Kvantteja ja synteettisiä maailmoja

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Kaupallinen yhteistyö eCraftin kanssa

Maailmankuvani järkähteli jälleen kerran kuunnellessani Elina Hiltusen luentoa siitä, miten megatrendit muokkaavat tulevaisuuttamme. Elina tiputteli faktoja maailmantilasta ja silmät pyöreinä sanoin itselleni: ”Näinkö se on, enpä tiennytkään” tai ”enpä ole tullut ajatelleeksi”.

Maailmassa on vielä liikaa köyhiä. Vaikka köyhien osuus suhteessa väestöön on pienentynyt, on heitä kuitenkin määrällisesti paljon. Maailmassa on liikaa orjia. Vaikka luulemme, että orjuus olisi poistunut, niin heitä onkin enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin. Hurjaa ja kauheaa, vai mitä?

Ilmastomuutos -keskustelulta emme ole voineet välttyä. Merenpinta nousee ja nokipöly sulattaa jäätikköjä, koska se imee auringonvaloa itseensä. En tiennyt, että Suomi on pohjoismaiden suurin nokipölyn, eli mustan hiilen, tuottaja.

”Tulevaisuuden tutkimus on faktaa ja mielikuvitusta”, Elina kertoi. Faktaa tarvitaan, sillä paras tapa ennakoida tulevaisuutta on tietää, missä mennään juuri nyt, tarkastella trendejä ja rakentaa tulevaisuudenkuva, siitä mikä on tilanne, jos mitään ei tehdä tai tapahdu mielikuvitusta tarvitaan, jotta voidaan kehittää uudenlaisia ratkaisuja ongelmiin, tai muuttaa tapahtumien kulkua siten, että tulevaisuus, jota emme halua ei tapahtuisi.

Yrityksissä tapahtumien kulun muuttaminen on arkipäivää ja uudet työkalut antavat yhä paremmat mahdollisuudet puuttua asioiden kulkuun jo ennen kuin ongelman vaikutus alkaa näkyä. Dataa voidaan kerätä sensorien kautta ja antaa tekoälyn analysoida esimerkiksi laitteen toimintaa sekunti sekunnilta. Laadun tarkkailun automatisointi on jo arkipäivää, vähän tuoreempaa on esimerkiksi robotin kyky parantaa laatua tai työtehoa autonomisesti.

Mutta entä maapallo? Elina sanoo kirjassaan, että ilmastomuutoksen arviointi on vaikeaa ja että emme tunne kaikkia vaikuttavia tekijöitä. Ilmaston suuntaa saattaa muuttaa yllätys, jota emme osaa vielä ennakoida. Elinan tavoin uskon, että emme tiedä kaikkea, joka voisi tehdä tulevaisuudestamme paremman (tai kaikkea, joka sen huononemiseen vaikuttaa). Elinan tavoin, olen perehtynyt synteettiseen biologiaan. Uskon, että erilaiset synteettiset prosessit ja organismit voivat palauttaa maapallon tasapainon. Onkin äärimmäisen tärkeää, että vaikka meidän ihmisten onkin siivottava roskamme ja uudistettava saastuttavat tapamme, meidän tulee samalla kehittää ratkaisuja, jotka kääntävät kehityksen suuntaa positiivisesti.

Maailma pursuaa dataa. Me emme tiedä puoliakaan (ehkä minimaalisen vähän). Mikään laskentakapasiteetti ei toistaiseksi pysty rakentamaan simulaatioita isoista, ilmaston kehityskulkuun vaikuttavista, kokonaisuuksista. Google julisti jokin aika sitten saavuttaneensa ”Quantum Supremacy” eli kvanttiylivallan, tilanteen, jossa kvanttikoneen laskentateho ylittää klassisen koneen tehokkuuden ja pystyy ratkaisemaan ongelmia, joihin nykytietsikat eivät kykene. Tästä huolimatta kvanttikone on vielä alkutaipaleellaan, mutta toiveet ovat korkealla. Ehkä kvanttikone pystyy tuottamaan ratkaisuja, joihin nykykapasiteetti ei riitä.

Ei kuitenkaan jäädä odottelemaan kvanttikonetta, vaan tehdään kaikkemme jo nyt. Voisimme lähettää robotteja tutkimaan paikkoja, jonne ihminen ei voi mennä. Robotti voi tuoda dataa syvistä merenpohjista, aavikoilta, tundralta, vuoristoilta, jäätiköiltä, avaruudesta. Jo tämän päivän tekoäly voi analysoida dataa, jonka robotti muuttaa teoiksi palaten ongelmakohtaan korjaamaan vaurioita. Maailmalla tätä jo tehdäänkin, mutta Suomella olisi se kuuluista tuhannen taalan paikka tuottaa arktisten alueiden robottiratkaisuja. Kysyntää on!

Mutta ei jäädä maapallon pelastamiseen. Pelastetaan myös ihminen. Yksinäisyys on yksi suurimmista ihmisen elämään kurjistavista tekijöistä ajassamme. Yksinäinen ihminen sairastuu, sanotaan, että yksinäisyys on vaarallisempaa kuin tupakanpoltto tai ylipaino. Yksinäinen ihminen kuplaantuu ja alkaa elätellä epäluuloja, joilla ei ole faktapohjaa. Englannin punaisen ristin mukaan Britanniassa on yli yhdeksän miljoonaa yksinäistä. Yksinäisyys ei kosketa pelkästään vanhuksia, vaan myös nuoria. Yksinäisyyden kierre on katkaistava! Meillä on kaikki välineet tehdä se. Robottien avulla voimme lievittää yksinäisyyttä, miksi emme ottaisi tilaisuudesta vaarin? Yksinäisyys on uhka kansantaloudelle ja kansanterveydelle, mutta myös turvallisuudelle. Yksinäisyyden hoitaminen tuottaa hyvinvointia.

Matkustan työkseni paljon, valitettavaa tietysti ilmaston kannalta, mutta myös siksi, että en pääse mielenkiintoisiin seminaareihin oppimaan. Oppiminen on kuitenkin intohimoni ja yrittäjän strategiani ydin.

Hienoa kuitenkin, että pääsen eCraftin järjestämäänFuture Business Day:hin 31.10.2019. Seminaarissa saan jälleen kuunnella Elina Hiltusen luentoa ja syventää ymmärrystäni megatrendeistä. Olen myös innoissani mielenkiintoisista yrityskeisseistä. Toiminnanohjaus ja prosessien kehittäminen kiinnostavat, vaikka välillä mieli hakeutuu syleilemään maailmoja.

Jaa

Vaikuttajasta

Cristina Andersson

Liikkeenjohdon konsultti
Tietokirjailija
#Tekoäly
#Robotisaatio

Jätä kommentti