Kuusituntinen työpäivä – markkinointikikka vai kaivattu kokeilu?

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Helsinkiläinen markkinointitoimisto Vapa Media sai alkuviikosta paljon mediahuomiota ilmoitettuaan siirtymisestä kuusituntiseen työpäivään. Mistään ainutlaatuisesta tempauksesta ei ole kyse. Mainostoimisto Wörks ilmoitti taannoin siirtyvänsä kokeiluluontoisesti nelipäiväiseen työviikkoon. Trendi on kuitenkin selvä. 

Jo pitkään, varsinkin luovilla aloilla, rummutettu fantasia alkaa muuttua konkreettisiksi teoiksi. 

Jututimme Vapa Median perustajaa, Bonfire-vaikuttaja Ida Hakolaa aiheesta. 

vapa

Ida, mitä kuuden tunnin työpäivällä halutaan saavuttaa?

Kyseessä on ennen kaikkea työelämäkokeilu ja kehityshanke, jonka avulla haluamme testata muutamaa oletusta liittyen asiantuntijatyön laatuun, mielekkyyteen ja siihen käytettyyn aikaan. 

Kokeilumme kestää kolme kuukautta, alkaen huhtikuun alusta. Tänä aikana henkilöstön päivittäinen työaika vähenee 7,5 tunnista 6 tuntiin. Raportoimme läpinäkyvästi hankkeen valmisteluvaiheesta, kokeilun aikaisista tunnelmista kuin sen tuottamista johtopäätöksistäkin. Kyseessä ei siis ole downshiftaus-kokeilu vaan työntehostushanke.

Mitkä syyt johtivat tämänkaltaiseen kokeiluun?

Ihmisiltä odotetaan työelämässä yhä enemmän itseohjautuvuutta ja vastuunkantoa. Uskomme että tämän ajattelun vastinparina pitää olla reilut ja läpinäkyvät toimintatavat, jotka lisäävät työntekijän vapautta työntekemisen suhteen. Meillä on ihmisiä eri elämänvaiheissa, joilla on erilaisia mielenkiinnon kohteita. Tästä syystä emme halua määritellä työnantajana, mitä ylijäävällä ajalla tulisi tehdä. Työntekijä saa itse päättää, mitä vapautuvilla tunneillaan tekee. Yhden hyvinvointia edistää aika joogatunnilla, toinen eksyy museoon, kolmas toivoo enemmän aikaa perheen kanssa.

Yhteistä on se, että kaikilla vapalaisilla on vapaus ja vastuu tehdä muutosta.

Olemme seuranneet viimeiset pari vuotta tarkkaan omaa sisäistä ajankäyttöämme ja uskomme, että päivittäinen kuuden tunnin työaika riittää asiantuntijoillemme haluttujen tulosten saavuttamiseksi – edellyttäen, että löydämme arjen tehokkuuden varmistavat yhteiset toimintatavat. Uskomme myös, että sama pätee moneen muuhunkin tietotyötä tekevään. 

Meillä on kokeilua ajatellen hyvät lähtökohdat: teemme jo nyt hyvää sisäistä viestintää, meillä on selkeät operatiiviset käytännöt, emmekä kärsi alalle valitettavan tyypillisestä kroonisesta ylityökulttuurista. Lisäksi olemme perehtyneet keskeisiin työelämäkäytäntöihin viimeisen kahden vuoden ajan Tiimiäly-asiantuntijahankkeen puitteissa. Olemme kouluttaneet hankkeen puitteissa tulevaisuuden työelämätaitoja myös sisäisesti.

Hanke on myös linjassa muuttuvan työelämään liittyvien ydinajatusten kanssa.

Aika itsessään ei tuota yritysmaailmassa arvoa. Se, mitä sillä tehdään, ja ennen kaikkea, miten toimitaan, on merkityksellistä.

Näkyykö kuusituntinen työpäivä myös palkkauksessa?

Ei näy. Sama palkka ja edut säilyvät. Kokeilun ideana ei ole, että työtä tehdään vähemmän vaan, että se tehdään tehokkaammin. 

Eikö tämä kaikki vaikuta tuottavuuteen? Kuinka erilaiset skenaariot otettu huomioon etukäteen?

Tulemme rakentamaan kokeilun niin, että työajan lisäksi myös lukuisten toimintatapojen tulee muuttua päivästä yksi alkaen. Jos muuttaisimme ainoastaan työaikaa ilmaan toimintatapoja, niin tällöin tuottavuus varmasti kärsisi. Ideana on kuitenkin muuttaa ennen kaikkea työskentelytapoja.

Kannattavuusaspektihan perustuu isossa kuvassa kokonaislaskutusasteeseen eli siihen, kuinka monta prosenttia asiantuntijoidemme työajasta kuluu laskutettavaan työhön ja paljonko muuhun toimintaan (myyntiin, sisäiseen kehittämiseen, jne). Näemme, että vapautuva aika syntyy tehokkaammista työtavoista molemmissa sarakkeissa, mutta ennen kaikkea tehokkaammista tavoista käyttää muuta kuin asiakastyöhön käytettyä aikaa.

Emme luonnollisestikaan voi olla varmoja kokeilun onnistumisesta ja on varmasti paljon piilotekijöitä, joihin emme voi varautua.

Sen tiedämme jo nyt, että tulemme oppimaan tämän hankkeen myötä valtavasti koko organisaationa itsestämme ja toisistamme. 

Monilla asiantuntija-aloilla työaika on jo valmiiksi äärimmäisen joustava. Tuoko kuusituntiseen työpäivä tähän konkreettisesti jotain uutta? 

Vaikka työn tekemisestä on tehty joustavampaa, ei tämä silti vastaa meitä mietityttäneeseen kysymykseen eli siihen, onko työntekijän mahdollista tehdä tarvittava työ lyhyemmässä ajassa, jos hän saa siitä myös itse palkinnoksi vapautunutta työaikaa.

Tutkimukset osoittavat, että motivoitunut työntekijä on keskivertokollegaansa 37 % tehokkaampi. Ja mikä olisi sen motivoivampaa kun lisääntynyt vapaa-aika. Mahdollisuudesta tehdä kahdeksan tunnin työt tehokkaammin on tuotettu paljon erilaista taustatietoa, mutta konkreettisia kokeiluja eri varsinkaan asiantuntija-alalta ole ollut näkyvissä. 

Työaika on yhä useammalla alalla joustava käsite ja positiivinen työntekijäkokemus johtaa siihen, että työn ja vapaa-ajan ero on hyvinkin häilyvä. Mikä on työnantajan vastuu sen huolehtimisessa, ettei työntekijä tee liikaa töitä?

Tämä jaksamiseen liittyvä aihe on todella iso. Vastaan yhdestä näkökulmasta, joka on mielestäni oleellisen tärkeä tulevaisuudessa.

Yhä useampi työ on nykyään asiantuntijamaisesti tehtävää tietotyötä, joka kuormittaa ihmisiä ennen kokemattomilla tavoilla. Moni pystyy varmasti samaistumaan tilanteeseen jossa ”mieli jää päälle” ja työasioita on vaikea karistaa mielestä. Pitkälle edetessä tämä johtaa uupumukseen ja työkyvyttömyyttä ennustavat luvut ovatkin Suomessa hälyttävällä tasolla. Yksittäiset toimenpiteet tuskin ratkaisevat näin isoa ongelmaa joka juontaa siitä että käymme parhaillaan läpi siirtymävaihetta. Olemme parhaillaan siirtymässä teollisesta tai muuten vahvasti rutiiniperusteista työstä kohti ongelmanratkaisua edellyttävää, eri tavoin kuormittavaa asiantuntijatyötä. 

Johdon vastuulla oleva operatiivisen arjen ja käytänteiden selkeytys on paras teko työntekijäkokemukselle, jonka työnantaja voi tehdä. Lisäksi jokaisella työpaikalla tarvitaan työntekijöiden hyvinvointia seuraavaa aktiivista esimiestyötä, mutta uskon näiden tietotyön kuormittavuusongelmien olevan sen verran universaaleja ja laajamittaisia, että tulemme näkemään työpaikoilla tulevaisuudessa myös systemaattista valmennusta mielenhallinnan metodeista. Tämä tarkoittaa uusien metodien omaksumista liittyen tietotyön jaksottamiseen ja tauottamiseen. Toisin sanojen, sellaisten taitojen opettelua, joilla aivoille luodaan taukotiloja.

Vähän samalla tavalla kuin ennen liukuhihnatyöskentelijöille luotiin kahvitaukoja, moderni tietotyöläinen tarvitsee aivopausseja. Työnantajilla tulee olemaan iso rooli näiden koulutusten tarjoamisessa, mutta taitojen omaksuminen tulee olemaan vahvasti työntekijöiden itsensä vastuulla.  

Minkälaisena näet 2020-luvun työajanseurannan? Mihin olemme menossa?

Asiantuntijatyö on nähdäkseni liikkumassa suuntaan, johon kaikki työelämää koskevat tulevaisuudentutkimukset osoittavat: jatkossa työelämää yhä kehitetään yhä enemmän siten, että työn fokus siirtyy työajasta saavutettuihin tuloksiin. Yrittäjäpohjainen työ lisääntyy, joka usein tukee tällaista lopputuote-perusteista sopimistapaa. Tämä muutos ei kuitenkaan ole yksinkertainen, sillä meillä on erilaisia intressiryhmiä ja erilaisia työlajeja, johon pätevät eri säännöt. 

Vapa Median hanketta ja sen edistymistä voit seurata osoitteesta: www.6htyopaiva.fi

Jaa

Vaikuttajasta

Harri-Pekka Pietikäinen

päätoimittaja
Bonfire.fi -bisnesmedia

Jätä kommentti