Kalsariapatia ja etätyön imu

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Etätyöapatiasta on puhuttu paljon viime aikoina. Ja hyvästä syystä. Työterveyspalveluita tarjoavan Heltin data näytti loppuvuodesta hälyttäviä merkkejä: kysyntä työterveyspsykologien tuelle oli kasvanut liki 50 % ja lisäksi mielenterveyssyistä kirjoitetut sairauspoissaolot olivat kasvaneet suuremmalle tasolle kuin milloinkaan aiemmin.

Julkisessa keskustelussa tämä ilmiö on saanut nimen etätyöapatia, jolla tarkoitetaan ihmisten tylsistymistä etätyöpäivien yksitoikkoisuuteen ja vieraantumista työyhteisöistään. Psykologit puhuvat laajemmin boreout-ilmiöstä, eli tylsistymisestä.

Kokemukseni lukuisista yrityksistä ovat opettaneet, että tylsistymisen kokeminen on vahvasti polarisoitunutta. Osa ihmisistä pitää nyt elettävää etätyökautta parhaana työelämässä tapahtuneena muutoksena eikä halua palata lainkaan takaisin toimistolle. Toisilla on raastava ikävä avokonttorien vilskeeseen ja fläppitaulujen äärelle.

Ihmiskohtaamisten puute aiheuttaa ärsytystä

Mutta kun puhumme etätyöapatiasta, niin syytämmekö oikeaa tahoa? Voi voisiko ilmiö olla paremmin kuvattu termillä kalsariapatia? Kalsariapatia vaanii kaikkia meitä, jotka vietämme aikamme vain kotona voimatta tavata muita ihmisiä työ- tai vapaa-ajallamme.

Hyvät ja terveelliset asiat voivat muuttua yliannostuksina pahoiksi ja epäterveellisiksi. Mietitään vaikkapa veden juomista: meitä neuvotaan juomaan päivittäin riittävästi vettä, mutta toisaalta liika vedenjuonti voi johtaa vesimyrkytykseen. Samalla tavoin etätyö on hyvä ja terveellinen osa työtä, mutta osa meistä kärsii tällä hetkellä etätyön yliannostuksesta.

Etätyön yliannostukseen syynä ei ole etätyö itsessään, vaan sen tuoma puute tietyistä ihmisyyteen kuuluvista tarpeista: yhteisöllisyydestä (muut ihmiset, nauru ja ajatusten vaihto), onnistumisen kokemuksista (spontaanisti saatu palaute kahviautomaatilla, jaettu paluumatka menestyksekkäästä myyntipalaverista) ja autonomian tunteesta. Tällä hetkellä vallitsevat kokoontumis- ja matkustusrajoitukset loukkaavat räikeästi autonomian tunnettamme, minkä vuoksi etätöissä olo helposti ärsyttää.

Työn imulla kalsariapatiaa vastaan

Työ on usein meille hyvä vihollinen, jota on helppo syyttää monista laajemmista ongelmista. Väitän, ettei etätyö ole nyt koettujen mielenterveyshaasteiden ja kalsariapatian suurin syy, vaan meidän on syyttäminen eristäytymistä ja myös vapaa-ajan kontaktien välttämistä, monien palauttavien asioiden peruuntumista ja epävarmuutta tulevasta.

Millä voimme taistella kalsariapatiaa vastaan? Kun me suomalaiset olemme onnistuneet brändäämään maailmalle kalsarikännit, niin väitän meillä olevan hyvät mahdollisuudet myös kukistaa kalsarikännien arkkivihollinen kalsariapatia.

Panostakaamme etätyön imuun. Työterveyslaitoksen mukaan työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä ja siihen liittyy kolme hyvinvoinnin ulottuvuutta: tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Etätyössä on usein mahdollista luoda hyvät olosuhteet työn imun kokemiselle. Moni pääsee kokemaan työn imua juuri etätöissä.

Lista onnistumisista auttaa näkemään etätyön edut

Miten päästä kiinni etätyön imuun? Meitä on neuvottu panostamaan hybridijohtamiseen: rytmittämään työpäivää, pitämään huolta työn ja vapaa-ajan tasapainosta ja huolehtimaan yhteisöllisyydestä. Pidetään kaikki nämä neuvot mielessä.

Ja sitten vielä se kaikkein tärkein. Tiedostakaamme, että elämme tällä hetkellä poikkeusaikaa, joka kuormittaa meitä. Pitäkäämme mielessä, ettei syy kuormitukseen ole vain etätöissä, vaan sosiaalisessa eristyksessä ja yleisessä epävarmuudessa. Huolehtikaamme, ettei etätyö saa tänä poikkeusaikana kielteistä leimaa, sillä se on tullut sopivasti annosteltuna jäädäkseen ja se on tärkeässä roolissa myös tulevaisuuden työelämässä.

Jokainen työpäivä on mahdollisuus ennaltaehkäistä kalsariapatiaa ja kerryttää etätyön imua. Helpoin harjoitus etätyön imun lisäämiseen on listata päivittäin etätyön tuomia hyviä asioita. Tai kirjata päivän päätteeksi, missä onnistui. Helppoa ja toimivaa, suosittelen aloittamaan jo tänään.

Jaa

Vaikuttajasta

Timo Lappi

CEO
Heltti
#Kasvu #Yrittäjyys
#Kapasiteetti

Timo Lappi on juristi ja kauppatieteilijä, josta on kuoriutunut kunnianhimoinen kasvuyrittäjä. Timo saa energiaa perinteisten toimialojen ravistelusta uusilla liiketoimintamalleilla ja erottuvaan asiakaskokemukseen panostamalla. Timon sydän sykkii hyvien työpaikkojen luomiselle, ja hänen yrityksistään Heltti onkin valittu Euroopan parhaaksi työpaikaksi terveysalalla ja Fondia lakialalla.

Jätä kommentti