Kadonneen liiketoimintamallin metsästys

“Play to your strengths. If you aren’t great at something, do more of what you’re great at.” -Jason Lemkin

Maailma muuttuu eskoseni. Siinä muutoksessa hän, joka oppii nopeimmin, syö elävältä hänet, joka osaa eniten. Jotain, mitä radikaali arkeologi Indiana Jones saattaisi todeta kilpailijoilleen juuri ennen kuin nappaisi arvokkaan museoesineen heidän kynsistään.

Bonfire järjesti taannoin Clubhousessa keskustelutilaisuuden maksullisen median tulevaisuudesta. Keskustelussa kävi ilmi, että ani harva uskoo kaupallisen median osalta hopealuotiin, joka takaisi yhden ja kaiken kattavan tulolähteen. Yksittäisenä esimerkkinä keskustelussa mainittiin podcastit, joille on vaikeaa löytää toimivaa yksityistä alustaa, koska maksumuurin takana niiden kuuntelukerrat jäävät marginaalisiksi.

Toki oleellista on myös sisällön laatu ja sen tarjoamat hyödyt sekä luotettavuus. Tänä päivänä sisältöä tulvii usean eri lähteen ja henkilöbrändin kautta. Bonfiren tuoreessa podcast-tutkimuksessa käy ilmi, että nuoremman sukupolven edustajille oleellisempaa kuin mitä sanotaan on se, kuka sanoo. Tänä päivänä medialukutaitoa opetetaan jo peruskoulussa. Samalla korostuu myös sisällöntuottajien vastuu. Antti Hirvonen (YLE) kiteyttää erinomaisesti tähän liittyvät haasteet kirjoittamassaan artikkelissa.

Missä minua on mahdoton päihittää?

Vaikka muutos puhaltaa vahvasti mediassa, kantautuu se myös muualle liike-elämään.

Reilun vuoden aikana moni on joutunut miettimään bisneksensä uusiksi tai vähintään tarkentamaan tähtäystä. Riikka Tanner kirjoitti keväällä 2020 oivaltavasti siitä, minkälaisia liiketoimintamalleja poikkeustilanne synnyttää. Artikkeli on edelleen ajankohtainen ja kannattaa lukea ajatuksella.

Niin uuden oman liikeidean, toimintasuunnitelman tai liiketoimintamallin luomisessa, kuin myös jo olemassa olevan vahvistamisessa, tärkein kysymys on kääntää katse ympäristöstä itseensä. Mikä on se, missä minua on lähes mahdoton päihittää? Missä voin olla yhtä suvereeni ja vakuuttava kuin tohtori Jones puhuessaan, häntä palvovien opiskelijoiden edessä, intohimostaan arkeologiasta?

Hihat kääreelle ja kädet saveen

Oletko huomannut, että meillä on kasvava tarve keskustella bisneksestä? Juuri tämän tarpeen keskelle on alunperin syntynyt myös Bonfire.fi-bisnesmedia. Mutta tiedätkö, uskon että jatkuvassa puheenpärinässä ja käsitetulvassa piilee sokea piste. Haastava sisältö ja sen ympärillä käytävä kelpo keskustelu sivistää ja avartaa, mutta puheen taakse on houkuttelevaa lakaista tarvittavat toimenpiteet. Mikäli ääneen sanottu tahtotila ei näy kalenterissa, se jää vain suunsoitoksi.

Kun Indiana Jones tekee havainnon ja päätelmän, on hän seuraavalla hetkellä heittänyt jo nahkatakin niskaan ja painanut lierihatun päähänsä. Liiton arkki ei löydy siitä puhumalla, vaan etsimällä. Hihat kääreelle ja kädet saveen siis, kyse on käsityöstä – ei käsitetyöstä.

Muutoksen keskellä oleellista on myös uskallus kasvattaa olemassa olevaa riskiä, jolloin tuotoilla on mahdollisuus kasvaa. Ajattele isosti! Nando Malmelinin tuoreessa kirjassa Radikaali uudistuminen – miten johtaa murroksessa anonyymisti esiintyvä yritysjohtaja kommentoi hieman kärjistäen, että inkrementaaliajattelu tappaa organisaatioita. Oikeilla jäljillä, uskoisin.

Merkityksellistä tekemistä

Vaikka oma lyömätön kilpailuetu olisi kirkastettu ja sormien kynnenaluset lohkeilisivat mullasta, loppuu moottorista bensa, mikäli taustalla ei ole tunne merkityksellisyydestä. Jos et itse syty valitsemastasi suunnasta, tuskin siitä syttyy kukaan muukaan. Tässä ei kannata yrittää huijata sen enempää muita kuin itseään.

Jos elämässä ei mene eteenpäin, kehitys taantuu ja kuihtuu. Yleensä se vaatii sitä, että on kyettävä nostamaan omaa tasoa ja luovuttava tietyistä rajoitteista. Joskus täytyy kuitenkin vaihtaa itse tarina. Jotkut tarinat säilyvät läpi elämän, mutta toisista on hyvä luopua viimeistään kun niiden loppu häämöttää takapeilissä. Hiipuvan liikeidean hautajaiset on syytä järjestää vielä silloin, kun sitä voidaan muistellaan edes osittaisella lämmöllä.

On tärkeää saada tuntea, että se minkä eteen antaa kaikkensa päivittäin, ei ole yhdentekevää. Kun tähän lisätään vielä poikkeuksellinen kyvykkyys sekä halu laittaa itsensä alttiiksi, on mahdollista rakentaa tietoinen ja kaikkia osapuolia sekä ympäristöä palveleva liikeidea ja sitä tukeva liiketoimintamalli.

Yhdysvaltalainen luontokirjailija ja yhteiskuntakriitikko Henry David Thoreau kirjailee kauniisti “En tiedä mitään rohkaisevampaa tosiseikkaa, kuin ihmisen kiistaton kyky ylevöittää elämäänsä tietoisella pyrkimyksellä.”

Jälleen jotain, mitä muuan seikkaileva arkeologi saattaisi todeta.