Hyvä veli, tekisitkö palveluksen?

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Suomen kokoisessa maassa liikekumppaneiden, työntekijöiden ja virkamiesten valintaan liittyy usein henkilökohtaisia suhteita. Virkamiehet ja päättäjät tuntevat toisensa ja hyviä tyyppejä nimitetään työsuhteisiin, virkoihin ja luottamustoimiin. Tutun kumppanin tai työntekijän valinta johtaa usein tilanteeseen, jossa kumpikin osapuoli hyötyy. Mutta missä menee raja epäterveen verkoston ja vastuullisten yritysetiikan käytäntöjen välillä?

Maassa maan tavalla

Suomen hyvä veli -verkostoja on selitetty ”maan tavalla”. Maailma on kuitenkin muuttunut ja meidän täytyy muuttua sen mukana. Se, mikä vielä viime vuosituhannen lopussa katsottiin hyväksyttäväksi toimintatavaksi, ei sitä välttämättä enää tänään ole. Vaikka hyvä veli -verkostot eivät lähtökohtaisesti ole laittomia, eivät ne enää tänä päivänä kuulu eettiseen ja vastuulliseen toimintaan. Maassa maan tavalla -selitys ei enää kelpaa.

Suomessa lahjonta on kriminalisoitu, mutta laittoman ja eettisesti kestävän toiminnan väliin mahtuu silti iso väylä harmaata aluetta. Meidän tulisi paremmin oppia vetämään raja terveen ja epäterveen verkoston välille. Tarvitaan lisää avointa keskustelua. Suomi on maailman kolmanneksi vähiten korruptoitunein maa. Mutta olemmeko ansainneet paikkamme tällä listalla? Suomessa on korruptiota, se ei vain näyttäydy samassa muodossa kuin niissä maissa, joissa korruptioindeksi huutaa punaista.

Suomessa lahjonta on kriminalisoitu, mutta laittoman ja eettisesti kestävän toiminnan väliin mahtuu silti iso väylä harmaata aluetta.

Avoimuus lähtökohtana

Hyvä veli- verkostojen tunnusmerkkeihin liittyy vahvasti taloudellisten tai muiden etujen ajaminen pienen piirin hyödyksi. Mikään lakipykälä ei suoraan määrittele, minkälainen etuus voitaisiin katsoa asiattomaksi. Toiminnan asianmukaisuuden varmistamisen voi aloittaa tarkastelemalla menettelytapojen kestävyyttä päivänvalossa. Minkälaisia järjestelyitä, epäterveitä verkostoja ja vastapalveluksia liittyy poliittisiin virkanimityksiin tai julkisiin hankintoihin? Miten kumppanuuksia voitetaan? Kuinka monta neuvottelua, liikelahjaa, sponsorointidiiliä tai myynninedistämistilaisuutta tarvitaan diilin voittamiseksi? Keitä on syötetty, juotettu, viihdytetty, sponsoroitu ja kuinka paljon?

Mitä avoimemmin voimme nähdä muodollisen päätöksenteon kulisseihin, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on kitkeä epäterveet toimintatavat ja edistää oikein toimimisen kulttuuria.

Ystävänpalveluksia

Edustaminen ja sponsorointi kuuluvat terveeseen liiketoimintaan. Merkittävää on kuitenkin, että näillä tulisi pyrkiä saavuttamaan pääasiallisesti liiketoiminnallisia – ei kenenkään henkilökohtaisia – hyötyjä.

On myös totta, että pienessä Suomessa ihmiset helposti tuntevat toisensa. Verkostoituminen on positiivinen asia, mutta sen ja epäterveiden ”ystävänpalvelusten” välille tulee tehdä selkeä raja. Toiminnan tulisi olla läpinäkyvää. Sellaista, josta kehtaa kertoa myös sen pienen piirin ulkopuolelle.

Toiminnan tulisi olla läpinäkyvää. Sellaista, josta kehtaa kertoa myös sen pienen piirin ulkopuolelle.

Sponsorointia vai lahjontaa?

Yle MOT julkaisi 24.4. dokumentin ”Yhteishyvää osuuskauppamiehille ja rakentajille”, jossa pureuduttiin meneillään olevaan mielenkiintoiseen lahjonta-caseen Suomessa. Skanska Talonrakennusta ja Skanskan kahta entistä ja kahta nykyistä johtajaa syytetään Helsingin käräjäoikeudessa yli 60 000 euron arvoisten lahjusten antamisesta elinkeinoelämässä.

Helsingin käräjäoikeudessa arvioidaan sitä, oliko rakennusliikkeen tärkeän asiakkaan eli HOK-Elannon avaintyöntekijälle kohdistunut vuotuinen 12 000 euron sponsorointi tavanomaista vai ei. MOT:n tietojen mukaan HOK-Elannon tuolloisen kiinteistöjohtajan perheen saama ratsastussponsorointi oli monena vuonna Skanskan suurin yksittäinen tukikohde.

Syyttäjä pitää Skanskan maksamaa yhteensä yli 60 000 euroon kohonnutta sponsorointia lahjuksena, jonka tarkoitus on ollut saada osuuskauppa HOK-Elanto suosimaan Skanskaa urakoissaan. Skanskan mukaan kyse oli normaalista urheilusponsoroinnista.

Kertoisitko naapurille?

Vanha viisaus, niin kutsuttu ”red face -testi” toimii hyvin eettisen dilemmatilanteen tunnistamisessa. Päätöksentekijänä tai vaikuttajana ollessasi tilanteessa, johon liittyy henkilön nimittäminen virkaan, työsuhteeseen tai luottamustoimeen, kumppanin valinta, lahjan, vieraanvaraisuuden tai muun etuuden vastaanottaminen tai antaminen, pysähdy hetkeksi ja mieti. Miltä tilanne itsestäsi tuntuu? Oletko, tai voitaisiinko sinun katsoa olevan jäävi tilanteessa? Kuka hyötyy tilanteessa? Olisiko toimistasi mukavaa lukea hesarin etusivulta – nyt tai viiden vuoden kuluttua? Pystyisitkö vaivaantumatta kertomaan asiasta työyhteisössä, kotona tai naapurille? Miltä tilanne voisi näyttää ulkopuolisen silmin?

Jos korvat alkavat punoittamaan, on ehkä syytä miettiä vielä uudelleen. Kohtelias kieltäytyminen tai itsensä jäävääminen ei kuitenkaan koskaan ole väärin.

Olisiko toimistasi mukavaa lukea hesarin etusivulta – nyt tai viiden vuoden kuluttua?

 

Lähteet:

Transparency International Corruption Perception Index 2017

Yle MOT 24.4.2018 Yhteishyvää osuuskauppamiehille ja rakentajille

Yle MOT 24.4.2018 Yhteishyvää osuuskauppamiehille ja rakentajille Käsikirjoitus

 

 

Jaa

Vaikuttajasta

Niina Ratsula

Ethics & Compliance Adviser, CEO
Code of Conduct Company
#Yritysetiikka #Compliance
#Yrityskulttuuri

Niina puhuu, kirjoittaa ja valmentaa yrityksiä hyvistä yritysetiikan käytännöistä sekä yrityskulttuurin merkityksestä niiden luomisessa. Niina on ollut luomassa ensimmäisten suomalaisten teollisuusyritysten joukossa Kemiran Ethics & Compliance -ohjelmaa. Heinäkuussa 2018 Niina hyppäsi 12 pörssiyritysvuoden jälkeen itsenäiseksi yrittäjäksi tavoitteenaan auttaa organisaatioita luomaan eettisestä ja vastuullisesta toiminnasta itselleen aidon keinon erottautua.

Jätä kommentti