Johtajan näkökulma YT-neuvotteluissa

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Y ja T. Kaksi kirjainta, jotka jokainen tietää. Kun ne kirjoitetaan peräkkäin, nostavat ne ihmisten valmiustasoa.

Yhteistoimintaneuvottelut tulivat työpaikoille tänä keväänä rytäkällä koronan myötä. Ne koskettavat juuri nyt isoa määrää yrityksiä. Otsikoissa uutisoidaan siitä, kuinka monta ihmistä on joutunut neuvotteluiden piiriin. Lomautukset ja irtisanomiset ovat tulleet todeksi liian monelle.

Myös meillä Smartumissa jouduttiin 25-vuotisen historian aikana ensimmäistä kertaa neuvottelemaan ihmisten työpaikoista. Kuten yritysuutisia yleensä, myös tätä käydään läpi numeroiden kautta, ilman ihmisen tarinaa ja ilman tunteita asioiden takana.

Se, mistä ei yleensä puhuta, on millaisia tunteita johtaja käy läpi YT-neuvotteluiden aikana – monesti vielä täysin yksin. Uskon, että aika on vihdoin kypsä sille, että myös johtajilla saa olla inhimillisiä tunteita ja että he myös uskaltavat puhua niistä.

Tässä minun tarinani YT-neuvotteluiden takaa.

Muistan kuinka päätin lakimiehen kanssa puhelun, jossa kävimme läpi neuvotteluiden perusasioita. Mitkä asiat tulee ottaa erityisesti huomioon ja miten asiat kannattaa käsitellä. Jouduimme tilanteeseen yllättäen kun korona iski ja viikoissa suli miljoonia liikevaihtoa. Päätin heti alkumetreillä, että tässä on kaksi vaihtoehtoa: joko voimme tehdä tämän lainmääräisesti tai tyylikkäästi myös ihmisiä arvostaen. Osa heistä on kuitenkin palvellut yritystä yli 10 vuotta.

Päivät kuluivat opetellessa lakia ja ottaen selvää asioista. Ihmisten työsuhteen päättämiseen liittyy kymmenittäin pieniä yksityiskohtaisia kysymyksiä ja päätöksiä, jotka kaikki täytyy tehdä. Laki antaa vastauksia, mutta useassa asiassa teet itse päätöksen siitä, voittaako yritys vai työntekijä. Maksetaanko lomarahat? Loppuuko työntekovelvoite heti? Saako työvälineet lunastaa? Peritäänkö jo maksetut työsuhde-edut takaisin? Mikä on muutosturvan suuruus? Kauanko se on voimassa? Tällaisten päätösten tukena on myös yli kuusi viikkoa kestävät neuvottelut, jotka ovat varmasti yhtä suurta piinaa kaikille osapuolille.

Samaan aikaan johtaja johtaa myös koko yritystä ja miettii liiketoiminnallisia ratkaisua siihen, miten yritys selviää kriisistä. Meidän tapauksessa toimintaa piti sopeuttaa vallitsevaan tilanteeseen. Tuli hakea säästöjä, mutta koska kädet olivat myös täynnä työtä, niin samalla miettiä sitä, mitkä ovat yrityksemme ydintoiminnot? Mistä pidämme kiinni ja mitä voimme ulkoistaa?

Ulkoistamiseen ryhdyttäessä on aina saatava kustannussäästöjen lisäksi myös uutta osaamista, ulkopuolista näkemystä. Hyötyjen olisi oltava suurempia kuin ainoastaan se, että ihminen olisi meidän palkkalistoilla. Siksi ulkoistaminenkaan ei ole helppo päätös.

Tämä kaikki toteutettiin etänä videoyhteyden avulla. Pidin henkilöstölle puheita ja infotilaisuuksia, kuin pääministeri konsanaan. Kerroin neuvotteluiden etenemisestä, sisällöstä ja päätöksistä sekä niiden perusteluista. Yrityksen tilannetta seurattiin aktiivisesti ja vaikutuksia markkinaan ja talouteen käytiin läpi koko henkilöstön kanssa. Onneksi kulttuuriimme kuului jo vahvasti avoimuus ja olimme avanneet talouden luvut aina säännöllisesti henkilöstölle, joten asioiden ymmärrys oli jo hyvää.

Olin kotona, kaukana henkilöstöstä. Pidimme tokaluokkalaiselle etäkoulua, kun mies kävi samaan aikaan toisessa huoneessa omia työpalavereitaan läpi. Ajoittan sydäntäni kipristi, kun mieheni nauroi äänekkäästi oman työporukkansa kanssa. Minä itse taas jouduin vetäytymään tilanteen vuoksi taka-alalle omasta henkilöstöstä. Tämä oli oma päätökseni, mutta raskas sellainen. Olisi ollut kliseistä olla linjoilla workshopeissa, etälounailla ja yhteistreeneissä, sillä kaikki tiesivät että minä teen lopulliset päätökset kuka lähtee ja kuka jää.

Tämä kuusi viikkoa oli raskasta aikaa, eikä lainkaan ominaista minulle. Saan yleensä energiaa ihmisistä ja näen, että vahvuuteni on nimenomaan ihmisten innostamisessa ja yhdessä tekemisessä. Nyt tekeminen suuntautui vakaviin asioihin, joissa ei ollut varaa virheisiin. Vastuu ihmisten tulevaisuudesta painoi paljon.

Tuijotin seinään ja hengitin syvään. Samalla koin tärkeäksi löytää asioita ympäriltä, joista saatoin olla myös kiitollinen. Kävely luonnossa auttoi, raikas ilma ja syvään hengitys. Sain tukea perheeltä ja muutamalta läheiseltä ystävältä. Neuvoja oli monenlaisia. ”Se mikä ei tapa, vahvistaa. Pystyt siihen. Teet vain työtäsi”. 

Kun vaakakupissa keikkuvat raha ja inhimillisyys eivät päätökset ole koskaan helppoja. Vallitseva tilanne ja tulevaisuuden lähes mahdoton ennustaminen tekivät tästä erityisen vaikeaa.

Nyt prosessi on takana. Kauan ei voinut levätä, sillä uuden rakentaminen alkoi heti. Päätöksistä on kulunut nyt kaksi viikkoa. Olemme jatkaneet jäljelle jääneen porukan kanssa. Olen onnellinen siitä, että voin taas osallistua kaikkeen ja olla lähellä omaa henkilökuntaani. Syömme lounasta yhdessä ja voimme keskittyä tekemiseen ja tulevaisuuden luomiseen. Meitä on nyt paljon vähemmän, mutta ehkä tämä kokemus kasvatti meitä kaikkia.

Jokainen menetetty smartumilainen on nyt vapailla työmarkkinoilla. Voin taata, että joku saa heistä hyviä työntekijöitä. Työsuhde päättyi, mutta monen ystävyyssuhteet säilyivät. Tällainen suuri muutos muuttaa koko organisaation dynamiikkaa ja nyt rakennamme yhdessä uutta.

Olkoon tämä alla oleva palaute suurin kiitos siitä, miten me Smartumissa tämän vaikean asian toteutimme.

”Tulen sanomaan aina kaikille, kun tästä YT:stä tulee puhetta, että teit kaikissa päätöksissä irtisanotuille sen parhaimman päätöksen. Joku muu olisi voinut tehdä sen toisin. Kun tulin irtisanotuksi, niin olen kiitollinen että se olit sinä, joka sen teit. Kiitos”

Ja neuvo jokaiselle johtajalle, joka tähän prässiin vielä joku päivä joutuu: Vaikka päätökset ovat vaikeita, toimi aina sydämestäsi käsin ja ihmisiä arvostaen.

Lopussa kiitos seisoo.

Jaa

Vaikuttajasta

Suvi Widgrén

Vt toimitusjohtaja
Smartum
#johtaminen
#muutosjohtaminen

Suvi Widgrén perusti nuorena muotialan yrityksen ja kaikista epäilyistä huolimatta kasvatti sen yli 30 hengen menestyväksi yritykseksi. 10 vuotta myöhemmin hän teki onnistuneen EXIT:in ja vei perheensä vuoden kestävälle maailmanympärysmatkalle. Kiertäessään maailmaa hän löysi uuden intohimon ravintola-alalta. Sijoitti suomalaiseen start-up:iin, mutta joutui pian tekemään yhden uransa vaikeimmista päätöksistä viedessään yrityksen konkurssiin. Nyt hän johtaa Smartumia takaisin kasvun tielle.

Jätä kommentti