Kolme alkuräjähdystä, jotka vaikuttavat siihen, kenen lauluja laulat, mitä ruokaa syöt ja kenen verotietoja kadehdit

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Olemme kolmen uuden alkuräjähdyksen äärellä. Toisin sanoen, on syntymässä jotain uutta ja eteenpäin katsovaa ja se mitä tapahtuu vielä tänään, näyttäytyy tulevaisuudessa selittämättömältä, hämärältä ja kaukaiselta menneisyyden virheeltä. Nämä kolme uutta räjähdystä ovat

  • Oy Yritys Ab muuttuu Oy Minä Ab:ksi.
  • Ruoka ei enää perustu eläinperäisen proteiinin massatuotantoon.
  • Miljardööriksi ei enää tulla pikaviesti- ja deittisovelluksilla.

 

Jos murros onkin verrannollinen teolliseen vallankumoukseen, itse muutos keskittyy  teollisen ajan yrityslogiikan, omistusrakenteiden ja johtamismallien purkamiseen. Vastoin kapitalismin lupausta, eri toimijoita kirittävä ja kuluttajia hyödyttävä kilpailukaan ei näytä toimivan. Sivystyskapitalismin airut The Economist huusikin viime numerossaan uuden vallankumouksen perään.

Jos The Economist onkin huolissaan kilpailun puutteesta ja  teknologia-alustojen monopoliasemasta, se ei vielä kyseenalaista itse perusteita. Vallankumos jääkin puoliväliin.

Teknologiakumouksesta puhutaan paljon, mutta se suurempi disruptio on yksilön – siis sinun ja minun – kyky ottaa arvonluonnin välineet, siis aivot, omaan haltuunsa.

Tulevaisuuden työsopimukset eivät enää perustu yhden työnantajan palveluun, kilpailukieltoihin tai  siihen, että omat oivallukset, keksinnöt tai innovaatiot ovatkin pelkästään firman omaisuutta. Kokoonnumme ja työskentelemme kyllä edelleen yhdessä, mutta kollektiivisemmin, tasavertaisemmin, avoimemmin ja läpinäkyvämmin. Ohi ovat ajat, jolloin omistus ja taloudellinen hyöty kasautuvat vain muutamille pyramidin huipulle.

Toinen räjähdys on suoraan sieltä itsestään, eli ilmastonmuutoksesta. Tehokkain tapa yksilölle torjua ilmastonmuutosta on välttää tai ainakin merkittävästi vähentää maito- ja lihatuotteita. Piste. Jos lihateollisuuden bisneslogiikka on aikaisemmin perustunut koko ruhon mahdollisimman tehokkaaseen ja kokonaisvaltaiseen käyttöön, on tämä tie kuljettu lopullisesti loppuun. Uutta arvoa ei enää synny ruhonkäyttöä optimoimalla. 

Kyllä, lihaa tullaan ehkä myymään, mutta ei enää halpana jauhelihaversiona markettien sisäänheittotuotteena. Tulevaisuus ei välttämättä kuulu edes pitkälti prosessoiduille lihakorvikkeille, vaan kokonaan uudenlaisille innovaatioille proteiinin tuottamiseen. Esimerkiksi suomalainen Solar Foods kuuluu tämän kehityksen rohkeisiin pioneereihin.

Viimeisen 40 vuoden ajalta teknologiainnovaatiot selittävät 70% miljardiomaisuuksista. Historiallisesti, miljardöörit ovat olleet 80% yhdysvaltalainen ilmiö, mutta jo vuonna 2017 Kiinassa syntyi kaksi miljardööriä per viikko. Satumaisia omaisuuksia on siivittänyt siirtymä aineellisista omistuksista kuten tehtaista kohti aineetonta omaisuutta ja digitaalisten läpimurtojen rooli suurimpien arvonnousujen ja odotusten ajurina. Maailman arvokkaimpien yritysten top 3-listalle ovatkin vaihtelevassa järjestyksessä kuuluneet niin Amazon, Apple kuin Googlekin.

Mutta olisi naivia olettaa, että tämä lista olisi sama 10-15 vuoden päästä. Ei pelkästään siksi, että sekä lainsäätäjä että yksityiset kansalaiset suhtautuvat lonkeromaisiin teknologiajätteihin yhä skeptisemmin.

Noh, mitä tilalle? Ennakointia ja ennustamista varten kannattaa seurata, minne pääomat menevät. Vastuullinen sijoittaminen on jo de facto arkipäivää ja kaikkien suursijoittajien agendalla. Tarvitsee vain katsoa tupakkofirmojen osakekurssin kehitystä. Tai kuka uskoo, että sokeriveden myymisellä on tulevaisuutta. Päätellen yrityskaupoista, Cokis on tämän myös itse tajunnut. 

Vastuullisesta sijoittamisen seuraava evoluutioaskel on vaikuttavuusijoittaminen. Siinä sijoittajan huomio kiinnittyy lainkirjaimen noudattamisen  ja hyvän yrityskansalaisuuden sijaan jo sijoitettavan pääoman positiiviseen, aktiiviseen yhteiskuntavaikutukseen. Toisin sanoen, yrityksen hovikelpoisuuteen ei enää riitä omien prosessien sisäsiisteys ja tarmokas viestintäosasto, vaan yritystoiminnan säteilemä vaikutus yhteisöihinsä ja koko yhteiskuntaan laajalti.

Tähän ei enää riitä ulkokehällä tapahtuva hyväntekeväisyys tai markkinointivetoinen viherpesu. Sen sijaan, itse yrityksen ansaintalogiikan on ansaittava vaikuttavuuskannuksensa. Tulevaisuuden miljardöörit tai muuten vaan verotilastojen kärkeen nousevat ovatkin instojen, snappien ja tindereiden sijaan onnistuneet ratkaisemaan aikamme viheliäitä ongelmia. 

Alkuräjähdykset ovat tulossa. Oletko valmis?

 

Jaa

Vaikuttajasta

Petteri Lillberg

Vanhempi konsultti
Demos Helsinki
#Vastuullisuus #Vaikuttavuus #Strategia #Brändit

Petteri Lillberg (M.Phil) on Demos Helsingin vanhempi konsultti. Petteri työskentelee strategian, ennakoinnin ja yritystoiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parissa. Aivan erityisesti, Petteri auttaa yrityksiä tunnistamaan ja toteuttamaan uusia arvonluonnin ja aineettoman pääoman välineitä. Ennen Demosta, Petteri oli McCannin pohjoismainen strategiajohtaja. Näkyvä kolumnisti ja puhuja, Petterillä on M.Phil Cambridgen yliopistosta. Hän istuu myös Unicef Suomen hallituksessa.

Jätä kommentti