Johtamiskeskustelun kompastuskivet vievät tehoa sanomalta

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Suunnilleen kaikki osallistuvat johtamiskeskusteluun ja se on pelkästään hyvä. Johtaminen koskettaa meitä kaikkia, riippumatta siitä, olemmeko töissä tai opiskelemassa, lapsia tai vanhuksia.

Kun keskusteluun osallistuvat kaikki, on kuitenkin riski, että puhumme eri asioista, koska näkökulmamme vaihtelee. Joku voi puhua kokemuksistaan alaisena, toinen havainnoistaan tutkijana ja kolmas ajatuksistaan johtajana. Lisäksi ovat kaikenkarvaiset ja karvattomat konsultit, joilla jokaisella on oma syynsä esittää näkemyksiään.

Puhumme usein suomalaisesta johtamisesta ja vertaamme sitä johtamiseen muualla maailmassa. Puhumme myös suomalaisten yritysten tuloksista vertaamalla niitä muun maailman tuloksiin. Ihailemme ja kammoksumme suomalaiseksi katsottavia toiminnan tapoja ja vertaamme siihen, kuinka laajasti niitä käytetään muualla maailmassa. Teemme tutkimuksia siitä, kuinka itse koemme asiat työssä ja kokevatko ihmiset muualla samat asiat työssään samalla tavalla.

Kerron teille yhden totuuden, jonka ehkä tiesittekin.

Keskimääräisellä hyvällä johtamisella ei ole mitään tekemistä erinomaisen menestyksen kanssa. Eikä varsinkaan sillä, toimiiko suomalainen johtaminen paremmin suomessa kuin Kiinassa. Sillä ei ole mitään merkitystä, kun haetaan huipputuloksia. Kaikki se tieto kertoo ainoastaan siitä, mikä on keskimääräistä tai suomalaisten mielestä huippua, siinä kaikki.

Menestys syntyy siitä, että joku ylittää keskimääriäisyyden rajat ja venyttää vielä senkin jälkeen entisen erinomaisuuden yli. Siksi keskustelu siitä, mikä on hyvää johtamista on usein triviaalia. Se vastaa lähes aina vain siihen mikä on keskimääräistä jollakin johtamisen osa-alueella tai mikä on ollut huippua aiemmin, mutta ei siitä, mistä tulee erinomaisuus huomenna.

Juutumme uskomuksiimme hyvästä johtamisesta

Urheilu on armoton mittari. Tässä vastikään Lasse Virenin 70 -vuotispäivien yhteydessä palattiin yhteen mielenkiintoiseen dilemmaan. Vaikka valmennus on ammattilaisten mielestä keskimäärin parempaa kuin Virenin aikana, Suomen kestävyysjuoksun tulokset eivät ole parantuneet. Miesten 5000 m Suomen ennätys on vuodelta 1972 ja sen on juossut Lasse Viren. 10000 m Suomen ennätys on vuodelta 1978 ja sen on juossut Martti Vainio.

Se että johtamisen kehittäminen on ammattimaistunut ja meillä on entistä parempaa tietoa siitä, mikä on hyvää johtamista ja mikä on hyvää yrityksille, ei ole myöskään johtanut siihen, että suomalaiset yritykset pärjäisivät laajassa mittakaavassa entistä paremmin suhteessa maailman muihin yrityksiin. Itse asiassa viimeisin finanssikriisi kosketti Suomea paljon voimakkaammin kuin suurta osaa muita kilpailijamaista.

Kyllä. Vaikutusta oli myös sillä, miten työmarkkinamme toimivat. Niiden toimivuus on johtamista. Huipusti toimivat työmarkkinat syntyvät vain, jos meillä osataan johtaa huipusti. Ei keskimääräisesti.

Johtamiskeskustelu muuttuu konfliktiksi hyvin helposti. Etujärjestöt puolustavat herkästi omia näkemyksiään. Tutkijat kertovat mitä tutkimustulokset vahvistavat. Johtajat kertovat omia menestystarinoitaan ja kaikenkirjavat konsultit kertovat omia näkemyksiään eri motiivieista lähtien.

Johtamiskeskustelu pitäisi ehkä eriyttää useaksi eri poluksi. Ensinnäkin tutkimustieto siitä, mikä on hyvää ihmiselle ja mitkä asiat ovat toimineet on siitä yksi asia. Se ei kuitenkaan vielä auta pitkälle. Toisena osana on kokemustieto, jossa puhutaan onnistuneista kokemuksista johtajana tai johtamisen kohteena. Sekään ei kuitenkaan auta vielä huipulle. Kolmantena keskusteluna tulisi käydä sitä keskustelua, jossa puhutaan uskottujen rajojen ylittämisestä ja ihmisen onnistumisen esteiden poistamisesta. Siitä mikä on kaiken opitun synteesi ja milaista riskinottoa tarvitaan, että siitä mennään vielä pidemmälle.

Se on maailmaa, jossa puhutaan hyvin kokonaisvaltaisesti erilaisista asioista. Johtamisen käytännöt, innovointi, markkinointi, myynti, tuotanto, logistiikka jne ovat yksi kokonaisuus, jossa pienikin muutos yhdessä asiassa vaikuttaa suoraan kaikkeen muuhun. Sitä keskustelua ei voida käydä vanhoilla esimerkeillä. Se vaatii kykyä ajatella uusiksi, mutta samalla hyödyntää kokemusta. Johtamiseen liittyy konteksti, tilanne, olosuhteet. Ilman niiden perinpohjaista ymmärtämistä tarjotaan hyviä ajatuksia, mutta jätetään erinomaiset löytämättä.

Palaan tuohon Lasse Viren tapaukseen, koska minulle on jäänyt elinikäisesti mieleen Rolf Haikkolan (Virenin valmentaja) sanat: Jos Lasse olisi orjallisesti noudattanut valmennusohjelmaa, hänestä ei olisi koskaan tullut mestaria.

Jos yritys yrittää tehdä kaiken, niin kuin tutkimukset ja hyvät tavat sanovat, siitä ei koskaan tule maailmanluokan mestaria. Kone ja Nokiakin ovat olleet paljon kapinallisempia kuin äkkiseltään tulee ajateltua.

Toivon, että johtajuuskeskustelu uudistuu, koska se on jämähtänyt kymmeniin poteroihin. Siitä ei ole mitään hyötyä, mikäli haluamme nousta maailmanluokkaan. Suomenennätykset eivät sillä parane, että jokainen on omassa poterossaan maailman paras.

Jaa

Vaikuttajasta

Pasi Sillanpää

Strategisti
Kuudes Aisti Oy
#strategia #markkinointi
#viestintä

Strategiatyön ja markkinoinnin ammattilainen Pasi Sillanpää tuntee erottuvien strategioiden ja markkinointikonseptien lainalaisuudet. Hän tuntee strategiatyötä tiedon jalostamisesta ja päätöksenteon kautta toimeenpanoon. Pasi sekä auttaa yrityksiä tekemään parempia päätöksiä ja johtamaan muutosta että puhuu ja kirjoittaa aktiivisesti aiheen ympäriltä.

Jätä kommentti

TILAA BONFIRE.FI -UUTISKIRJE!

Saat sähköpostiisi joka kuukausi bisneselämän ajankohtaisimmat puheenaiheet ja kiinnostavimmat sisällöt!