Innovaatio on hidas prosessi, jolla rakennetaan tulevaisuutta – emme aloita mitään nollasta!

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Elämme taas uutta vuotta, jolloin toivomme että maailman tilanne alkaa näyttämään paremmalta. Tämä on monille vuosi, jolloin toivon mukaan kääritään hihat, aletaan rakentamaan uutta ja pistetään pöhinäksi. Kohti uutta nousua, tämä on uusi alku, ja niin pois päin…

Niin, ja innovoiden, tietenkin.

Disruptiivisilla ja transformatiivisilla innovaatioilla luodaan uusi maailma, piittamatta vanhoista. Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään! Ikävä vaan, että asiat eivät aina toimi noin yksinkertaisesti, eikä etenkään innovaatio.

Innovaatiot ovat hitaita prosesseja

Yksi vaikeimmista asioista hahmottaa (mitä innovaatioon tulee) ei nimittäin ole sen nopeus, vaan sen hitaus. Me näemme tietenkin uudet asiat juurikin uusina, ja ihailemme sellaisia asioita kuten ripeä teknologinen kehitys.

Tosiasia on kuitenkin, että se mikä näyttää innovaatiolta ja joka luotiin salamannopeasti onkin usein osa varsin hidasta prosessia. Puhumme internetistä niin kuin se olisi luotu hetkessä, vaikka kesti kymmeniä vuosia saada teknologia sellaiselle tasolle, joka mahdollisti sen laajemman käytön.

Me ihailemme Teslaa ja Elon Muskia, mutta unohdamme, että ensimmäinen sähköllä (jotenkin) toimiva auto keksittiin jo vuonna 1832, ja että 1900-luvun alussa noin kolmannes Yhdysvaltojen autoista oli sähköisiä. Juu, paljon tapahtui siinä välissä, mutta innovaatiolla kuin innovaatiolla tapaa olla pitkä ja mutkikas historia.

Tämän hetken toiminnoilla on kauaskantoisia seurauksia

Saatat miettiä, miksi minä huomautan tästä juuri vuoden 2021 alkuhetkillä? Näen silti, että juuri kun olemme unelmoimassa seuraavasta suuresta loikasta on tärkeää muistuttaa siitä, että emme koskaan aloita mitään nollasta.

Toimillamme on välillä kauaskantoisia vaikutuksia, ja välillä tekemättä jättäminen on se kaikkein vaikutusvaltaisin asia minkä teemme. Me toivomme tietenkin nyt, että innovaatio pistäisi globaaliin talouteen vauhtia, mutta samalla on tärkeä huomata, että olemme jättämässä monen monta asiaa tekemättä.

Monet yritykset ovat nyt hyvin varovaisia, koska he suojelevat itseään. Moni valtio on joutunut käyttämään suunnattomia summia elvytykseen ja suojautumiseen, ja jostain nekin rahat on otettava. Näemme nyt ympäri maailmaa että tutkimus- ja kehitysrahoja, ainakin sellaisia joita ei voi suoraan kytkeä joko pandemiaan, leikataan ja kohdennetaan yhä enemmän projekteihin jotka luovat nopeita tuloksia. Kuulostaa järkevältä, mutta…

Kun katsomme innovaatiotoimintaa vuonna 2021, sillä on historiansa. Se hyötyy siitä perustutkimuksesta, jota tehtiin 1950-luvulla, investoinneista joita tehtiin 1970-luvulla, koulutuksesta 1980-luvulla, ja monesta muusta asiasta. Siihen on luonnollisesti vaikuttanut “kirottu” vuosi 2020, mutta myös moni sitä edeltävä vuosi ja vuosikymmen.

Tämä historia ja hitaus tarkoittaa myös sitä, että meidän on vaalittava innovaation perustaa, sitä hidasta ja välillä ärsyttävää perustutkimusta ja kokeilua, joka voi vaikuttaa naurettavalta tänään, mutta jonka päälle voi rakentaa.

Tutkimusten rahoittamisen tärkeys

Mikä minua siis huolestuttaa on, mietimmekö tarpeeksi innovaatiota vuonna 2051, koska me vaikutamme siihen tänä vuonna – ja kaikkina vuosina ennen ja jälkeen? Jos yritykset vähentävät nyt tutkimus- ja kehitystoimintaansa, se voi näyttää hyvältä tässä ja nyt – tulee säästöjä.

Valtiot haluavat nekin säästöjä, ja olemme jo pitkän aikaa nähneet, kuinka perustutkimus on asia mistä on helpohko leikata. Keskellä kriisiä ihmiset luonnollisesti keskittyvät siihen mitä tapahtuu tässä ja nyt, ja haluavat tuloksia. Innovaatio vaatii silti myös kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä.

Me näemme tänään ihastuttavaa kehitystä tekoälyn saralla. Unohdamme silti usein, että yksi syy tähän on se, että yritykset kuten IBM jaksoivat rahoittaa tutkimusta tästä myös aikoina kun meni aika huonosti – kuten 1970-luvulla.

Me olemme hyötyneet suunnattomasti tietotekniikasta, koska eräät jaksoivat uskoa siihen aikana jolloin kehittyneistä tietokoneista haaveileminen näytti turhalta leikkimiseltä. Vaikeana vuonna kuten 2021 on tärkeää, että me emme tapa tulevaisuuden innovaatioita vaatimalla vain sitä nopeaa toimintaa, eli sitä minkä tärkeyttä voidaan todeta tässä ja nyt. Sen sijaan meidän tulee kantaa vastuumme myös innovaatioista, joista meillä ei ole vielä aavistustakaan. Myös vuonna 2021 me rakennamme tulevaisuutta.

Mahdollisuus valita

Kriiseillä on usein kauaskantoisia vaikutuksia. Ensimmäinen maailmansota johti toiseen. Taloudellinen kriisi voi pohjustaa tulevaa taloudellista kriisiä. Pandemia on luonnollisesti vaikuttanut maailmaan monin tavoin, ja joudumme elämään näiden vaikeuksien kanssa. Mutta meillä on myös mahdollista valita.

Jos kriisistä tulee tekosyy sille, että leikkaamme tieteen ja tutkimuksen varoja, olemme vaarallisella tiellä. Sen tien vaikutukset voivat kantaa hyvin kauas.

Me hyödymme joka päivä investoinneista, joita tehtiin jopa ennen meidän syntymäämme. On nyt meidän vastuulla, ettemme tee vuoden 2020 kriisistä jotain sellaista, mikä johtaa alati syvenevään innovaatiokriisiin vuonna 2051, tai 2071, tai 2101.

Jaa

Vaikuttajasta

Alf Rehn

Professori
University of Southern Denmark
#Innovaatio
#Luovuus

Alf Rehn on kirjailija, kolumnisti ja johtamisen professori. Hän toimii innovaation, designin ja johtamisen professorina Syddank Universitetissa Tanskan Odensessa. Vuonna 2009 Rehn sai kansainvälistä tunnustusta Thinkers 50 -listalla, jonka nousevia ajattelijoita listaavassa "gurututkassa" hänen sijoituksensa oli 13.

Jätä kommentti