Kolme pähkinää päättäjälle

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Aikamme tärkeimmäksi ajattelijaksi tituleerattu Yuval Noah Harari on historiantutkija, jonka tieteellinen ja kirjallinen kontribuutio ei rajoitu pelkästään menneeseen, vaan fokusoituu oikeastaan muutokseen – ainoaan varmuudella tapahtuvaan asiaan.

Menneiden tapahtumaketjujen hahmottaminen auttaa rakentamaan mahdollisia skenaarioita, oli kyse yksittäisen yrityksen visiosta, muuttuvasta työelämästä, automatisoituvasta liikenteestä, algoritmien ja tekoälyn esiinmarssista tai ilmastonmuutoksen hidastamisesta.

Muutoksen tekeminen ja siinä onnistuminen on yhdistänyt myös kolmea viime aikoina lukemaani kirjaa, joiden oppien pohjalta esitän seuraavassa kolme kysymystä, jotka mielestäni ovat yleispäteviä kaikille muutosta tavoitteleville yrityksille ja yksilöille.

1. Minkä muutoksen haluat saavuttaa?

Markkinointiguru Seth Godin palaa tuoreimmassa kirjassaan This Is Marketing (2018) vaikuttamisen perusteisiin. Godinin mukaan muutoksen tekijän tulee osata vastata kysymyksiin, kuten ”Ketä haluat auttaa?” ja ”Mitä haluat tehdä paremmin?”. Markkinaosuuden tai seuraajamäärien kasvattaminen voivat olla ihan päteviä onnistumisen mittareita, mutta lopulta aidon muutoksen tekeminen lähtee ihmisten pelkojen ja unelmien ymmärtämisestä. Muutosta ei voi tehdä tyhjiössä, vaan muutos tapahtuu aina osana kulttuuria.

2. Miten ruokit muutosmyönteistä kulttuuria?



Godinin ajatuksista päästään näppärästi Adam Grantin kehuttuun kirjaan Originals (2016), jossa Grant purkaa tekijöitä luovien ja alkuperäisten ideoiden takana. Yksi olennaisista muutoksen mahdollistajista on avoimuuden ja luottamuksen kulttuuri, joka kannustaa kriittiseen ajatteluun ja vallitsevien tapojen kyseenalaistamiseen. Grant esimerkiksi rohkaisee yrityksiä ”mikä nyt organisaatiomme tappaisi” -ajatusleikkiin, ahkeraan vertaispalautteen hyödyntämiseen ja pohtimaan näkemään eron yrityskulttuurin rikastamisen ja sopivuuden (cultural fit) välillä uusia työntekijöitä palkattaessa.

3. Miten rakennat ideoista kaupallisesti vetoavia?



Muutoksen tekemisessä peliin astuu myös ajoituksen merkitys, jota Allen Gannett käsittelee The Creative Curve -opuksessaan (2018). Jotta yleisö ottaa uuden tuotteen tai palvelun omakseen, idea ei nimittäin voi olla täysin vieras tai radikaali. Muussa tapauksessa lopputuloksena on startup ilman käyttäjiä tai musiikkikappale, josta kukaan ei pidä. Gannettin mukaan muutoksen tekemisen avain piileekin siinä, että idea on riittävän tuttu, mutta sopivan uusi herättääkseen kiinnostusta – esimerkkeinä vaikkapa sushiburriton tai jääjogurtin kaltaiset hybdirituotteet. Tasapainottelua kliseen ja esoteerisuuden välillä voidaan soveltaa myös monimuotoisten tiimien rakentamiseen – kokeneet asiantuntijat herättävät asiakkaissa luottamusta, ja nuoret osaajat tuovat palettiin uusia ja jännittäviä ideoita.

Aika on muutoksen tekemisessä kriittinen resurssi ja päätöksenteon kiihdyttäjä. Aikaa ei saa takaisin, mutta paremmilla päätöksillä pystymme tekemään parempia muutoksia ja vaikuttamaan tulevaan. Varmaa on, että uusia oivalluksia on toivotonta luoda ja toimintaympäristöä mahdotonta disruptoida, mikäli päättäjien ajatusmallit toistavat samaa ajatuslooppia päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen. Voidaksemme ajatella sen kuuluisan boksin ulkopuolelta, pitää ensin ymmärtää, mitä on boksin sisäpuolella – ja sen jälkeen lähteä kuromaan umpeen kuilua nykytilan ja toivotun muutoksen välillä.

Jaa

Vaikuttajasta

Laura Ahonen

FT, Markkinoinnin tekijä

#Brändit #Insight
#Kuluttajailmiöt

Jätä kommentti