Meeri Haataja: Dataetiikka ja tekoäly kiinnostavat nyt vastuullisuusjohtajaa

Riikka Tanner

Mitä jokaisen johtajan tulisi ymmärtää datasta, tekoälystä ja niihin liittyvistä eettisistä kysymyksistä? Johdon agendalla podcastin uusimmassa jaksossa vieraana on yksi Suomen tunnetuimmista tekoälyn vastuullisuuden asiantuntijoista, pitkän uran datan ja analytiikan parissa tehnyt Saidot Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja, Meeri Haataja.

Tämän jakson fokuksessa on ESG teeman alle menevä dataetiikka.

Tekoäly on teknologiana ollut olemassa jo vuosikymmeniä, mutta nopeinta kehitys on ollut viimeisten vuosien aikana. Tekoälysovellusten laajentuessa kattamaan yhä useampia toimialoja, sen käyttö on nopeasti arkipäiväistynyt myös kuluttajien arjessa. Tiedämme algoritmien vaikuttavan jo huomattavan paljon siihen, miten kulutamme erilaisia digitaalisia palveluita. Samaan aikaan opetamme algoritmeja omalla käyttäytymisellämme. Jokainen reaktio, klikkaus tai videoon uppoutuminen on polttoainetta algoritmin kyvylle oppia. Datan avulla meille tuotetaan yhä paremmin personoituja palveluita.

Mutta missä menee raja? Kenellä on oikeus päättää, mitä tietoa sinulla on tänään saatavilla?

Dataetiikasta tulee osa vastuullisuusagendaa

Vuoden 2021 johdon agendalla -raportilla nousi esiin se, miten data ja siihen liittyvät eettiset kysymykset ovat nousemassa laajasti yhteiskunnallisen keskustelun lisäksi myös johtoryhmien agendalle.

”Se on se paikka, missä näiden kysymysten nimenomaan pitäisi nousta esiin.” Haataja sanoo.

”Yhä useammassa keskustelussa yritysten vastuullisuusjohtajien kanssa asia otetaan jo esille, mikä kertoo siitä että vastuullisuusjohtajat ovat mieltäneet dataetiikan osaksi omaa työmaataan. Vaikka aika vähän on vielä selkeitä standardeja tai viitekehyksiä, miten nämä asiat pitäisi huomioida osana vastuullisuusohjelmia tai vastuullisuusraportointia, on tosi hienoa huomata, miten nämä kysymykset alkavat kytkeytyä osaksi ESG agendaa.”

Vinoutuneet datasetit ja käyttäjien tarkka profilointi ja targetointi osana laajoihin ihmismassoihin vaikuttamista ovat vain pieni osa niistä kysymyksistä, mitä datan ja tekoälyn laajamittainen hyödyntäminen tuo tulevaisuudessa mukanaan.

EU on ottanut roolia rajojen määrittelyssä ja sen esittämät Digital Services Act ja Digital Markets Act ovat askeleita suuntaan, missä regulaation avulla pyritään rajoittamaan suurten alustayhtiöiden (FAANG) monopoliasemaa. Toisaalta tavoitteena on turvata EU kansalaisille samat oikeudet digitaalisessa ympäristössä, kuin fyysisessä ympäristössä ilman algoritmien potentiaalista syrjintää.

Algoritmisyrjinnästä on nähty jo useita esimerkkejä mm. luottokelpoisuuden määrittelyn yhteydessä tai rekrytointisovellusten karsiessa tiettyjä hakijaprofiileita. Kaikki tämä on vielä pientä verrattuna Kiinan biometrisiin tunnistamissovelluksiin tai yhteiskunnan sosiaaliseen pisteyttämisjärjestelmään. Viimeksi mainittu on erikseen kirjattu EU:n tulevaan regulaatioon kiellettyjen tekoälysovellusten listalle. Se sotii eurooppalaista arvomaailmaamme vastaan.

Kun katsoo tekoälyä ja dataa eettisestä näkökulmasta, tunnistaa algoritmien kehittämisessä ainakin kolme ulottuvuutta – yritykset, tekoälyn kehittäjät ja käytettävät datasetit. Millaisia vinoumia ja kysymyksiä näihin liittyy?

Esimerkiksi viime keväänä somessa kohistiin Google Translate ohjelman sukupuolittuneesta maailmankuvasta, missä naiset siivosivat ja tiskasivat, miehet sijoittivat ja korjasivat autoja (she/he).

Silloin selitykseksi tarjottiin sitä, että Googlen algoritmi oppii käytettävissä olevasta internetin datasta ja sen datan perusteella maailma näyttää vahvasti sukupuolittuneelta ja jopa stereotyyppiselta. Kysymys oikeastaan on, onko se algoritmin vika jos se heijastelee tai representoi maailmaa sellaisena kuin se on vai pitääkö algoritmin maailmankuvaa pyrkiä ohjailemaan eettisen koodiston avulla?

Datan ilmastovaikutuksia ei voi enää ohittaa

Entä mikä on sellainen tekoälyn vastuullisuuteen liittyvä alue, mistä puhutaan vielä liian vähän?

Keskustelussa esiin nousevat esimerkiksi tekoälyn ja datan louhinnan ilmastovaikutukset. Muun muassa Sitran mukaan digitalisaation ympäristöjalanjälkeä on analysoitu melko vähän, vaikka Euroopan komission arvion mukaan tieto- ja viestintätekniikka-ala vastaa 5–9 prosenttia koko maailman sähkönkulutuksesta ja yli kahta prosenttia kaikista päästöistä.[1]

Toinen alue, mistä puhutaan liian vähän Haatajan mukaan, on vastuullisuus ja läpinäkyvyys datan ja tekoälyn toimitusketjuissa. Kun oman tekoälyn kehityksessä hyödynnetään valmissovelluksia tai kolmannen osapuolen palveluita, on varmistettava, että dataa on kerätty ja käsitelty vastuullisesti. Vastuullinen tekoäly tarvitsee eettisesti tuotettua dataa.

Korvaako tekoäly johtajat?

Johdon agendalla käsitellään paljon muutoksen johtamista ja kulttuurinmuutosta. Välillä sivuamme teknologian roolia muutoksen vauhdittajana. Mitä tekoälyn jatkuvasti kasvava rooli tarkoittaa yrityksille, niiden henkilöstölle ja johtamiselle?

Monesti kuulee käytettävän termiä inhimillinen erehdys, ja siinä yhteydessä ajatuksen siitä että tietyt päätökset voitaisiin alistaa tekoälylle, sillä kone ei tee virheitä. Kuinka kaukana ollaan siitä, että tekoälystä tulee päätöksentekoa tukeva työkalu? Aika paljon siitä datasta, mitä nyt jo käytetään päätöksenteon tukena, on algoritmien keräämää.

Miten tekoälyä voitaisiin monipuolisemmin hyödyntää johtamisen tukena? Muutama mieleentuleva sovellutus on jo nyt esimerkiksi markkinoinnin työkaluissa, kuluttajakäyttäytymisen ennakoinnissa, asiakaskokemuksen ymmärtämisessä sentimenttianalyysin pohjalta, mutta koska pääsemme kuluttajien ja henkilöstön tunnekokemuksen ymmärtämiseen? Pääsemmekö tai pitäisikö päästä?

”Tämä on kysymys, joka on yksi niistä kaikkein vaikeimmista” Haataja sanoo ja esittää perään erittäin hyvän kysymyksen:

”Onko ne teknologiat ylipäätään välineitä johtajille? Vai olisivatko ne kenties välineitä ihmisille itselleen? Voisiko teknologia tukea sitä, että tuodaan enemmän työkaluja työntekijöille ja ihmisille itselleen tukea omaa hyvinvointiaan tai esimerkiksi johtaa omaa työtään paremmin?”

Kuuntele koko tämä upea jakso Soundcloudissa, Spotifyssa, Poditissa tai omalla suosikkialustallasi ja kerro meille, mitä ajatuksia jakso sinussa herätti täällä.

[1] Sitra 2020

Riikka Tanner

Frankly Partners

Business Director

Riikka Tanner on johdon neuvonantaja ja strategi, joka suhtautuu intohimoisesti tulevaisuuteen ja liiketoiminnan trendeihin. Johdon agendalla -artikkeleissaan Tanner pureutuu johtamisen ajankohtaisiin ilmiöihin omalla tinkimättömällä tyylillään.