtaista. Käden pystyyn nostaminen ei ole heikkoutta.

Jos tilanne koettelee jaksamistasi, kerro läheisillesi tarpeistasi ja tilanteestasi. Voi olla jopa hyvä kerätä ensin voimia ja pysähtyä ennen kuin lähtee kohti uutta määränpäätä ja nousua.

Käytä sanojasi luomiseen, älä tuhoamiseen

Itsesi johtamisen lisäksi on tärkeä tunnistaa, miten puhut itsellesi. Miten ruokit omaa motivaatiotasi ja minkälaista rohkaisua annat itsellesi haasteiden keskellä?

Oletko kannustava itseäsi kohtaan?

Pystytkö olemaan kärsimysten keskellä lempeä?

Lohdutatko itseäsi?

Jokainen meistä puhuu jatkuvasti jotakin mielessään ja suurimmalla osalla puhe on negatiivissävytteistä. Sisäinen puhe on yhtä kuin kommentaattori, joka pitää monologiaan aamusta iltaan. Vastoinkäymisiä kohdatessa onkin hyvä tarkkailla, minkälaisia ajatuksia pään sisällä liikkuu.

Jos huomaat olevasi ilkeä, lannistava tai arvosteleva itseäsi kohtaan, voit lempeästi pyrkiä muokkaamaan sisäistä puhettasi. Mieti, mitä haluaisit sanoa rakkaalle ystävällesi ahdistavassa tilanteessa ja puhu niin itsellesi. Voit jopa käyttää omaa etunimeäsi puhutellessasi itseäsi ajatuksissasi.

Sanoilla on nimittäin valtava voima – ne voivat luoda uskoa ja myös romuttaa sen hetkessä.

Häpeän ja syyllisyyden erottaminen

Häpeä ja syyllisyys ovat molemmat inhimillisiä tunteita.

Syyllisyys on sitä, että kokee tekonsa vääräksi tai riittämättömäksi. Syyllisyyttä kokiessa ihminen ei koe itseään kuitenkaan täysin epäonnistujaksi.

Häpeä on taas sitä, että kokee itsensä vääränlaiseksi tai riittämättömäksi. Tällöin ihminen kokee koko minuutensa epäonnistuneeksi ja huonoksi.

Sosiaalityön professori Brené Brown sanoittaa asian näin: “The difference between shame and guilt is the difference between “I am bad” and “I did something bad””.

Syyllisyyttä voi käsitellä tunnustamalla tehneensä jotakin väärää, pyytämällä anteeksi ja pyrkimällä toimimaan jatkossa paremmin. Häpeää on taas sitkeämpi riesa, koska vika tuntuu itsessä eikä teossa.

Jos koet talousahdingon takia olevasi ihmisenä puutteellinen ja kelpaamaton, niin pysähdy välittömästi tarkastelemaan tuota tunnetta. Ulkopuolisen uhan ja surkeiden sattumusten sarja ei tee sinusta arvotonta ja häpeällistä. Syyllisyydestä ei myöskään ole apua. Älä siis suotta lamaannu häpeän tunteesta, vaan keskitä energiasi enemmän tilanteen ratkaisemiseksi ja seuraavaan siirtoosi.

Muista kaaoksen keskellä, että ihminen on hyvä – myös sinä!

Kriisit tuovat esiin meistä hyvät ominaisuutemme ja yhtä lailla herättävät demonimme.

Olen nähnyt viimeisten viikkojen aikana niin paljon kauneutta, hyvyyttä, myötätuntoa ja empatiaa. Naapurimme kiinnitti omaan ikkunaansa tervehdyksen ”Take care” ja Facebookissa kiertää lukuisia tsemppivideoita hoitohenkilökunnalle eri puolilta maailmaa.

Ihminen on hyvä ja ymmärtäväinen. Muut haluavat olla tukenasi. Älä siis anna oman pääsi sisäisten mörköjen viedä sinua pimeyteen. Olet edelleen osaava, mahtava ja arvokas – huolimatta vastoinkäymisistäsi!

Uskon aidosti siihen, että kyse ei ole kuinka monta kertaa kaadut, vaan kuinka monta kertaa nouset ylös. Eikä sillä ole väliä, milloin nouset ja kuinka nopeasti. Kyseessä ei ole kisa. Sinun ei siis tarvitse nousta tänään, eikä huomenna… Mutta joku päivä ponnahdat takaisin. Ja silloin sinulla on paljon kokemuksistasi opittua viisautta.

Vielä tulee päivä, kun kaiken ahdistuksen toiselta puolelta löydät itsesi vahvempana ja takaisin jaloillasi.

Yrittäjä, jos kaipaat vertaistukea: Yrittäjien ja taiteilijoiden koronatuki Facebook-ryhmässä seurataan ja käydään keskustelua yrittäjille suunnatuista aputoimenpiteistä. Toisessa ryhmässä Yrittäjät #ostapieneltä ideoidaan erilaisia tempauksia ja käydään keskustelua pienyrittäjien näkökulmasta. Virallisia ohjeistuksia, esim. mistä saada yritystukea löytyy Valtioneuvoston sivuilta ja Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta. Suomen yrittäjät -järjestö on kerännyt myös kattavasti tietoa koronaviruksesta tänne.

Mikäli kaipaat keskusteluapua: Helsingin Sanomat on koonnut kattavan artikkeliin erilaisia kanavia henkisen tuen saamiseksi.

Helena Kastikainen

Valmentaja, Puhuja, Tietokirjailija

Helena Kastikainen on tietokirjailija, puhuja sekä milleniaalijohtajien valmentaja. Helena on aloittanut työuransa nuorella iällä ja on työskennellyt mm. yhtenä Suomen nuorimmista tavaratalojohtajista jo 23-vuotiaana. Hänen missionaan on auttaa muita nuoria osaajia (#youngtalents) kasvamaan johtajan saappaisiin. Keväällä 2020 ilmestyi Kastikaisen esikoiskirja Pikkupomosta johtajaksi, joka käsittelee teemaa, miten johtajaksi kasvetaan lähtökohdista huolimatta.