Bonfire.fi

Kun meillä on tietoa, mutta emme tiedä

Cristina Andersson

Matematiikan kokeissa ei riittänyt, että kerrottiin lopputulos. Piti näyttää, miten tulos oli saatu aikaan. Jotenkin tämä tietäminen, miten jokin asia on syntynyt, on meille ihmisille äärettömän tärkeää. Emme hyväksy pomolta vastausta ”koska minä sanon niin”, vai mitä? Me kaipaamme perusteluja, ymmärrystä prosessista – vastauksia. Miten? Miksi? Mistä? Tämä on yksi ihmisyytemme ja älykkyytemme ytimistä.

Maailma puhuu datasta. Tiedosta ja tiedolla johtamisesta. Nyt meillä on tietokoneet apunamme ja koska voimme selvittää tietokoneen päättelyprosessin, vaikka monimutkaisenkin, luotamme sen johtopäätöksiin.

Mutta entä jos jonain päivänä emme enää voisikaan tietää miten lopputulos on rakentunut? Entä jos meille tarjotaan ratkaisuja isoihin kysymyksiin, emmekä saa vastausta, miten ratkaisuun on päädytty.

Chris Ferrien ja whurleyn kirjassa ”Quantum computing for babies” kvanttikoneen toiminta on esitetty yksinkertaisin kuvin, jotka lapsikin – tai minä – ymmärtää.

Aika, jolloin meillä on tietoa, mutta emme tiedä, lähestyy vauhdilla. Toisten mielestä jo kolmen vuoden kuluttua, toisten mielestä siihen menee ainakin kymmenen vuotta – mutta samaa mieltä ollaan, että aika, jolloin kone kätkee tietämisen prosessin sisäänsä, on tulossa.

Puhun tietysti kvanttitietokoneista. Kvanttitietokoneessa on bittien sijasta kvanttibitteja, jotka eivät ole nollia tai ykkösiä, vaan ne voivat olla mitä vain – ei jonoissa vaan yhtäaikaisesti. Kvanttibiteistä tulee kvanttidataa, joka sijaitsee kvanttitietokoneessa. Uskotaan, että tulevaisuudessa kvanttikone on miljoonakertaisesti nykykoneita tehokkaampi. Voidaan vain kuvitella, minkälaisia asioita voidaan käsitellä, kun prosessointiteho on lähes rajaton. Ehkä silloin pääsemme selville vaikkapa ilmastonmuutoksen syvimmästä ja ratkaisevasta ongelmasta?

USA:n senaatti on jo aloittanut kuulemiset kvanttikone -aikaan liittyen. Eikä yhtään liian aikaisin. Sanotaan, että kvantti on seuraavien sadan vuoden teknologia, joten siihen tulee jokaisen valtion varautua. Kvanttikone liittyy keskeisiin valtion tehtäviin kuten turvallisuuteen, talouteen, energiaan, terveyteen sekä tutkimukseen ja koulutukseen. On selvää, että tiedon kerääminen ja ymmärryksen kasvattaminen aiheesta on aloitettava viimeistään nyt.

Entä me ihmiset? Miten muutumme, kun meillä on tietoa, mutta emme tiedä? Edessämme on valtava haaste, jossa meidän on viritettävä kognitiiviset johtomme uudelleen. Meidän täytyy kasvattaa oikeudenmukaisuuden, kestävien valintojen ja vahvojen merkitysten lihastamme, sillä meidän on toimittava oikein, vaikka se ei aina tuntuisi itselle parhaalta ratkaisulta. Tämä tarkoittaa yhä suurempaa kamppailua oikean ja väärän välillä.

Kuulostaa varmasti naivilta, mutta kamppailu on jo tätä päivää. Ilman kvanttitietokonettakin tiedämme, että ilmasto on kuumennut jo liiaksi. Tiedämme, että monet valintamme vievät kohti katastrofia ja silti valitsemme sen ilmaston kannalta huonomman vaihtoehdon, koska teoillamme on myös hyvät puolensa, jotka ainakin toistaiseksi voittavat ne huonot.

Itselläni tilanne on juuri nyt päällä. Kuukauden sisällä lennän Tukholmaan, Lontooseen, Madridiin, Kuusamoon, Kajaaniin, Kööpenhaminaan ja tämä viiltää rintaa. Mutta sittenkään en jättäisi väliin, en vielä. Pääsen maailmalle kertomaan, miten suomalaista demokratiaa viedään käytäntöön aidosti osallistamalla kansalaisia yhteiskunnalliseen strategiatyöhön Sosiaali- ja terveysministeriön kansallisen hyvinvoinnin AiRo -ohjelmassa ja pääministerin käynnistämässä tietopoliittisessa selonteossa. Pääsen myös välittämään tietoa robotiikan ja tekoälyn hyödyntämisestä hyvinvoinnin rakentamisessa. Tämä on ajassamme tärkeää.

Mutta jonain päivänä kvanttikone näyttää perhosensiipien lyönnin vaikutuksen maapallon tasapainoon ja silloin voi olla, ettei kuukauden aikana tule lennettyä kuutta edestakaista lentoa.

Cristina Andersson

Cristina Andersson

Tietokirjailija

Liikkeenjohdon konsultti

Lisää vaikuttajalta Cristina Andersson


Lisää kategoriasta Teknologia