Kiitos – tuo työelämän pieni suuri asia

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

“Hei sinä siellä, ei paskempaa jälkeä” oli aikoinaan ensimmäisessä työssäni saamani kiitos ja palaute eräältä johtajalta. Se taisi omalta osaltaan olla siinä työpaikassa paras arvostuksen osoitus.

Kiittämisellä ja positiivisella palautteella on kuitenkin valtava voima. Kuinka monta kertaa oletkaan kuullut läheiseltäsi tai työkaveriltasi, kun hän on saanut kiitosta tai kehuja esimieheltä, kollegalta, asiakkaalta tai muulta taholta? Vaikka hän olisi työssään kokenut konkari, on hän palautteesta yhtä ilahtunut kuin pieni koululainen hyvästä koearvosanasta. Kokeaksemme, että työllämme on tarkoitus, tarvitaan toiselta ihmiseltä saatua palautetta ja kiitosta edesauttamaan työn merkityksellisyyden tunnetta. Jos palkka juoksee ja työt etenevät, mutta kukaan ei kerro mitä se työnantajalle tai asiakkaalle merkitsee, motivaatio työtä ja itsensä kehittämistä kohtaan helposti heikkenee.

On siis jälleen se aika vuodesta, jolloin on tyypillistä ja tapana kiittää niin asiakkaita kuin työntekijöitäkin kuluneesta vuodesta. Mutta miksi jakaa hyvää ja kiitosta säästöliekillä vain kerran vuodessa? Voisiko kiittämisen kulttuuria lisätä työpaikoilla?

Kiittäminen on käyttämätön voimavara

Se miten työssä jaetaan kiitosta, kertoo paljon yrityksessä vallitsevasta työkulttuurista. Kiittäminen on myös hyvää käytöstä, joka edellyttää vuorovaikutustaitoja niin kiitoksen antajalta kuin vastaanottajaltakin. Miten ja millainen kiitos kulloinkin koetaan hyvänä, voi olla täysin yksilöistä, kontekstista sekä tilanteista riippuvaista.

Toisinaan saattaa jopa käydä niin, että vaikka toinen sanoo tarkoittaneensa hyvää, vastaanottaja tulkitseekin sen toisella tavalla. Monesti on todettu, että positiivisen palautteen antaminen ei aina luonnistu suomalaisilta ja ansaittukin kiitos jää usein antamatta. Kaikkein tukalinta suomalaisille taitaa olla itse kehuttavana. Mutta miksi näin positiivinen asia tuottaa meille päänvaivaa?

Olen monesti kuullut sanottavan, että kulttuurissamme on jokin kummallinen, kollektiivinen ja sisäänrakennettu pelko siitä, että jos kiitämme ja kehumme toisiamme liikaa, ylpistymme ja alamme leijumaan. Jostain syystä kulttuuriimme on iskostunut ajatus, ettei kukaan saa nousta muiden yläpuolelle. Entisaikaan lasten liiallista kiittämistä pyrittiin välttämään, etteivät he vaan kuvittele liikoja. Vähän samankaltaisena asiana koetaan kiitoksen pyytämistä itselleen. Sehän nyt olisi ennenkuulumatonta! ’Oman hännän nostaminen’ ei tunnu luontevalta edes silloin, kun on pyyteettömästi niska limassa raatanut jonkin yhteisesti tunnustetun hyvänkin asian puolesta.

Ylenmääräisestä kiittämisestä ja sen haluamisesta siis varoiteltiin. Kun ei opetettu kehumaan itseään, niin ei myöskään opittu kehumaan muitakaan. Onneksi ajat kuitenkin muuttuvat ja viimeisimmät työelämä- sekä työolotutkimukset kuitenkin osoittavat, että kiittäminen on yleistymässä suomalaisilla työpaikoilla. Uskallan kuitenkin väittää, että monella työpaikalla on kuitenkin matkaa vielä tuon käyttämättömän voimavaran lisäämiseen.

Parhaimmillaan kiitos energisoi, synnyttää työn imua sekä kannustaa kehittymään ja kehittämään asioita.

Kiittäminen luo huomaavaisuuden ilmapiirin

Esimiehet voivat luoda omalla johtamistavallaan kiittämisen kulttuuria ja sen edellytyksiä työyhteisössä. Kun esimies tai työkaveri noteeraa toisen tekemisen, ja antaa siitä positiivista palautetta, hän tuottaa kiitoksen saajalle hyvän mielen. Kiitoksen antaminen on toisen ihmisen ja hänen työnsä arvostamista.

Kun työpaikoilla harjoitetaan ja opitaan kannustamisen sekä kiittämisen taitoja, hyvä yhteisöllisyys työpaikoilla todistetusti lisääntyy. Toisen onnistumisen huomioiminenhan ei ole itseltä pois, vaan käänteisefektinä todettakoon se, että kun yhteisössä kannustetaan positiivisen palautteen antamiseen, motivaatio lisääntyy ja työyhteisö hitsautuu paremmin yhteen. Kukapa ei mieluummin tekisi työtä kannustavassa ja positiivisessa ilmapiirissä kuin negatiivisessa. On todettu, että aktiivisen palautekulttuurin työyhteisöt myös yltävät parempiin työsuorituksiin. Tuskin mikään on parempaa strategiaymmärryksen levittämistä kuin myönteisen palautteen antaminen niistä asioista ja onnistumista, jotka vievät organisaatiota haluttuun suuntaan.

Liikaa tuskin voi koskaan kiittää, kun kiitos on rehellistä ja aitoa.

Kun toisten työn myönteinen huomioiminen on työpaikalla arkipäivää, kannustavaa tai rakentavaa palautetta ei edes tarvitse erotella. Sellaisessa kulttuurissa korjaavankin palautteen vastaanottaminen on helpompaa. Meidän kaikkien on hyvä janota palautetta. Sen avulla voi tulla paremmaksi omassa työssään. Ja jos palautetta ei muuten saa, niin sitä voi ja kannattaa pyytää. Pyydän itse monesti palautetta omasta työstäni tai vaikkapa puhujaesiintymisistäni. Olen opetellut olemaan kiitollinen rehellisestä palautteesta. Arvostan, kun yleisö tai työkaveri suostuu antamaan tarvittaessa palautetta mitä voisin esimerkiksi tehdä vastedes paremmin. Se tarkoittaa, että he ottavat minut ja tekemiseni vakavasti ja tahtovat parastani.

Kiittämistä ja sen vastaanottamista kannattaa harjoitella

Ihmisten välinen vuorovaikutus on jatkuvaa opettelua ja oppimista. Juuri kun luulet oppineesi tuntemaan toisen ihmisen ja ymmärtämään hänen tapaansa käyttäytyä erilaisissa työtilanteissa, hän toimiikin toisella tavalla. Camilla Tuomisen sanoin tunteet ovat mukana myös työpaikoilla jokaisessa vuorovaikutustilanteessa, ja toisinaan niitä voi olla vaikea toisen ennakoida. Kiitos ja hyvä palaute nostattaa saajassaan halun kehittyä ja kasvaa. Sellainen palaute, jonka työntekijä kokee latistavana, ja joka saa hänet tuntemaan itsensä huonoksi, on väistämättä epäonnistunut. Kaikki ei toki aina riipu esimiehen tai työkaverin tavasta antaa palautetta. Työntekijän kokemukseen voi vaikuttaa huono itsetunto, aikaisempi kokemus tai kyvyttömyys ottaa palautetta vastaan. Työntekijä saattaa tulkita esimiehen sanat jopa kritiikkinä. Täten myös luontevan positiivisen palautteen antamista, kiittämistä sekä sen vastaanottamista kannattaa harjoitella.

Tässä muutamia hyväksi kokemiani WorkBestin listaamia keinoja luontevan kiittämisen lisäämiseen – joka päivä:
  1. Opettele huomaamaan pienetkin hyvät asiat arkipäivässä. Kerro toiselle, mitä hyvää olet hänen tekemisessään huomannut. Auta vastaanottajaa myös ottamaan positiivinen palaute vastaan.
  2. Ole rehellinen, vilpitön ja aito. Sano vain sitä, mitä oikeasti tarkoitat. Jätä sanomatta, jos et todella tarkoita. Teeskennelty kiitos ei saa hyvää aikaan. Kiitos vesittyy, jos et ole vilpitön sanomassasi.
  3. Anna kiitos välittömästi, kun siihen on vähänkin aihetta. Vältä kiitokseen puettuja taka-ajatuksia, pyyntöjä tai toiveita. Kiitos voi olla lahja, jonka toinen saa ilman vastalahjaa.
  4. Kiitä kiitoksesta. Opettele pois vähättelevistä sanonnoista ”no ei siinä nyt mitään” tai ”eipä kestä”.
  5. Tee kiittämisestä ja positiivisen palautteen antamisesta jokapäiväinen tapa. Älä siis pelkää liiallista kiittämistä.

Lopussa kiitos seisoo

Maailman tunnetuimman onnellisuustutkija Emma Seppälän tutkimusten mukaan työyhteisön jäseniä huomioiva ja kannustava, ystävälliseen kanssakäymiseen perustuva johtamis- ja työyhteisökulttuuri voi muodostaa merkittävän kilpailuedun. Työntekijöiden kokema huomaavaisuus ja saama kiitos luovat pohjan työyhteisön keskinäiselle luottamukselle ja psykologiselle turvallisuudelle, joilla on suuri merkitys työyhteisön luovuudelle, innovatiivisuudelle ja ennen kaikkea rohkeudelle kokeilla uusia asioita ja tapoja tehdä työtä. Tämä kaikki vaikuttaa positiivisesti työyhteisön kykyyn tuottaa tulosta. Kiittämisellä ja positiivisella palautteella on valtava voima.

Ja mikä parasta, kiitoskulttuuri ei edellytä juurikaan taloudellisia investointeja tai työkaluja. Meistä jokainen voi osallistua kannustavan kiitoskulttuurin rakentamiseen – joka päivä – omassa työyhteisössä ja arjessa sanomalla kiitos mahdollisimman usein. Näin voimme vaikuttaa moniin merkittäviin ja kauaskantoisiinkin asioihin.

Kiitos on sananmukaisesti pieni suuri asia.

 

Jaa

Vaikuttajasta

Kirsti Laasio

CXO
HappyOrNot
#asiakaskokemus #brändäys
#kansainvälistyminen

Kirsti on asiakaskokemuksella johtamisen edelläkävijä. Pitkään kansainvälisessä ympäristössä ja liiketoiminnassa johtajana toimineena, Kirstillä on kokemusta strategian tuloksekkaasta viemisestä käytäntöön, monialaisten tiimien vetämisestä ja siilojen poistamisesta tiimien välillä. Hänen vahvoja osaamisalueitaan ovat asiakas- ja työntekijäkokemuksen integroiminen osaksi liiketoiminnan prosesseja, brändien rakentaminen sekä asiakastarpeiden tuotteistaminen menestyksekkääksi liiketoiminnaksi. Asiakas- ja työntekijäkokemuksella johtaminen data-analytiikan, SaaS palveluiden, terveysteknologian, kuluttajaelektroniikan ja mobiilipalveluiden tuotteistamisessa sekä brändien rakentamisessa on ollut Kirstin uran tärkeimpiä vetureita. Asiakaskeskeisen kulttuurin rakentaminen sekä tavoite ymmärtää asiakkaan tarpeita ovat Kirstin 'leipätyötä'.

Jätä kommentti