Megatrendeistä esimerkiksi ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja resurssien riittävyys ja väestön vanheneminen tuovat mukanaan sen kokoluokan haasteita, että ilman merkittäviä teknologisia läpimurtoja tai riittävää rahoitusta näitä haasteita ei tulla ratkaisemaan. Tiede ja yritykset yhdistyvät nyt uudella tavalla ja kuten Inka toteaa, ”pidemmällä aikavälillä tutkimuslaitosten ja yliopistojen funktio onkin myös merkittävästi tuottaa arvoa tähän meidän innovaatioekosysteemiin.” Odotukset ja toiveet isojen globaalien ongelmien ratkaisemisesta kääntävät katseet nyt tiedeyhteisöön ja syväteknologiaan.

Voima Ventures on syväteknologiaan sijoittava pääomasijoitusyhtiö, jolla on yksinkertainen missio. ”Meidän tarkoitus on ratkoa näitä isoja globaaleja ongelmia yhdistämällä tiede, yrittäjyys ja osaava pääoma”, Inka taustoittaa. Yhtä paljon kuin tarvitaan teknologista kyvykkyyttä ja resursseja innovaatioihin, tarvitaan myös eri toimijoiden yhteistyötä. Tänä päivänä innovaatiot syntyvät ekosysteemeissä, ei yritysten R&D osastoilla.

Mikä ihmeen syväteknologia? Kuuntele podcastista Inkan kertomana, mitä syväteknologialla tarkoitetaan.

Viime vuosina on nähty korporaatioissa koko ajan kasvavaa kiinnostusta tehdä yhteistyötä startupien kanssa. Yhä useammin taustalla vaikuttaa megatrendidraivereiden lisäksi se, että institutionaaliset sijoittajat pörssilistattujen yhtiöiden takana kysyvät, mitä yhtiö tekee kestävän kehityksen eteen, mikä on tässä suhteessa yrityksen innovatiivinen kilpailuetu ja strategia sen saavuttamiseksi seuraavien vuosien aikana? Sijoittajien odotukset toimivat tehokkaana vipuna startup yhteistyölle.

Johda innovaatiotoimintaa kuten pääomasijoitusrahastoa

Sen lisäksi, että vakiintuneet yritykset voivat oppia paljon startupeilta, ne voisivat ottaa joitakin oppeja myös pääomasijoitusyhtiöiltä. Ison yrityksen innovaatioportfoliota pitäisi johtaa kuin mitä tahansa sijoitusrahastoa.

Deal flown eli ideoiden määrien pitää olla todella isoja, ja jonkinlaisen kuvan antaa se, että esimerkiksi Voima Ventures läpikäy vuosittain tuhansia ideoita, joista hautomossa kypsymässä on koko ajan pari sataa konseptia ja joista ehkä 6-7 päätyy varsinaisesti portfolioon.

”Isonkin talon pitää pystyä luomaan kulttuuri missä syntyy paljon näitä ideoita ja konsepteja ja sitten taas toisaalta malli missä ideat eivät tule ainoastaan talon sisältä vaan myös yrityksen ulkopuolelta pystytään ammentamaan pieniä innovaatiopalasia tai luomaan konsepteja yhteisissä ekosysteemeissä ja sitten niiden ideoiden joukosta pitää pystyä todella tehokkaalla prosessilla ja nopeilla ketterillä kokeiluilla löytämään sitä evidenssiä mihin kannattaa sijoittaa tai nopeasti tappaa ne ideat jotka ei lennä.” 

Tämä erottaa usein isot yritykset ja startupit. Luova tuho on isoissa yrityksissä vaikeaa kun taas startupeille se on ihan normaalia. ”Jos se sun idea ei lennä niin se ei lennä, sitä ei pysty tekohengittämään.” Inka jatkaa.

Innovaatiot ja varsinkin markkinoita disruptoivat ideat eivät synny satunnaisista päähänpistoista. Innovaatiotoiminta vaatii prosessin, resurssit ja kyvykkyydet, jotta se voi kantaa. Kerran vuodessa Slushissa piipahtaminen ei vielä kanna käytäntöön asti. Usein se vaatii kaikilta hyppäämistä myös oman mukavuusalueen ulkopuolelle.