Ihmisymmärrys ja digitalisaatio tappelivat. Kumpi voitti?

Laura Ahonen

Suomen parhaita digitaalisen median töitä palkitsevan Grand One -kilpailun pääpalkinto meni tänä vuonna KONEen Machine Conversations -kampanjalle.

Palkitun konseptin tavoitteena oli lanseerata globaalisti hissien uusi huoltopalvelu, jossa hyödynnetään koneoppimista, tekoälyä ja IBM:n Watson -teknologiaa. Kuulostaa alkuun mahdottomalta yhtälöltä ratkaista, miten puhuvien hissien tuottamista datasignaaleista saisi rakennettua kuluttajia huomion vangitsevan ilmiön.

Vastaus löytyi peiliin katsomalla eli ihmisestä: hissien generoima data käännettiin ymmärrettäväksi, ihmisäänellä tuotetuksi dialogiksi. Kampanjasivustolla kävijät voivat leikkisällä tavalla seurata valitsemansa hissin käymää keskustelua reaaliajassa. Ihmisymmärryksen avulla KONE pystyi riisumaan tekoälyn mystiikkaa ja näyttämään, mitä asioiden internet käytännössä tarkoittaa – ja lunastamaan paikkaansa alan innovatiivisena suunnannäyttäjänä.

KONEen case muistuttaa osuvasti, miten
a) teknologia mahdollistaa hienoja uusia edistysaskelia, mutta havainnollistaa samalla, että
b) ihminen tulkitsee ilmiöitä aina oman inhimillisen ja yksilöllisen kokemusfiltterinsä lävitse.

Juuri tästä syystä asiakasymmärryksen merkitystä ei voi painottaa liikaa – oli kyse liiketoimintasuunnitelmasta, strategiasta, tuotekehityksestä, myynnistä tai markkinoinnista, asiakaskokemuksen ja brändin johtamisesta puhumattakaan.

Otetaan toiseksi esimerkiksi Facebookiin kohdistuneet viimeaikaiset syytökset liittyen palvelun puutteellisiin keinoihin tunnistaa valeuutisia tai vihapuhetta. Kritiikin seurauksena yhtiö on ilmoittanut palkkaavansa lisää ihmismoderaattoreita, sillä keinoäly ei ainakaan vielä ole riittävän älykästä tunnistamaan Facebook-sisältöjen kaikkia sävyjä tai merkityksiä. Ihminen on luonut vuosien saatossa kompleksisen kielen, jonka tulkkina ihminen edelleen on konetta pätevämpi toimija.

Kirjailija Daniel H. Pink väitti A Whole New Mind –kirjassaan jo vuonna 2005, että oikean aivopuoliskon tehtävät, kuten kokonaisuuksien ymmärtäminen, avaruudellinen hahmottamiskyky ja tunteet nousevat entistä tärkeimmiksi ominaisuuksiksi tulevaisuuden työelämässä ja ylipäänsä merkityksellisyyden kokemisessa – sillä vasemman aivopuoliskon hallitsema tontti on helpommin automatisoitavissa ja korvattavissa koneilla.

Digitalisaatiota ei ole aihetta pitää uhkana, mutta ihmisymmärryksen vaaliminen on paikallaan niin pitkään, kun operoimme ihmisten hallitsemassa maailmassa.

Tarina, design, empatia, merkityksellisyys. Ei tulevaisuus kovin pahalta kuulosta.