Mikä yrityspäättäjiä puhuttaa vuonna 2018? Johtamisen Top 10 trendit infograafina

Deloitten vuotuinen Human Capital Trends 2018 -raportti on valmistunut. Mitkä teemat nousevat tänä vuonna yrityspäättäjien ja HR:n pöydälle? Teimme raportin TOP 10 -trendilistasta infograafin ja käsittelemme erityisesti Pohjoissamaissa tärkeimmiksi korostuneita teemoja lähiaikoina sekä blogissa että Eminen podcastissa.

Deloitte Human Capital Trends 2018 -raportti

Vuoden 2018 raportti kertoo yritysten olevan muuttumassa sosiaalisiksi yrityksiksi. Toissa vuonna tutkimustuloksissa korostui henkilöstön tiimiytyminen (network of teams).

Tänä vuonna ylin johto, eli C-taso on tiimiytymässä keskenään.

Muuttuvassa maailmassa ei pärjätä johtamalla yksin omissa siiloissaan. Ylin johto kokee suurta tarvetta saada liiketoimintojensa johtajat pois siiloista. C-taso halutaan johtamaan organisaatiota yhteisvastuullisena, sidosryhmien kanssa aktiivisesti verkottuvana tiiminä. Päätökset tehdään yhdessä ja ne ulottuvat läpi organisaation, ei pelkästään omaan liiketoimintayksikköön. Tästä uumoillaan kokonaan uutta johtamismallia.

Yksilöt nousevat eturiviin tarpeineen

Toinen korostuva trendi läpi raportin on yksilön tarpeiden ja roolin vahvistuminen. Tasapäistämisen aika on selvästi historiaa. Yksilöiden tarpeet vaikuttavat palkitsemisen keinoihin ja tapoihin ja työhyvinvoinnin organisointiin.

Vastuu oman uran kehittämisestä siirtyy yksilöille – paitsi, että työura käsitteenä on siirtymässä myös historiaan. Tilalle nousee työkokemus ja työelämän mittainen sarja erilaisia kokemuksia, joiden ansiosta yksilö voi uudistaa ammattiminäänsä niin monta kertaa kuin kokee tarpeelliseksi.

Yritysjohdon odotetaan selvittävän viestintäteknologian aikaansaama päänsärky

Kaikenlaiset sovellukset, alustat ja kanavat valtasivat työpaikat ja työntekijöiden puhelimet. Viestiä pukkaa pitkälle vapaa-aikaan.

Nyt kaivataan selkeyttä siitä, mitä viestintätyökaluja aiotaan käyttää, mitä hyötyä niistä on ja mihin vedetään rajat. Päätöksiä odotetaan ylimmältä johdolta.

Työhyvinvointi ei koske enää työturvallisuutta

Teknologia vei meiltä yöunet ja nosti stressitason. Työntekijät kaipaavat monipuolisempaa hyvinvoinnin huomiointia, yksilöllisiä ratkaisuja ja tähän vastaa paisuva terveysteknologiamarkkina. Työhyvinvointi nousee kulttuurin ja strategian keskiöön.

Siitä hyvä esimerkki tamperelaislähtöinen Vincit, joka haluaa auttaa perheellistyvää henkilöstään löytämään tasapainon työn ja vapaa-ajan väliltä >>

Kansalaiset eivät luota poliittiseen päätöksentekoon enää: yrityskansalaisuudesta apu

Poliittinen ilmasto ja päätöksenteko (tai sen puute) on globaalilla tasolla horjuttanut kansalaisten uskoa päättäjien kykyyn ratkaista yhteiskunnalliset ongelmat.

Nyt pyydetään yrityksiä apuun. Anne Bernerin viitoittama suomalainen Lastensairaala-hanke on täydellinen esimerkki tästä.

Miten työnantajat huomioivat työurat, kun elinikä lähestyy 100 vuotta?

Pidempi elin-ikäennuste vaikuttaa työuriin. Pohjoismaissa on hyvä sosiaalinen turva. Globaalisti töitä saattaa täytyä painaa kirjaimellisesti hautaan saakka. Uskon, että Suomessakin on syytä pohtia, miten hyödyntää varsin pitkää kokemusta ja ikääntyvien kollegoidemme korvien välissä kantavaa tietopankkia. Jo nyt tunnemme eläkeläisiä, jotka eivät maltakaan jäädä kotiin vaan mielivät takaisin työelämään. Työelämä tarvitsee notkeutta myös tässä asiassa.

Koko työntekemisen ekosysteemi muuttuu.

Toista se oli ennen, sanoi lappalainen. Teknologia mahdollistaa työelämän ja työnteon monimuotoistumisen. Erityisesti nuoremmat sukupolvet haluavat maksimoida joustavuuden ja hyödyntää paikkariippumatonta teknologiaa töidensä hoitamiseen ja viestimiseen. Muuttuva ekosysteemi vaikuttaa pakosti johtamiseen, työnohjaamiseen, työaikojen seurantaan, suoriutumisen seurantaan ja arviointiin sekä palkkaan ja palkitsemiseen. Koko työnantajalupaus muuttuu.

Lataa Deloitten raportti tästä >>