Kolme väittämää ja uskomusta datasta, jotka sinun kannattaa unohtaa heti

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Oletko koskaan miettinyt, kuinka iso on paljon puhuttu “big data”? Kuinka iso on juuri sinun iso data? Onko se isompi kuin jonkun toisen iso data? Kuulostaako hölmöltä? Kyllä vain, sillä se on hölmöä.

Näinä aikoina kovin moni puhuu datasta, mutta vain harva on siihen todella koskenut. Duke-yliopiston professori Dan Ariely onkin osuvasti todennut big datan olevan kuin teini-ikäisten seksi: kaikki puhuvat siitä, kukaan ei tiedä, miten sitä tehdään. Mutta kaikki luulevat muiden tekevän sitä ja väittävät siksi tekevänsä sitä itsekin.

“Big data” on hyvä esimerkki termistä, jota käyttävät huuhaa-tason sanasepot puhuessaan datasta. Samalla he tulevat johtaneeksi harhaan ja väärinymmärryttäneen tuhansia. Tämä sapettaa minua. Itse henkilökohtaisesti haluaisinkin lopettaa kyseisen termin käytön kokonaan. Onhan isous lopulta suhteellista ja sama pätee myös dataan. Kiitos modernin, skaalautuvan pilviteknologian, isokin data kyllä taipuu, kunhan vain lompakossa saldoa riittää.

Olisi suuri palvelus koko datateolliselle toimialalle ja kaikille siihen liittyville ihmisille, jos puhuisimme vain ja ainoastaan “datasta”, tuosta 2020-luvun tärkeimmästä aineettomasta pääomasta ja siitä, kuinka se tulisi valjastaa yrityksen toiminnan tehostamiseksi ja parhaimmillaan uusien liiketoimintojen synnyttämiseksi.

Mitä dataan tulee, olen “Big datan” ohella yli 15 vuotta kestäneellä data-ammattilaisen urallani törmännyt moniin muihin tyhjiin väittämiin ja ennakko-olettamiin sekä ihan puhtaisiin väärinymmärryksiin. Pahimmillaan markkinassa leijailee myös täysin vailla pohjaa olevia väittämiä ja uskomuksia. Haluaisin nyt seuraavaksi ampua alas niistä kolme räikeintä.

1. Data ei ole uusi öljy

“Data on uusi öljy”: Mietihän hetki mielessäsi, kuinka monta kertaa olet tämän iänikuisen ja väsyneen vertauskuvan kuullut viimeisen viiden vuoden aikana? Todennäköisesti aivan liian monta kertaa. Kyseessä on sitä paitsi melko kova väittämä, kun miettii, että sitä käytetään rohkeana toteamuksena kevyen vertauskuvan sijaan. Mutta mikä tässä siis hiertää?

Ensinnäkin, maapallon öljyvarannot ovat rajalliset, kun taas muun muassa tätä tekstiä lukiessasi tulet itse asiassa samalla tuottaneeksi maailmaan taas vähän lisää uutta dataa. Globaalilla tasolla öljyn määrä vähenee päivä päivältä ja samaan aikaan datan määrä kasvaa eksponentiaalisesti, varsin ontuva analogia siis.

Toisekseen, öljyn käyttö saastuttaa ympäristöä sekä sitä voidaan käyttää vain yhden kerran yhteen tarkoitukseen kerrallaan. Data taas on kuin uusiutuva luonnonvara, kestävä, aineeton pääoma, jota voidaan itse asiassa käyttää yhtäaikaisesti moneen eri käyttötarkoitukseen ja lukemattoman monta kertaa uudelleen, toisin kuin öljyä. Varsin kehno vertauskuva siis.

Kirsi Pihan sanoin: ymmärrys, luottamus ja sitä kautta myös toiminta syntyvät vain kommunikaatiosta. Kommunikaation tukena on mielekästä käyttää erilaisia vertauskuvia, mutta vain mikäli ne edistävät varsinaisen viestin ymmärtämistä. “Data on uusi öljy” on yksinkertaisesti todella paska vertauskuva. Lopetathan siis sen käyttämisen, mielellään jo tänään.

2. Data ei ole IT- tai järjestelmäasia

Kalliomaalauksista muinaisen Egyptin hieroglyfeihin, sulkakynästä kirjanpainotaitoon ja savumerkeistä telegrammeihin. Kas, siinä muutama esimerkki datasta, joita muinaiset sukupolvet ovat meille jättäneet hämmästeltäväksi. Teknologinen kehitys on aina auttanut meitä käsittelemään yhä enemmän ja tehokkaammin tietoa (dataa) kuin mitä aiemmat sukupolvet ovat siihen mennessä kyenneet. Vasta 1960-luvulta lähtien, automaattinen tietojenkäsittely (ATK) on ollut apunamme yhä kasvavan, bittimuotoisen datamäärän kesyttämisessä.

Tästä huolimatta nykyään kuitenkin näkee ja kuulee datan rinnastettavan IT- ja järjestelmäasiaksi vaikkei se sitä ole.

2020-luvulla dataa esiintyy meillä arjessa pääsääntöisesti bittien muodossa, mutta se ei suinkaan tarkoita sitä, että tarvitsisimme sen ymmärtämisen tueksi järjestelmäasiantuntijoita (käsittelyyn kylläkin).

Riittävän tason ymmärryksen kun takaavat kuva ympäröivästä liiketoimintaympäristöstä, tiedot siihen liittyvistä sidosryhmistä (asiakkaat, toimittajat, kumppanit, henkilöstö) sekä tiedot niiden välisistä suhteista. Tämän lisäksi jokaisen harjoitetun liiketoiminnan (datan) ytimessä ovat brändi ja sitä tyypillisesti edustavat tuotteet ja palvelut.

Tässä yhteydessä on hyvä miettiä yrityshistorian menestystarinoita kuten esimerkiksi Henry Fordia. Hyödynsikö Ford tietoa kehittäessään vallankumouksellisen tuotantokonseptinsa? Aivan varmasti hyödynsi. Oliko Fordilla kenties dataa ja hyödynsikö hän sitä osana menestysreseptiään? Todennäköisesti asiaan liittyi niin paljon muistettavaa ja sisäistettävää tietoa, että siihen liittyviä havaintoja oli jossain vaiheessa pakko kirjata ylös, esimerkiksi paperille, eli vastaus on kyllä.

Oliko Henry Fordilla ATK/IT-järjestelmiä tuotantokonseptinsa kehittämisen tai sen operoimisen tukena? Hän eli tuoretta, juuri vaihtunutta 1900-luvun alkua, joten ei, hänellä ollut IT-järjestelmiä tukenaan. Sen sijaan dataa hänellä oli tuonkin edestä ja sitä hän menestyksekkäästi myös hyödynsi. Voimmekin todeta, ettei data (välttämättä) liity järjestelmiin ja teknologioihin mitenkään.

Teknologia mahdollistaa uusia kyvykkyyksiä, vaan ei ole itse tarkoitus. On hyvä pitää mielessä, että lopulta datakin on määritelmällisesti vain sarja havaintoja, jotka on kirjattu ylös.

3. Data ei ole olemassa vain analytiikkaa varten

Datan ja analytiikan välille on vuosien saatossa muodostunut eräänlainen pakkoavioliitto. Kun seuraa julkista keskustelua, tuntuu että nämä kaksi asiaa naitetaan aina yhteen.

Erehtyipä eräs urallani vaikuttanut liiketoimintajohtajakin toistuvasti toteamaan, että “ei dataa ilman analytiikkaa”. Voi kuinka väärässä hän olikaan.

Analytiikka on toki tärkeää ja monessa organisaatiossa aivan keskeinen tapa ymmärtää paremmin omaa toimintaa ja tekemistä sekä toimia liiketoiminnan kehittämisen ajurina.

2020-luvun digitalisoituneessa liiketoimintaympäristössä datalla on kuitenkin täysin keskeinen merkitys arjen operaatioiden mahdollistamisessa ja ennen kaikkea onnistumisessa, osumatarkkuudessa ja tehokkuudessa. Eli siinä, että verkkokauppatilaukset menevät ylipäätään oikeaan osoitteeseen oikea-aikaisesti, että lentoasemalla matkustajat löytävät oikealle portille ajoissa, että sinulle suositellaan verkkokaupassa puhtaan hakuammunnan sijaan vaihtoehtoja, joista oikeasti saattaisit olla kiinnostunut, että rakennustyömaalla toteutunut työ vastaa suunnitelmia. You name it.

Konkreettisia esimerkkejä voisi jatkaa maailman tappiin asti. Tärkeintä tässä onkin ymmärtää, että vain laadukkaasti johdettu arjen toiminta tuottaa laadukasta dataa, jonka tärkein käyttökohde on poikkeuksetta (analytiikan sijaan) liiketoiminnan prosessien automaatioasteen lisääminen ja tätä kautta tuottavuuden ja asiakaskokemuksen nostaminen aivan uudelle tasolle.

Myyttien murtamisesta datavetoiseen liiketoiminnan transformaatioon

Kiitos siis teknologisen kehityksen, data on meillä vuosi vuodelta tehokkaammin tuotettavissa ja hyödynnettävissä kuin esimerkiksi kalliomaalaukset, hieroglyfit ja savumerkit aikanaan. Data onkin parhaimmillaan tärkein yksittäinen tekijä, joka mahdollistaa todelliset liiketoiminnan digitaaliset transformaatiot.

Hyvänä esimerkkinä tästä meillä Suomessa toimii muun muassa Alma Media, joka vuonna 2001 lanseerasi kattavan, asuntokaupan kokonaispalvelu etuovi.comin. Tämän myötä yritys päätyi hallitsemaan kattavinta ja laadukkainta tietopääomaa (eng. data asset) suomalaisista kiinteistöistä.

Vuosien menestyksekkään liiketoiminnan harjoittamisen ja datan kerryttämisen myötä kuka muu muka olisi sopivin taho myös tämän jälkeen tarjoamaan pilvipohjaista, tuhansien käyttäjien käyttämää kiinteistövälityksen digitaalista alustaratkaisua (”KIVI Kiinteistönvälitysjärjestelmä”)? On siis kuljettu aika pitkä matka Aamulehden painamisesta kohti markkinajohtajuutta aivan uudella toimialalla. Alman tarina onkin täydellinen esimerkki kuvaamaan datan, tuon 2020-luvun tärkeimmän aineettoman pääoman merkitystä ja roolia uusien liiketoimintojen taustalla.

Alman ja monien muiden esimerkkien innoittamana onkin siis aika nostaa kissa pöydälle myös omassa organisaatiossasi. Puhutaanko teillä vielä datasta uutena öljynä? Onko koko asia kenties ulkoistettu IT-osastolle? Ollaanko teilläkin kenties turhan analytiikkakeskeisiä? Dataa kun tulisi johtaa määrätietoisesti koko sen toimitusketjun laajuudelta, aina luontihetkestä hyödyntämishetkeen asti. Kuka teillä vastaa tämän toiminnan johtamisesta?

Jaa

Vaikuttajasta


Head of Data, Co-Author
Fira, datapaaoma.fi
#digitalisaatio #data #johtaminen

Tommi Vihervaara (DI, tietotekniikka) on intohimoinen datan toimitusketjun johtamisen ja digitaalisen ratkaisukehityksen ammattilainen Suomen Toijalasta. Liiketoimintalähtöinen ja ratkaisuhakuinen tapa toimia on vienyt hänet työuralla sovelluskehittäjän tehtävistä data-analytiikan konsultoinnin kautta datan hallinnan johtotehtäviin viimeksi ilmailu-ja lentoasematoimialalle Finavialle. Tällä hetkellä hän keskittyy rakentamisen systeemimuutoksen edistämiseen datan keinoin uuden ajan rakennusliike Firassa.

Kommentointi on suljettu