Bonfire.fi

Koodikoulu on osoitus siitä, että yritykset ottavat vastuuta tulevaisuuden osaajista

Ilkka Paananen, Linda Liukas ja Minna Kivihalme seisoivat viime keskiviikkona Slushin päälavalla ja huokuivat innostusta: Helsinkiin tulee koodikoulu nimeltä Hive Helsinki.

Supercell rahoittaa Hive Helsinkiä seuraavat viisi vuotta 8-10 miljoonalla eurolla. Tämän jälkeen toiveissa on muiden yritysten tai valtion tuki.

Tyhmä ikäraja! Liian vähän aloituspaikkoja! Alkutesti on niin vaikea että rehtorikin pääsi siitä juuri ja juuri läpi! Tämänsuuntaisiin koulua kommentoiviin lausahduksiin olen törmännyt Twitterissä.

Kaikkia yksityiskohtia ei siis faniteta, mutta yhtä trendiä koulu vahvistaa: yritykset ottavat vahvemman roolia ajankohtaisen osaamisen kehittäjänä.

Reijo Karhinen kirjoitti aiemmin syksyllä Bonfiressa yritysten laajentuneesta roolista: “On aika ymmärtää, että elinikäisen oppimisen vaade murtaa perinteisen käsityksen siitä, että yhteiskunta ensisijaisesti on vastuussa tutkintoon valmistumisen jälkeisestäkin yksilön osaamisen ajantasaisuudesta.”

Tämä vaatii yhteistyötä. “Yritykset eivät voi kantaa vastuuta yksin. Yhteistyö erilaisten kumppaneiden kanssa on oleellista.” kirjoittaa Karhinen. Koodikoulussakin on mukana useita kumppaniyrityksiä: esimerkiksi Elisa ja Reaktor tarjoavat opiskelijoille harjoituspaikkoja.

Koodari hukkuu työtarjouksiin

”Koodikoulu on myönteinen asia niin ohjelmistoalalle kuin koko Suomellekin”, sanoo Ohjelmisto- ja e-business ry:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Walkama.

“Koodaripula on todellinen. Erityisen hankalaa on löytää kovia osaajia, joilla on hallussa nykyaikaiset teknologiat.” Näin kertoo Antti Akonniemi, Kisko Labsin Co-Founder, Slushissa.

Pääomasijoittaja ja teknologiayrittäjä Timo Ahopelto julistaa Evan julkaisemassa raportissa, että “koodarivaje uhkaa kuihduttaa Suomen halpatuotantomaaksi”.

Evan raportin mukaan ohjelmistoalalla olisi heti töitä 7 000–9 000 uudelle tekijälle. Vuoteen 2025 mennessä alan osaajavaje voi nousta jopa 25 000–40 000 työntekijään. On toki selvää, että ohjelmistoalan lisäksi muillakin aloilla tarvitaan koodareita ja digiosaajia.

Koodaripula on haitallinen kahdella tavalla: yrityksemme eivät pysty digitalisoitumaan tarpeeksi nopeasti ja tehokkaasti. Sen lisäksi Suomi ei houkuttele ulkomaista tuotekehitystä, koska osaavaa työvoimaa ei ole tarjota. Sen sijaan Uusi-Seelanti lennättää maahan koodareita ympäri maailmaa ja tarjoaa heille työlupia.

Pekka Walkama kertoo, että koodaripulan ratkaisuja ovat mm.
1) Peruskouluopetuksen kehittäminen ja tietoteknisen alan koulutuspaikkojen lisääminen alemmissa sekä ylemmissä korkeakouluissa
2) Ulkomaisten osaajien houkuttelu Suomeen ja suomalaisen softan kansainvälisen arvostuksen lisääminen
3) Naisten voimakkaampi kannustus alalle
4) Mahdollisimman joustava toimintaympäristö sekä työntekijöiden että yritysten näkökulmasta

Kouluhanke vastaa moniin näistä ja mikä tärkeintä: herättelee yrityksiä ja valtiota. Viestintäyrittäjä ja startup-valmentaja Christina Forsgårdin mukaan koodaripulaan on monia päällekkäisiä syitä. Internet loi nopeasti markkinaa, johon koulutusjärjestelmä ei ehtinyt vastata. Hidasta reagoimista joudutaan nyt paikkailemaan.

Akonniemi on erityisen iloinen siitä, että Hive on ammattikoulu, jossa opetetaan tämän hetken työelämässä relevantteja taitoja. “Akateemisessa koulutuksessa on hyviä puolia, mutta niitä osaajia tarvitaan koodaripulan ratkaisemiseksi vähemmän.”

Hyvä koodari on sosiaalisesti hyvä – ja hyvä koodaritiimi monipuolinen

“Hyvä koodari on tiimipeluri ja vertaistuki kuuluu koodaamisen kulttuuriin. Hyvä koodari on sosiaalisesti hyvä ja auttaa muita.” Forsgård sanoo ja jatkaa: “On äärimmäisen hyvä, että koodaamista opetellaan yhdessä. Silloin yhteistyötä osataan myös tehdä työpaikoilla.”

Koodikoulussa ei tule olemaan opettajia, vaan oppiminen tapahtuu opiskelijoiden kesken. Myös Akonniemi pitää tästä: “Olen itse tosi käytännönläheinen ja olen oppinut omia haasteita korjaamalla. Yhdessä oppimalla me opitaan myös työelämässä, kun teknologiat kehittyvät nopeasti.”

Suomessa jopa 90 prosenttia ohjelmistokehitystä tekevistä on miehiä. Akonniemen Kisko Labsissa työskentelee 10 koodaria. Naisia on, mutta miehiä enemmän. Akonniemi pitää tärkeänä sitä, että alalle hakeutuisi ihmisiä eri taustoista – myös niitä, jotka ovat jo olleet työelämässä.

Ohjelmisto- ja e-business ry johtaa #Mimmitkoodaa-ohjelmaa, jossa yritykset tarjoavat naisille koodauskoulutusta maksutta. ”Toivomme toki, että pystymme löytämään jonkinlaista synergiaa Hive Helsingin ja Mimmit Koodaa -hankkeiden välillä”, järjestön puheenjohtaja Walkama kertoo.

Dialogi koodin ja idean välillä. Sitä Forsgård peräänkuuluttaa. Koodaaminen lähtee aina ongelmasta tai tarpeesta. Sen hahmottamiseen tarvitaan myös kokeneempia osaajia.

Koodikoulun pääsykoe avautuu verkkoon tammikuussa 2019 ja ensimmäinen vuosikurssi aukeaa elokuussa 2019. Jos et ole 18-30 -vuotias tai et satu pääsemään sisään, toivo ei ole menetetty. “Kaikki voivat opetella koodaamaan!”, Forsgård huudahtaa.

Siis kuka tahansa melkein missä tahansa! Ohjelmisto- ja e-business ry on listannut koodaamisesta kiinnostuneille vinkkejä kursseista, työpajoista ja yhteisöistä.

Ne yritykset, jotka lähtevät ratkaisemaan alansa osaajapulaa, tulevat kertoneeksi samalla nykyisille ja tuleville työntekijöileen, että panostus työtekijöiden kehitykseen ja osaamiseen on korkea. Oli kyse metsäteollisuusyhtiöistä tai peliformoista: osaajat äänestävät jaloillaan.

Bonfire

Lisää vaikuttajalta Bonfire


Lisää kategoriasta Tulevaisuus