Kohtaavatko odotukset kun ihmiset kohtaavat?

Village Works

Kaupallinen yhteistyö: Business Center Papula Oy

Olen elänyt puolet elämästäni maalla, puolet kaupungissa. Puolet parhaista ystävistäni asuu maalla, puolet kaupungissa. Näennäisesti kovin erilaisissa maailmoissa, erilaisissa töissä, erilaisissa elämäntilanteissa.

Nämä eri maailmoissa elävät ystäväni tapasivat toisensa vasta myöhään aikuisiälläni järjestämieni juhlien yhteydessä. Ennakkoluuloja oli puolin toisin, kun “landet” tapasivat “Hesan pellet”.

Muutamaa hetkeä myöhemmin oli muodostunut uusia syviä ystävyyksiä ja minulle kerrottiin että “hei noihan on tosi hyviä heppuja!”. Niinpä. Hehän ovat minun ystäviäni…miksi toiset ystäväni olisivat sen hölmömpiä kuin sinäkään olet?

Jokin yhteinen arvopohja, huumori, elämänkatsomus yhdisti minut kaikkiin heistä aikoinaan. Epäilemättä sama yhdistävä tekijä toimii siltana heidän välillään ilman minuakin.

Totuus ei vastannut ystävieni odotuksia toisistaan. Totuus oli paljon parempi.

Voiko tästä oppia työhönsä jotakin?

Kun ihmisten välillä on yhteys, on helpompi ymmärtää ja arvostaa myös erilaisuutta. Se toinen ei olekaan vihollinen, se ei halveksikaan minua, se ei yritäkään loukata minua, ei muuttaa, ei hyväksikäyttää.

Yritän itse noudattaa ainakin kolmea periaatetta kohdatessani tuttuja tai entuudestaan tuntemattomia ihmisiä:

1. Ihminen on oletusarvoisesti hyvä eikä paha. Sama periaate pätee kaikkiin ihmisiin, yhtä hyvin omiin tiimiläisiin kuin työnhakijoihin, esimiehiin, alaisiin, asiakkaisiin, toimittajiin, alihankkijoihin, suomalaisiin ja ulkomaalaisiin, Suomessa ja muualla, ihan kaikkiin.

2. Kun ihminen lähestyy minua omalla asiallaan, oletan että hän tekee sen hyvässä tarkoituksessa. Hänen asiansa saattaa olla ristiriidassa omien tavoitteideni kanssa, hän saattaa mielestäni olla väärässäkin. Silti yritän ymmärtää mitä hyvää hän asiallaan tavoittelee.

3. Ihminen ei määritelmällisesti voi olla väärässä kokiessaan että esimerkiksi hänellä on ongelma. Minä voin olla eri mieltä ongelmasta tai sen merkityksellisyydestä, mutta täytyy muistaa että kaikki periaatteet pätevät samanaikaisesti. Näin ollen oletusarvoisesti hyvä ihminen on lähestynyt minua hyvässä tarkoituksessa ja hänellä on ongelma. Minun on vähintäänkin reilua yrittää sekä ymmärtää että auttaa.

Naiivia?

Tiedostan kyllä, miltä tekstini voi vaikuttaa mutta ei, en ole naiivi. Paremminkin päinvastoin: valitsen elää näiden periaatteiden mukaan itseni takia.

Käytännössä esimerkiksi päivittäisessä työssäni pakotan itseni ymmärtämään yhtä hyvin asiakkaita kuin toimittajia kuin omaa tiimiänikin, koska silloin itseni on valtavasti parempi olla. Näin minun on myös helpompi tarjota heille jotakin joka kenties kohtaa heidän odotuksensa.

Minusta samat periaatteet voivat olla avuksi myös kun yrityksissä pohditaan tulevaa tai keskustellaan toimintaympäristön muutosvoimien vaikutuksia omaan toimintaan. Joillakin meistä on luontainen taipumus kieltää muutoksen todellisuus, toiset näkevät pelkästään uusia mahdollisuuksia, jotkut pelkäävät riskejä. Erilaisten ihmisten kohtaaminen kaikkine näkemyksineen ja pelkoineen on silloin korostuneen tärkeää kun kuitenkin on päädyttävä yhteisymmärrykseen ja yhteisiin valintoihin.

Lopuksi, mitä vielä tulee omiin ystäviini, järjestän nykyään samalla porukalla tapaamisen vuosittain. Jokainen kynnelle kykenevä saapuu aina paikalle. Tätä tekstiä viimeistellessäni tämänvuotinen tapaaminen on juuri vietetty ja ystävyyksiä jälleen syvennetty.

Kohtaamisiin!

Panu Kause
toimitusjohtaja
FIBRES Online Oy

Kohtaamisia on Papula Business Centerin juttusarja, jossa asiantuntijat pohtivat face-to-face-tapaamisten merkitystä eri näkökulmista. Sarjan ensimmäisessä artikkelissa Saara Niemi pohtii kohtaamisten voimaannuttavaa energiaa, toisessa arikkelissa Niko Herlin kirjoittaa epämuodollisten kohtaamisten potentiaalista uuden luomisessa.