Juteltaisiinko suomalaisen työelämän eettisyydestä?

Niina Ratsula

Suomalaiset osaavat noudattaa lain pykäliä, mutta toimintatapojen eettisyydessä meillä on parannettavaa. Kuluneen vuoden aikana on onneksi ilahduttavan paljon herätetty julkista keskustelua liiketoimintaetiikasta, ja tämän kehityksen soisi jatkuvan. Perusongelmana meillä tuntuu olevan, että eettisiä ohjeita osataan kyllä laatia, mutta niiden muistaminen päivittäisessä johtamisessa ja päätöksenteossa helposti unohtuu. Tämä tuntuisi toteutuvan erityisesti kahdessa tilanteessa:

Silloin kun henkilökohtaisen edun saavuttaminen painaa vaakakupissa.
Silloin kun silmien ummistaminen on helpompi ratkaisu kuin oikein toimiminen.

Tämän viikon uutisotsikoista voimme poimia ainakin seuraavat kolme ajatusta asian havainnollistamiseksi:

Suomen ulkoministeriössä on tehty kymmeniä ilmoituksia häirinnästä, mutta isoa osaa niistä ei ole alettu selvittää ministeriön ohjeiden mukaan.
Espoon kaupunki päätti vuosia sitten tilata suuren talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmän Kuntien Tieralta. Kului kuusi seitsemän miljoonaa euroa eikä valmista tullut. Espoon rahoitusjohtaja istuu Kuntien Tieran hallituksessa.
Hyvä veli -verkostot jakavat valtaa eivätkä väärin toimineet eroa koskaan vapaaehtoisesti.

Perusongelmana meillä tuntuu olevan, että eettisiä ohjeita osataan kyllä laatia, mutta niiden muistaminen päivittäisessä johtamisessa ja päätöksenteossa helposti unohtuu.

Herätys! Suomessa korruptio on ongelma!

Meidän on aika herätä unesta, jossa vetoamme Suomen sijoittumiseen Transparency Internationalin listauksessa maailman vähiten korruptoituneiden maiden joukkoon. On totta, että Suomessa esiintyy vain harvoin lainvastaista lahjontaa, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei Suomessa olisi korruptiota.

Suomessa korruptio esiintyy rakenteellisena korruptiona ja hyvä veli -verkostoina. Terve verkosto muuttuu epäterveeksi silloin kun valtaa ja rahaa jaetaan kiitollisuudenvelasta ja ”mulle-sulle” -logiikalla, ilman että päätökset perustuisivat liiketoiminnan tai terveen kilpailun kannalta reiluihin perusteisiin.

Suurin ongelma suomalaisessa korruptiossa on se, että pahimmassa muodossaan se on salaista, epävirallista, vain pienen piirin keskinäisiin sopimuksiin perustuvaa toimintaa, ja siitä ei jää paperille jälkeä. Usein tilanteisiin liittyy karu inhimillinen näkökulma – valtaa ja rahaa toisilleen jakavat eivät osaa itse edes tunnistaa verkostonsa epäeettisyyttä, vaan pitävät sitä oikeutettuna etuna.

Valtaa ja rahaa toisilleen jakavat eivät osaa itse edes tunnistaa verkostonsa epäeettisyyttä, vaan pitävät sitä oikeutettuna etuna.

Miksi suomalaiset ummistavat silmänsä?

Ulkoministeriön häirintää koskeva uutinen vahvistaa omaan käsitystäni, jota olen eettisiä ongelmia yrityksissä ratkoneena kohdannut. Meille suomalaisille on vaikeaa puuttua epäkohtiin, vaikeisiin asioihin. Se on epämukavaa, vaikeaa ja pelottavaa. Meiltä puuttuu monesti tähän tarvittavat keinot ja taidot. Esimiehiä ei ole valmennettu käsittelemään eettisiä ongelmia tai epäkohtia. Johtamiskoulutuksista puuttuu eettisen johtamisen perusteet. Hyvä uutinen on, että me voimme kehittyä paremmiksi esimiehiksi ja johtajiksi, kun lisäämme taitojamme käsitellä eettisiä dilemmoja.

Työkaluja eettisten ongelmien tunnistamiseen

Epäeettinen toiminta ja väärinkäytökset tulevat parhaiten ilmi henkilöstön nostamien epäkohtien kautta. Hallituksen ja johdon tehtävänä on hyvä varmistaa, että organisaatiossa on olemassa oikea kulttuuri ja kanavat ikävien ja vaikeidenkin asioiden käsittelyyn. Lähtökohtaisesti haasteelliset asiat pitäisi voida ottaa esiin oman esihenkilön kanssa. Esihenkilön lisäksi henkilöstölle tulee tarjota myös muita, vaihtoehtoisia väyliä epäkohtien raportoimiseen, kuten HR, laki-, compliance- tai sisäisen tarkastuksen osasto. Hyvä käytäntö on myös perustaa eettinen toimikunta sekä ottaa käyttöön riippumaton whistleblowing-kanava, jota pitkin ilmoituksen voi jättää myös anonyymisti.

Yksikään organisaatio ei ole suojassa eettisiltä riskeiltä. Ja niin kauan kun emme niitä tunnista tai tunnusta, ei kehitystä kohti eettisempää huomista tapahdu.

Miten eettisyyttä voi kehittää?

Jokainen organisaatio kohtaa eettisiä ongelmia aika ajoin. Parhaiten näihin tilanteisiin voi varautua tekemällä jatkuvaa eettisyyden kehitystyötä organisaation sisällä. Tämä vaatii johdon aitoa sitoutumista, vanhojen toimintatapojen ja rakenteiden kriittistä tarkastelua, resursseja ja kykyä katsoa peiliin vaikeissa paikoissa. Käytännön toimenpiteissä eettisyyden kehittäminen näkyy esimerkiksi riskiarvioiden, henkilöstökyselyiden, viestinnän, koulutuksen sekä toimintaprosessien ja -ohjeiden kehittämisen muodossa.

Yksikään organisaatio ei ole suojassa eettisiltä riskeiltä. Ja niin kauan kun emme niitä tunnista tai tunnusta, ei kehitystä kohti eettisempää huomista tapahdu.

Niina Ratsula

Code of Conduct Company Oy

Business Ethics Advisor

Niina Ratsula on yrittäjä, ammattipuhuja, tietokirjailija ja tuleva kauppatieteiden tohtori. Niinalla on taustalla pitkä kansainvälinen ura Kemiran ja Nokian palveluksessa. Vuodesta 2018 Niina on auttanut yrityksiä eettisesti kestävän liiketoiminnan ja työkulttuurin kehittämisessä Code of Conduct Companyn perustajaosakkaana ja Nordic Business Ethics -hankkeen toisena perustajana.