Bonfire.fi

Johtamisella lisää euroja!

Ossi Aura

Työelämän ja elinkeinoelämän kehittämiseen panostetaan Suomessa paljon. Perustellusti monet näkökulmat ovat oikeita – Suomi tarvitsee innovaatioita, huippuosaamista ja vientiä. Arvostan näitä kaikkia, mutta näiden rinnalla jokainen suomalainen yritys tarvitsee hyvää johtamista. Johtaminen eri tasoilla on avain kehittymiseen ja parempaan taloudelliseen tulokseen

Eilen (22.5.2018) julkaistiin TEM:n Työelämä-2020 hankkeen toimesta selvitys suomalaisen johtamisen tasosta ja tulevaisuuden haasteista ”Suomalaisen johtamisen tila ja tulevaisuus”. Tutkimuksen tiedot kerättiin lähes 100 johtajalta ja asiantuntijalta kevään 2018 aikana. Minullakin oli kunnia osallistua asiantuntijatyöpajaan helmikuussa – kiitos siitä Työelämä-2020 hankkeelle! Tiedot tutkimuksesta löytyvät Työelämä-2020:n sivuilta tämän LINKIN kautta. Sivulta voi myös ladata tutkimuksen julkaisun.

OLEN SAMAA MIELTÄ

Olemme tutkineet Guy Ahosen, Juhani Ilmarisen ja Tomi Hussin kanssa henkilöstötuottavuuden johtamista vuosien 2009 – 2016 aikana, tämän vuoden tutkimuksen aineiston keruu on par’aikaa meneillään, lisätietoa tutkimuksesta ja aikaisemmat raportit löydät TÄSTÄ.

Tutkimussarjan lähes 2300 organisaation aineiston päätulokset ovat kiistattomat: johdon päätökset toiminnan sisällöistä, tavoitteista, vastuista ja mittareista ratkaisevat toiminnan tason. Toiminnalla tarkoitan tässä ihmisten johtamista strategisen hyvinvoinnin, työhyvinvoinnin ja henkilöstötuottavuuden viitekehysten alla.

Johtaminen on siis ensin päätöksiä ja toiseksi johtajuutta – tuloksemme osoittavat, että ilman päätöksiä hyvää johtajuutta nähdään harvoin. Päätösten tekemisellä on lisäksi suuri merkitys työn jatkuvan kehittämisen ja työurien pidentämisen prosesseihin – perusasioiden päättäminen jämäköittää näiden prosessien toteuttamista.

Johtajuuden taso vaikuttaa käyttökatteeseen

TEM:n raportissa ei esiinny lainkaan sanoja ”euro”, ”käyttökate”, ”liikevoitto” tai ”henkilöstökulut”.  Minua eurot kiinnostavat – nehän tietyllä tavalla ratkaisevat yrityksen menestyksen. Guy Ahosen ja Tomi Hussin kanssa teimme tutkimuksen rakennusalan yritysten henkilöstötuottavuudesta, johtajuudesta ja taloudellisesta tuloskunnosta. Johtajuuden osalta tulos oli selkeä: hyvä esimies generoi porukastaan enemmän käyttökatetta.

Tutkimusraportissamme (”Henkilöstötuottavuus ja eurot – case rakennusala” löytyy kotisivuiltani) esitimme johtajuuden ja talouden yhteyden henkilöstötuottavuusarvona, mutta piirsin tuloksen tähän käyttökatteina.

Kuvassa 1 on ryhmitettynä 33 pk-sektorin rakennusyritystä henkilöstön kokeman esimiestyön laadun mukaan. Kokemus esimiehen kannustavuudesta nostaa yrityksen käyttökatetta kolmesta yli kymmeneen prosenttiin liikevaihdosta; tärkeää on toki myös esimiehen kyky työn organisoimiseen.

OLEN ERI MIELTÄ

Työelämä-2020:n raportti nostaa esiin suomalaisen johtajan kolme vahvuutta ja kolme heikkoutta, suora lainaus Työelämä-2020 tiedotteesta: ”Suomalaisten johtamistavoista nousee esiin kolme selkeää vahvuutta ja vastaavasti kolme heikkoutta. Vahva asiaosaaminen, yhteinen arvopohja ja johtajien maanläheisyys korostuvat suomalaisen johtamisen parhaina puolina. Avoimemman keskustelukulttuurin luominen, ihmisläheisempi innostaminen ja suurempi kunnianhimon taso puolestaan nousevat esille selkeinä kehityskohteina.” Asiaosaamisesta ihmisten johtamisen osalta olen hieman eri mieltä, siinä on parantamisen varaa!

Tutkimme par’aikaa Guy Ahosen ja Aalto-yliopiston Timo Kuismasen ja Juha Eskelisen kanssa johtamiskäytänteiden yhteyttä yritysten tuottavuuteen ja taloudelliseen tehokkuuteen. Tutkimuksessa on aineistona 226 teollisuusyritystä, joiden vuosina 2009-2016 kerätyt johtamiskäytänteet on yhdistetty julkisiin tilinpäätöstietoihin.

Tutkimuksen yrityksistä lähes 90 % tekee vientiä ja tuontia, lisäksi 24 %:lla on ulkomainen omistaja. Yritysten liikevaihdon keskiarvo on 77M€, käyttökate vastaavasti 7,5 M€, joka vastaa 9,7% liikevaihdosta. Henkilöstömäärä oli keskimäärin 249 ihmistä. Ihan iso ja merkittävä joukko yhteensä 17mrd€:n liikevaihdolla!

Erinomainen ihmisten johtaminen tuo 2-3 %-yksikköä paremman käyttökatteen

Olemme alustavissa tuloksissa havainneet ihmisten johtamiseen liittyvien päätösten ja prosessien yhteyden käyttökatteeseen. Voisi sanoa, että asiaosaamista tällä alueella on, mutta vasta erinomainen johtaminen tuo lisäarvoa.

Kuvassa 2 on 226 yrityksen johdon toiminnat jaettu viiteen tasoluokkaan. Näille tasoluokille on laskettu käyttökatteiden keskiarvot alatoimialan mediaanikäyttökatteeseen verrattuna. Johdon toimintoihin kuuluivat päätökset henkilöstötuottavuuden kehittämisen sisällöistä, tavoitteista ja suunnitelmasta; sekä työhyvinvoinnin huomioon ottaminen mm. johdon strategiatyössä, esimiesten koulutuksessa, jatkokoulutuksessa ja kehityskeskusteluissa.

Kuvan 2 tulkinta on selkeä: vasta erinomainen ihmisten johtaminen tuo lisäarvoa taloudelliseen tulokseen. Niinpä olenkin eri mieltä TEM:n raportin kanssa – kyllä asiaosaamista on, mutta vasta erinomaisuus tuo todellista tulosta!

Aalto-yliopiston kanssa tehtävä tutkimus antaa vastaavia tuloksia mm. jatkuvan kehittämisen ja työurien johtamisen suhteen. Näitä tuloksia voidaan yleistää seuraavasti:

Tavanomainen toiminta tuo keskitason tuloksen, erinomainen 2-3 %-yksikköä paremman ja heikko 2-3 %-yksikköä huonomman tuloksen – kun tuloksellisuutta mitataan yrityksen käyttökatteella.

IHMISTEN ASIAJOHTAMISEN KEHITTÄMISESSÄ SUURI POTENTIAALI – VOISIMMEKO EDETÄ JOHDON VAHVUUKSIA KUNNIOITTAEN?

Ihmisten asiajohtamista voidaan kuvata johtamisen ketjulla. Tässä voidaan edetä johdon vahvuuksien kautta – kokonaisvaltainen analyysi selkeyttää liiketoiminnan tulosta tukevat elementit. Ja sen jälkeen mystinen ihmisjohtaminen onkin konkreettisia tavoitteita, numeroita ja mittareita. Annetaan johdolle heidän kaipaamansa Excel-taulukot!

Liiketoimintastrategian painopisteet määrittävät ihmisiltä vaadittavat kyvykkyydet – niillähän strategia toteutetaan. Näitä kyvykkyyksiä tulee määrätietoisesti johtaa; päättää tavoitteet ja vastuut, sopia prosessit ja virittää mittarit.

Tutkimustemme tulosten yhteenveto korostaa kokonaisuutta, jossa hyvä ihmisten johtaminen heijastuu positiivisesti johtajuuteen, joka puolestaan tukee henkilöstötuottavuutta. Henkilöstötuottavuus taas on kestävän tuloksenteon mahdollistaja kaikilla toimialoilla. Laskimme Guy Ahosen kanssa, että henkilöstötuottavuuden kasvupotentiaali suomalaisille yrityksille on 9 mrd€ lisää käyttökatetta .

Johtamisen ketju kuvaa mielestäni hyvin johtamisen kokonaisuutta – strategiasta se alkaa ja asiakashyötyyn se päätyy! Johtamisen ketju on myös hyvä tsekkauslista: onko kaikki tehty oikein liiketoimintastrategian linjaamana? Oikaiseminen ei onnistu ja tempuilla ei pysyvää tulosta saa!

Johtamisen ketju kuvaa myös näkemystäni johtamisen (management) ja johtajuuden (leadership) suhteesta. Näen johtamisen olevan päätöksiä, vastuita, prosesseja ja mittareita, kun taas johtajuus on ihmisten kanssa toimimista. Molempia tarvitaan – ja molemmissa tulee tähdätä erinomaisuuteen. Mutta ilman johtamista johtajuus ei voi olla pysyvästi hyvää.

 

Ossi Aura

Ossi Aura

Tutkija, PhD

Henkilöstötuottavuuden kehittäjä

Lisää vaikuttajalta Ossi Aura


Lisää kategoriasta Johtaminen