Johdon agendalla 2021

Riikka Tanner

Kun vuosi sitten tähän aikaan kirjoitin Johdon agendalla 2020-raportille VUCA-johtamisesta ja siitä, miten systeemiajattelu ja strategisen ennakoinnin tarve ovat nousevia trendejä, ei globaalista pandemiasta ollut vielä tietoakaan.

Globaali maailma on vahvasti keskinäisriippuvainen ja monet ilmiöt, jotka tuntuvat alkujaan kaukaisilta, heijastuvat yhä useammin ja voimakkaammin myös meillä Suomessa.

Viime vuoden aikana tarve ymmärtää megatrendejä ja ilmiöitä yritysten toimintaympäristössä ja niissä arvoketjuissa, missä yritykset ovat aktiivisia toimijoita, nousi ennätyskorkealle ja skenaariotyöskentelystä tuli osa arkea kaikkialla. VUCA -ympäristölle on ominaista sen ennakoimattomuus ja asioiden tapahtuminen yllättäen.

Todellisuudessa harva asia kypsyy ja kehittyy odottamattomasti vaan niistä on ollut signaaleja ilmassa jo pitkään, usein vuosia ennenkuin tietty ilmiö saavuttaa sellaisen kypsyystason, että voidaan puhua käännekohdasta. Pandemia toi mukanaan kuitenkin poikkeusvuoden, jonka vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Millaisia kehityskulkuja tämä vuosi on kiihdyttänyt ja millaisin odotuksin lähdetään tulevaan vuoteen?

Johdon agendalla raportin taustatyönä on tehty kyselytutkimus, joka kartoitti yhteensä lähes 40 johtajan ja asiantuntijan näkemykset tulevasta vuodesta. Asiantuntijapaneeliin on haastateltu 15 johtajaa, hallitusammattilaista ja asiantuntijaa, joiden näkemykset täydentävät omia havaintojani ja avaavat sitä, miltä maailma ja johdon agenda näyttävät vuonna 2021.

On selvää, että jokainen vuoden 2020 raportilla nostetusta trendistä on edelleen validi tänäkin vuonna. Osa ilmiöistä on kuitenkin kiihdyttänyt vauhtiaan tai tietty ilmiö on voinut saada uusia sävyjä. Keskustelu on myöskin saanut ihan uudella tavalla yhteiskunnallisen sävyn. Monet raportin trendeistä tulevat muokkaamaan yhteiskunnallisia rakenteita. Aikaisempaa selkeämmin yritykset ja johtajat myös tiedostavat ja nostavat esille oman vastuunsa tulevaisuuden toimintatapojen luomisessa.

Mistä teemoista johtoryhmissä puhutaan vuonna 2021?

Pandemia toi mukanaan valtavan murroksen työn tekemiseen, kun lähes yön yli noin 60 % Suomen työvoimasta siirtyi kotikonttoreille. Muutos oli raju ja sen vaikutukset ovat heijastelleet eri johtamisen alueille. Näitä ilmiöitä tarkastellaan raportilla Remotopia teeman alla. Esimerkiksi etätyöapatiasta on tullut tuttu ilmiö ja organisaatioissa on kipuiltu sen kanssa, miten hyvää työilmapiiriä ja yrityksen kulttuuria vaalitaan hajautetussa mallissa.

Hybridityö on kuitenkin tullut jäädäkseen, joten organisaatiot joutuvat pohtimaan näitä kysymyksiä nyt pitkällä tähtäimellä. Se, mistä Suomessa ei kuitenkaan vielä puhuta, on työn murroksen mukanaan tuomista yhteiskunnallisista vaikutuksista. Tuottavuusnäkökulmasta katsottuna etätyössä tehdään keskimäärin 1,4 päivää enemmän työtä kuukaudessa, mikä vuositasolla tarkoittaa 17 päivää enemmän työtä, myös sairaspoissaolot vähenevät. Iso kysymys kuuluukin, mitä kaikki tämä tarkoittaa yrityksille, työnantajille ja työntekijöille pandemian jälkeen? Tänä vuonna tämä keskustelu saadaan vihdoin käyntiin.

Paikkariippumattoman osaamisen hankinnan merkitys kasvaa voimakkaasti ja se tuo mukanaan yrityksille samalla laajemman osaamispoolin, mutta osaamisen kehittämiseen kohdistuvat paineet ovat edelleen suuret. Aktiivinen oppiminen ja oman osaamisen kehittämisen strategiat ovat World Economic Forumin Future of Work 2020-raportin mukaan nousseet tulevaisuuden taitojen kärkipäähän. Tärkeää on hahmottaa muutos asenteissa, sillä oppimisen odotetaan yhä vahvemmin olevan yksilön omalla vastuulla ja osa itsensä johtamisen taitoja resilienssin, joustavuuden ja stressin hallinnan ohella.

Lue raportilta: HR-johtajat joutuvat disruptoimaan oman roolinsa

Psykologinen turvallisuus, inhimillisyys, empatia ja tunteiden johtaminen ovat nousseet vuoden 2020 aikana esiin monin eri tavoin. Johtajuuden vaatimukset päivittyvätkin nyt vauhdilla ja uutena johtajuuden vaatimuksena pidetään kykyä johtaa tunneilmastoa ja rehellistä viestintää, ei vain tulosta. Empatia on teemoista se, jonka lähes jokainen haastateltava nosti esiin.

Monessa yrityksessä on menty viimeinen vuosi pitkälti pandemic operating model mallilla ja teemoina ovat olleet empatian lisäksi jaksaminen ja asiakkaiden auttaminen. Osalle yrityksistä tilanne on ollut uusi mutta myös niissä yrityksissä, missä etätyötä on tehty jo pidempään, on jouduttu opettelemaan uusia tapoja johtaa hajautettua tiimiä ja käydä dialogia tiimin kanssa. Yhteistyön kulttuuriin kiinnitetään yrityksen johdossa entistä enemmän huomiota.

Vuonna 2021 yritysjohdolta odotetaan, että entistä vahvemmin huolehditaan henkilöstön jaksamisesta ja turvallisuudesta, työn tavoitteiden kirkkaudesta ja ylipäätään henkilöstöasioista enemmän. Tunteista puhumisesta tulee sallittua.

Liiketoiminnan resetointi

Pandemia on nopeuttanut ja pakottanut asioita yrityksissä. Kun liiketoiminnan logiikka muuttuu, tarkoittaa se samalla liiketoiminnan resetointia ja uudelleenkonfigurointia. Kauan ennen poikkeusvuotta alkanut kuluttajistumisen trendi näkyy yhä vahvemmin B2B-yrityksissä ja subscription economy on liiketoimintamallien hypen huipulla. Nurkan takana häämöttää kuitenkin jo tilaustalouden seuraava (r)evoluutio, mikä tuo fokuksen asiakkaan onnistumiseen ja asiakasarvon lunastamiseen.

Customer success on tällä hetkellä nopeasti kehittyvä trendi ja saa jalansijaa kaikissa digitaalisia palveluita tarjoavissa yrityksissä, ei vain SaaS-firmoissa kuten tähän asti on totuttu näkemään. Kuluttajistuminen ja customer success ajavat yrityksiä tekemään teknologisia uudistuksia, panostamaan asiakaskokemukseen ja muuttamaan koko organisaation kulttuuria ja toimintamalleja. Kyseessä ei kuitenkaan enää ole valinnainen asia vaan kilpailukyvyn säilyttämisen elinehto.

Lue raportilta: Customer success nousee strategiseksi toiminnaksi

Customer Success teeman alle on koottu myös myynti- ja markkinointijohtajien kuulumiset. Kun vielä huhtikuussa myyntijohtajilta kysyttiin kuinka pysyvänä he pitivät myynnin siirtymistä digikanaviin esimerkiksi videoneuvotteluiden muodossa, lähes 20% ei uskonut muutoksen olevan pysyvää ja puolet uskoivat muutoksen tapahtuvan vain osittain. Fast-forward marraskuulle ja enää alle 10% uskoo paluuseen entiseen siinä missä lähes 90% uskoo myynnin pelikirjojen muuttuneen pysyvästi.[1]

Muutos ajattelutavoissa on tapahtunut ennätysnopeasti, ehkä sen tukemana, että suuri osa digitaaliseen myyntiin siirtyneistä yrityksistä huomasi jo muutaman kuukauden aikana heidän tehokkuutensa ja kyvykkyytensä palvella asiakkaita uusissa kanavissa parantuneen ja asiakkaiden positiivisen suhtautumisen uusien kanavien mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Positiivisia puolia muutoksessa on ollut selkeästi negatiivisia enemmän, mikä ennakoi käyttäytymisen ja toimintatapojen pysyvää muutosta.

Samaa tahtia kasvaa myynnissä ymmärrys siitä, miten markkinointi, markkinoinnin teknologia ja luovat sisällöt ovat osa myynnin kovaa ydintä digitaalisessa maailmassa. Datan hyödyntäminen ja hyperpersonalisointi ovat vahvasti edelleen markkinoinnin teemoja vuonna 2021. Entistä enemmän push markkinoinnin sijaan kuluttajalähtöinen pull ja on-demand ohjaa markkinoinnin agendaa. Video on hallinnut markkinoinnin trendinä listoja useita vuosia, mutta vuosi 2020 osoitti sen mitä vuosi sitten osattiin jo ennustaa – audion kulutus on kasvanut räjähdysmäisesti sekä podcastien, että äänikirjojen kuuntelun myötä. Voisiko audio olla menossa jopa ohi videon?

Sisällöntuotannossa panostetaan aiempaa enemmän laadukkaaseen, journalistiseen sisältöön digissä perinteisen printin kustannuksella. On-demand viestintä niin yrityksen sisäisessä, kuin sen markkinointiviestinnässä kasvaa, työntekijöinä ja kuluttajina haluamme kuluttaa meitä kiinnostavat sisällöt niin video- kuin audioformaatissa silloin kun se meille sopii.

Yritysten yhteiskunnallinen ääni kasvaa

Moni johtaja on herännyt kysymään sitä, mitä vastuullisuus oikeasti tarkoittaa? ESG-käytännöt alkavat pikkuhiljaa jalkautua myös pienten ja keskisuurten yritysten agendalle; sosiaalisen vastuun rooli korostuu suhteessa ympäristövastuukysymyksiin. Vastuullisuuden moniulotteisuus aletaan hiljalleen ymmärtämään ja samoin se, että sen pitää olla osa strategiaa ja kilpailuetua, jotta se toteutuu muuallakin kuin powerpointissa. Yritysten johdon pitää ymmärtää yrityksen kypsyyden taso vastuullisuuden johtamisen onnistumiseksi ja vastuullisuuden pitää siirtyä osaksi palkitsemisjärjestelmää, kuvaavat hallitusammattilaiset johdon agendalla kyselyvastauksissaan.

Lue raportilta: ESG on transformaatioiden seuraava aalto

Kuluttajien kasvava tietoisuus kuluttamisen eettisyydestä ja työntekijöiden kasvava tietoisuus työnantajien tekemien valintojen eettisyydestä ovat nousemassa johtoryhmien agendalle, yhä useammin katseet kohdistuvat myös yritysten hallituksiin. Social Enterprise teeman alle on nostettu muun muassa sellaisia trendejä kuin Voice of Society ja Dataetiikka.

Data onkin teemana nyt kaikkialla. Sitä mukaa kun data lisääntyy ja sen käyttö personoituu, kasvavat vaatimukset datan eettiselle käsittelylle. Teemaa on nostettu toistaiseksi lähinnä tekoälyn etiikan näkökulmasta, mutta yhtä lailla mikä tahansa laajojen datamassojen käsittely vaatii uudella tavalla eettistä tarkastelua. Vuosi 2021 nostaa datan ja siihen liittyvät eettiset kysymykset laajasti yhteiskunnallisen keskustelun lisäksi myös johtoryhmien agendalle.

Lue Johdon agendalla -raportilta, mitä mieltä asiantuntijapaneeli on näistä ilmiöistä ja miltä maailma näyttää heidän silmin vuonna 2021.

[1] https://www.mckinsey.com/business-functions/marketing-and-sales/our-insights/these-eight-charts-show-how-covid-19-has-changed-b2b-sales-forever

Riikka Tanner

Frankly Partners

Business Director

Riikka Tanner on johdon neuvonantaja ja strategi, joka suhtautuu intohimoisesti tulevaisuuteen ja liiketoiminnan trendeihin. Johdon agendalla -artikkeleissaan Tanner pureutuu johtamisen ajankohtaisiin ilmiöihin omalla tinkimättömällä tyylillään.