Kevät kirkasti (bisnes)elämän tärkeimmän taidon

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Mikä yhdistää myyntipuhetta, myöhäisillan parisuhdekeskusteluja, neljän ruuhkaan joutumista, koronakevättä, kaupan kassalla jonottamista, jo tehdyn tarjouksen uudelleen muokkaamista, yllättävää julkista esiintymistä, saaliiksi joutumista, omien lasten kiukuttelua, siihen tarpeettoman kovaa ärähtämistä, nälkää, väsymystä ja oman lapsuudenperheen kanssa aterioimista kerran vuodessa.

Epämiellyttävät tunteet. 

Tänä keväänä moni meistä on päässyt osallistumaan epämiellyttävien tunteiden siedätyshoitoon, halusi tai ei. Keskivertoa suurempi epävarmuus tulevasta on kylvänyt pelkoa, joka on hetkellisesti lamaannuttanut. Monet ovat silti oppineet reagoimaan. Kansanedustaja Hjallis Harkimo toteaa Bonfiren Muutos johtaa kansaa -artikkelissa ohjelmoineensa omat työskentelytapansa uusiksi. Vuorineuvos Reijo Karhinen pohtii omassa kirjoituksessaan siirtymän mahdollisuuksia kiertotalouden näkökulmasta.

Pyörät pyörivät, pakko on paras muusa.

Tärkeintä on kyky reagoida

Epävarmuudella ja varsinkin pelolla on ikävä maine. Ottaen huomioon, että pelko on kuitenkin oleellinen osa ihmisen hämmästyttävää kykyä pysyä elossa. Pelko valmistaa meidät ja laukaisee toimintoja, joiden avulla voimme arvioida omat mahdollisuutemme selviytyä kiperässä tilanteessa. Mikäli emme usko mahdollisuuksiimme, pelko saa meidät pakenemaan.

Kuulostaako tutulta?

Vertailupohjaa voi hakea villistä luonnosta. Kun saaliseläin häviää taistelun saalistajaa vastaan, mutta ei tule vielä syödyksi, eli on voimissaan, se on paikallaan hiljaa ja teeskentelee kuollutta. Ikään kuin irtaantuisi ruumiistaan. Tämä on vaistonvarainen ja muuttunut tila tietoisuudesta. Edessä siintävä kuolema tuntuu väistämättömältä. Fysiologisesti puhutaan “jähmettymisreaktiosta”. Useimmissa ihmiskulttuureissa tällainen koetaan heikkoutena ja pelkuruutena, vaikka on ilmennut selkeitä viitteitä siihen, että esimerkiksi trauman vahingollisuuden välttäminen on yhteydessä kykyyn siirtyä juuri tähän tahdosta riippumattomaan tilaan, ja myös palautua siitä.

Toisin sanoen, on äärimmäisen tärkeää sisäistää oma sen hetkinen asema, hyväksyä ympärillä vellovat epämiellyttävät tunteet ja kyetä reagoimaan.

Miksi jotkut sietävät epämiellyttäviä tunteita paremmin kuin toiset?

Columbian yliopiston motivaatiotieteen laitoksella tutkittiin onnistujan ominaisuuksia. Syntyi kaksi erilaista näkemystä elämässä onnistumisesta ihmisenä. On hän, jolle tärkeintä on täydellisyys ja hän, joka haluaa kehittyä.

Täydellisyyteen pyrkivä haluaa olla paras ja kilpailla siitä muiden kanssa. Hän ei luovuta, ei edes silloin, kun ehkä jo pitäisi. Kehittyjälle tärkeintä on jatkuva uuden oppiminen ja nöyryys. Hän haluaa etsiä, löytää ja kokeilla. Kehittyjälle muita vastaan kilpailemista tärkeämpää on löytää oma olemassa oleva potentiaali ja ulosmitata se. Kehittyjä ei niele valmiiksi pureskeltuja ohjeita vaan haluaa kyseenalaistaa ne. Kehittyjä on täydellisyyteen pyrkivää haastavampi johdettava ja mittaa tulosta usein pidemmällä aikavälillä. Useimmissa tapauksissa kehittyjän tulos on näistä kahdesta parempi.

Tutkimuksissa tutkittiin myös näiden kahden profiilin, täydellisyyden tavoittelijan ja kehittyjän, tuloksia vaativissa tilanteissa. Tarkoituksena oli selvittää, miten henkilöt reagoivat sosiaalisesti kiperissä tilanteissa. Eli mitä tapahtuu, kun täydellisyyden tavoittelija tai kehittyjä

  1. Kohtaa itseään menestyneemmän yksilön?
  2. Saa negatiivista palautetta?
  3. Tulee häirityksi ja keskeytetyksi kesken suorituksen?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa kehittyjä paransi tai ylläpiti suoritustasoaan, kun taas täydellisyyden tavoittelija menetti osan suorituskyvystään ja laski tasoaan. 

Hiljennä sisäinen kohina

Ihmiset jotka ovat hyviä sietämään epämiellyttäviä tunteita, ovat usein löytäneet syvemmän merkityksen elämälleen. He tietävät sisimmässään valinneensa polun, johon kuuluu myös vaikeita vaiheita. Heille epämiellyttävät tunteet eivät ole lannistavia vaan kasvattavia.

Netflixin huippusuosittu urheiludokumenttisarja The Last Dance nosti valokiilaan 90-luvun menestyneimmän NBA-koripalloseuran Chigago Bullsin. Sarja kuvasi Michael Jordanin koripalloilijan ammattilaisuran viimeisiä hetkiä. Oleellisessa osassa oli myös veteraanivalmentaja Phil Jackson.

Jackson kertoo kirjassaan Eleven Rings (2009), kuinka hän opetteli kohtaamaan vihan tunteet meditaation avulla. Hän istui hiljaa paikoillaan ja antoi tunteiden virrata vapaasti kehossaan. Ajan myötä Jackson ymmärsi, että mikäli hän pystyisi hyväksymään niinkin epämiellyttävän tunteen kuin vihan, yrittämättä tukahduttaa sitä, hän kykenisi löytämään siitä viisautta ja oppia. Jackson täsmentää, ettei kyse ole passiivisuudesta vaan siitä, että tulee vahvemmin tietoiseksi sisäisestä kokemuksestaan. Silloin myös käyttäytyminen muita kohtaan on myötätuntoisempaa.

Kaikkien aikojen menestynein koripallovalmentaja Phil Jackson uskoo, että avain menestykseen ei piile pelkästään substanssiosaamisessa vaan myös siinä, miten opit hillitsemään mieltäsi, suorittamaan paineen alla ja säilyttämään tyyneytesi, niin häviöiden kuin voittojenkin keskellä. 

Vaikeat vaiheet osana prosessia

Yksi ihmiselämän oleellisin taito on kyky sietää epämiellyttäviä tunteita. Se, kuinka matala tai korkea on kynnys reagoida niihin, määrittää koko elämän laatua. Vaikeita tunteita tulee kyetä sietämään tietäen, että ne palvelevat suurempaa kuvaa. Se parantaa sekä bisneksen että koko elämän laatua.

Bonfire-bisnesmediassa on julkaistu viime viikkoina erinomaisia artikkeleita, joissa epävarmuutta, pelkoa ja epämiellyttäviä tunteita on lähestytty kunkin kirjoittajan omasta tulokulmasta käsin.

Suvi Widgrenin koskettava ja omakohtainen teksti avaa johtajan roolia YT-neuvotteluiden keskellä.

Liisa Holma kirjoittaa kauniisti eri skenaarioiden pohdinnasta. Siitä kuinka mieli tulisi pitää epävarmuudessakin avoimena.

Kati Järvi on purkanut skenaarioajattelun tärkeimmät opit, ei pelkästään yhteen, vaan kahteen eri artikkeliin.

Maaretta Tukiainen tuo esiin erinomaisia vinkkejä siitä, kuinka välttää viestinnän pahimmat katastrofit. 

Nando Malmelin muistuttaa taas siitä, kuinka mantrojen ja jargonien taakse ei tulisi piiloutua.

Jaa

Vaikuttajasta

Harri-Pekka Pietikäinen

päätoimittaja
Bonfire.fi -bisnesmedia

Jätä kommentti