Camilla Tuominen: Menikö tunteisiin? Tunneälykkään organisaation rakentaminen lähtee peilistä
Tässä Johdon agendalla podcast-jaksossa on lupa puhua tunteista, sillä teemana on tunneäly ja tunteiden johtaminen ja vieraana minulla on tunnekouluttaja, kuvittaja, kirjailija ja vuoden 2019 bisnesvaikuttajaksi valittu Camilla Tuominen.
Insinöörijohtajan on silti turha vielä hapuilla ruksia sivun yläkulmasta, sillä luvassa ei ole mitään hempeilyä ja tunnehöttöä vaan suoraa puhetta siitä, miksi tunteet todellakin ovat nousemassa johdon agendalle.
Kovakoodatut aivot voittavat (lähes) aina
Tunteet syntyvät aivojen vanhimmassa osassa eli limbisessä järjestelmässä. Kognitiiviseen tiedon käsittelyyn, analyysiin ja rationaaliseen ajatteluun keskittyneet aivojen etuotsalohkot ovat muotoutuneet evoluution tuloksena vasta huomattavasti myöhemmin. Tästä syystä aivot on kovakoodattu ikäänkuin siten, että eläisimme edelleen savannilla ja jokainen yllättävä eteentuleva tilanne tulkitaan potentiaaliseksi leijonaksi.
Jos esi-isämme olisivat kohdanneet leijonan, heille ei juuri olisi ollut hyötyä pysähtyä analysoimaan tilannetta tai sitä kuinkahan monta metriä itsen ja leijonan välissä on ja laskemaan millä nopeudella tulisi juosta karkuun. Ainoa oikea reaktio oli adrenaliinin aikaan saama pakoreaktio.
Kelataan vuoteen 2020, ja se sama reaktio, mikä sai meidät tuhansia vuosia sitten pakenemaan vaaran edestä sen sijaan, että pysähdyimme tekemään riskianalyysia ja laskemaan todennäköisyyksiä, on sama, joka saa ihmisen herkemmin uskomaan negatiiviseen positiivisen sijaan.
Kaikki, mitä emme miellä tutuksi ja turvalliseksi, tulkitaan automaattisesti negatiivisesti, sillä aivot on koodattu tulkitsemaan uudet tilanteet vaarallisiksi. Fyysisen uhan lisäksi, myös sosiaalinen uhka laukaisee pakene tai puolustaudu -reaktion.
”Pointti on siinä, että nyt kun me ei enää olla siellä savannilla ja meillä on tämä hieno etuotsalohko niin meidän pitää nimenomaan kehittää yhteispeliä sen meidän kognitiivisen etuotsalohkon kanssa ja tunnealueen kanssa.”
Aivot pyrkivät säästämään energiaa ja siksi ne pyrkivät automatisoimaan sellaisia asioita joita ne arvioi tunnistavansa. Aivojen automatiikka ei kuitenkaan ole pelkästään hyvä juttu.
”Usein ne arviot ovat huonoja, koska me leimataan ihmisiä, me oletetaan asioita, me arvataan siitä meidän omasta, rajoittuneesta mielestä. Tavallaan me joudutaan tekemään työtä siinä, että me kyseenalaistetaan jatkuvasti ajatuksiamme.”
Kuinkahan pitkälle riittäisi pelkästään se, että jatkossa osaisimme kyseenalaistaa sen oman ensimmäisen ajatuksemme?
Tunteiden johtaminen on vastuunottamista omista tunteista
Tunteiden johtamiseen liittyy ennen kaikkea ihmisen vastuu omista tunteistaan.
”Tunneälykäs ihminen pystyy ihan ensiksi katsomaan oman konepellin alle, hän pystyy tunnistamaan tunteita ja kykenee nimeämään tunteita, hän pystyy yhdistämään kehollisia reaktioita tunteisiin ja on ennen kaikkea tietoinen kontekstista. Hän pystyy siinä ympäristössä valitsemaan oman tapansa reagoida”
Tunneälykäs ihminen tunnistaessaan tunteen pystyy pysähtymään siihen hetkeen ja kysymään itseltään, miksi reagoin tähän niin kuin reagoin.
”Tunteiden ymmärtämisen pitäisi olla jokaisen ihmisen metataito, mikä lähtee siitä että ymmärrämme ensin oman tapamme reagoida erilaisiin tilanteisiin – ennen kuin menemme muihin kohtaamisiin.”
Tunneälykkään organisaation rakentaminen alkaakin siitä, että muiden syyttelyn sijaan käännämme katseen ensin peiliin ja siihen mitä itse tuon omaan työyhteisööni. Valitanko koko ajan liikenneruuhkista? Miten itse reagoin silloin kun joku esittää uuden idean? Pyörittelenkö silmiäni? Ensin pitää ottaa vastuu omista tunteista ja niiden johtamisesta, vasta sitten voi vaatia muilta samaa.
Huonompi uutinen insinöörijohtajalle on se, että tunteiden johtamiseen ei liity mitään patenttiratkaisua, miten eri tilanteissa johdetaan. Tunteita ei myöskään voi kytkeä pois päältä klo 9 – 17 väliseksi ajaksi. Koska tunteet ovat läsnä joka tapauksessa kaikessa päätöksenteossa, voit yhtä hyvin suhtautua niihin rationaalisen järkevästi ja nähdä ne uutena, omaa ymmärrystäsi lisäävänä datalähteenä.
Kysymys kuuluukin, annatko tunteiden velloa valtoimenaan vai haluatko aktiivisesti johtaa myös niitä omassa organisaatiossasi? Kuuntele minun ja Camillan keskustelu kokonaisuudessaan täältä.
Lisää luettavaa & kuunneltavaa johtamisesta ja tunneälystä
- Johdon agendalla podcast #2 Jukka Jalonen: Johtamisen ja tiiminrakentamisen 101
- Johdon agendalla podcast #4 Pauli Aalto-Setälä: Ego ei saa ohjata yrityksen toimintaa
- Camilla Tuomisen uusi, syyskuussa julkaistu kirja ”Tunteet eivät kuulu työpaikalle”
- Tunneäly-kirjallisuuden todellinen helmi on myös Kerry Goyetten ”Emotional Intelligence (You Can Actually Use)”
- Mitkä teemat puhuttavat johtoryhmissä tänä vuonna? Kurkkaa johtamisen tärkeimmät trendit ja ilmiöt tälle vuodelle Johdon agendalla 2020 -raportilta.
Johdon agendalla kantaa ottavat johtajat ja asiantuntijat ovat omien alojensa suunnannäyttäjiä ja edelläkävijöitä, heitä yhdistää sekä rohkeus, että ennakkoluulottomuus sekä kyky haastaa muiden ajatusten lisäksi myös omaa ajatteluaan. Uusimmat trendit ja ilmiöt löydät Johdon agendalla LinkedIn -sivulta ja Twitteristä.
Riikka Tanner
Frankly Partners
Business Director
Riikka Tanner on johdon neuvonantaja ja strategi, joka suhtautuu intohimoisesti tulevaisuuteen ja liiketoiminnan trendeihin. Johdon agendalla -artikkeleissaan Tanner pureutuu johtamisen ajankohtaisiin ilmiöihin omalla tinkimättömällä tyylillään.
Lisää vaikuttajalta Riikka Tanner
Lisää kategoriasta Johtaminen
