Hyvä talousosaaminen antaa mielenrauhaa
Me suomalaiset tuppaamme talousasioissa varautumaan ns. pahaan päivään. Tänä keväänä noita pahoja päiviä on nyt sitten nähty kuukausikaupalla. Näkymä tulevaisuuteen on edelleen sumuinen, jopa asiantuntijoille. Puhutaan jo globaalista koronalamasta, jonka osalta odotuskäyrä tulevasta on auki, sekä kulmakertoimen suuruuden että sen etumerkin osalta.
Moni kasvuyrityskin on ajautunut kriisimoodiin. Tämän vuoden excelit on jouduttu panemaan moneen kertaan uusiksi. Yhtään helpompaa ei ole suunnitella ensi vuottakaan. Vaikeinta on toimialoilla, joilla rajoitustoimenpiteet ovat pysäyttäneet kysynnän lähes tyystin.
Talousosaamisen merkitys
Yksi kliseinen tokaisu tässä ajassa on, että kriisissä on aina myös mahdollisuus. Kriisi testaa resilienssiä ja kykyämme sopeutua ja muuntautua uuteen. Parhaat meistä ottavat kriisistä kaikki sen opit ja pistävät tehokkaasti hyötykäyttöön. He pystyvät hallittuihin ratkaisuihin, vaikka maailma ympärillä järisee, sekä analyyttiseen, mutta samalla intuitiiviseen päätöksentekoon.
Pohja kriisissä operoimiseen on osaamisessa. Ratkaisevaa on oman bisneksen ymmärrys, mutta olennaista on myös metaosaaminen esimerkiksi talouden hallinnan osalta. Talouden perusmekanismien tunteminen ja syy-seuraus -suhteiden ymmärtäminen auttavat yrityspäättäjää hahmottamaan, mihin pallo on seuraavaksi pyörimässä.
Talousosaaminen antaa tutkitusti meille ihmisille – olemme sitten yrittäjiä tai oman kotitaloutemme ajureita – mielenrauhaa. Kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi vuodenvaihteessa tieteellisen artikkelin, jossa tutkittiin taloudellisessa stressitilanteessa tekijöitä, jotka korreloivat myöhempien mielenterveysongelmien kanssa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat nuoret, joiden elämää seurattiin 23-, 25- ja 28-vuotiaina. Tutkimuksesta kävi ilmi, että heillä, joilla oli talousvaikeuksien aikana talousosaamista ja -taitoja, oli myös vähemmän mielenterveyden ongelmia. Hyvän talousosaamisen merkitys oli jopa suurempi kuin sosiaalisten turvaverkkojen ja ystävien ja läheisten ihmissuhteiden.
Syrjäytymisen ehkäisemisestä
Talousosaaminen auttaa, niin yksilöitä kuin myös yhteiskuntaamme, korona-ajan kielteisimpien vaikutusten selättämisessä. Korona iskee pahiten yhteiskuntamme heikompiin, etenkin jo muutoin vaikeissa elämäntilanteissa oleviin lapsiin ja nuoriin. Tutkimusten mukaan yrittäjäperheiden lapset kokevat vanhempiaan enemmän ahdistusta perheen taloustilanteesta.
Meidän on panostettava entistä enemmän nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Elämme jo muutoinkin väestöllisen aikapommin kanssa. Suomessa on yhtä vähän alle 15-vuotiaita kuin 1870-luvun lopulla, jolloin väkiluku oli alle kaksi miljoonaa. Toisin sanoen, meillä on yhä vähemmän nuoria samaan aikaan, jolloin ikäsidonnaisten menojen odotetaan lisääntyvän. Vanhenevan väestön Suomella ei ole varaa menettää yhtään nuorta syrjäytymisen vuoksi.
Sitä paitsi, pahoinvoivasta nuoresta on pitkä matka hyvinvoivaksi yrittäjäksi.
Millaista talousosaamista yrittäjä tarvitsee?
Kaiken A ja O on suunnitelmallisuus. Taito hakea liikkumavaraa molemmilta puolilta tuloslaskelmaa. Taito ymmärtää, millaisia riskejä omaan yritystoimintaan liittyy ja minkä riskien varalta Suomessa on vakuutettu yhteiskunnan puolesta, ja mistä riskeistä täytyy pitää huoli itse. Taito ymmärtää, miten kysyntä ja tarjonta omassa bisneksessä toimivat. Taito ymmärtää, mitkä taloudelliset tekijät ohjaavat omien asiakkaiden käyttäytymistä. Taito nähdä poliittisten päättäjien ratkaisujen (kuten verotuksen) vaikutukset omaan liiketoimintaan.
Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Kun talousosaamisen merkityksen sisäistää, on helppo ymmärtää miksi Marinin hallitus antoi kansallisen talousosaamisen strategian laatimisen Suomen Pankin vastuulle. Hyvä näin. Suomi onkin, huolimatta hopeasijastaan kouluikäisten kansainvälisessä talousosaamisen PISA-testissä (vain Viro meni meidän edelle), yksi harvoja teollisuusmaita, jossa tällaista strategiaa ei vielä ole ollut.
Piia-Noora Kauppi
Finanssiala ry
Toimitusjohtaja
Lisää vaikuttajalta Piia-Noora Kauppi
Lisää kategoriasta Talous
