Kymmenen asiaa, mitkä yllättivät minut kirjoittaessani kirjaa maailman tulevaisuudesta

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Tulevaisuus on ammattini. Olen tarkastellut tulevaisuutta eri näkökulmista jo parikymmentä vuotta ja kirjoittanut samalla kirjoja eri tulevaisuusnäkökulmista, kuten teknologia- ja kuluttajatrendeistä. Viimeisin kirjani, Tulossa Huomenna- miten megatrendit muuttavat tulevaisuuttamme, käsitteli koko maapallomme tulevaisuutta. Se keskittyi suuriin maailman suuriin muutoksiin, megatrendeihin, ja niiden vaikutuksiin elämämme eri osa-alueille, kuten esimerkiksi työhön, asumiseen, liikkumiseen, terveyteen, ravintoon, globalisaatioon ja digitaaliseen elämäämme. Tässä artikkelissa haluan nostaa esille kirjoitusprosessissa, joka on myös iso tutkimusprosessi, esiin tulleita asioita, jotka suoraan sanottuna olivat uusia minullekin, maailman muutoksia seuraavalle futuristille. Tässä artikkelissa esitän kymmenen asiaa, jotka minut yllättivät, kun tutustuin maapallon tulevaisuuteen.

Yllätys yksi: Väestönkasvu on ollut hurjaa ja jatkoa on luvassa

Toki tiesin, että väestönkasvu on ollut kiivasta erityisesti viime vuosisadalla, mutta kuinka kiivasta yllätti minut täysin. Vuoden 2019 syksyllä maapallolla ihmisiä oli yli 7,7 miljardia. Kun synnyin noin 48 vuotta sitten, maapallolla oli ihmisiä ”vain” 3,76 miljardia. Elinaikanani maapallon väkiluku on siis yli kaksinkertaistunut! YK:n todennäköisimmän ennusteen mukaan meitä on vuonna 2100 noin 11,2 miljardia, joten kasvua on luvassa tulevina vuosinakin, vaikka syntyvyys (lapsia/ nainen) on maapallolla kääntynyt laskuun.

Yllätys kaksi: Maailman kolmanneksi väkirikkain valtion vuonna 2050 on …

Väkiluvultaan maailman suurimmat valtiot väestömäärän perusteella ovat Kiina, Intia ja Yhdysvallat. Vuonna 2050 tilanne voi olla toisin, jos YK:n väestöennusteisiin on uskominen. Tällöin nimittäin järjestys onkin seuraava: Intia, Kiina ja Nigeria (vinkki: etsi kartasta Nigeria, ja paina tämä maa mieleesi). Afrikka on väkiluvultaan raketin lailla nouseva manner. Nyt Afrikassa asuu noin 1,3 miljardia ihmistä, ja YK:n todennäköisintä väestöennusteen mukaan vuonna 2050 Afrikassa on jo noin 2,5 miljardia ihmistä ja vuonna 2100 melkein 4,3 miljardia ihmistä.

Yllätys kolme: Joissain maissa väestön ikääntyminen ei olekaan ongelma.

Väestö ikääntyy maailmassa. Ensimmäistä kertaa maapallon historiassa yli 65-vuotiaita on enemmän kuin alle 5-vuotiaita. Harmaantuvista valtioista esille nostetaan usein Japani, jossa ennusteiden mukaan noin on yli 40 prosenttia 65 vuotiaita vuonna 2060. Ikääntyminen ei kuitenkaan ole vain Japanin ongelma vaan esimerkiksi Euroopan valtiot, mukaan lukien  Suomi, joka on neljänneksi ikääntyvin kansakunta, ikääntyvät. Myös esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kiinassa ikääntyminen, jota mitataan esimerkiksi yli 65-vuotiaiden prosentuaalisella määrällä väestöstä, on kasvava trendi. Mutta se yllätys: joissain maissa nuoria on valtavat määrät ja tämä tuo haasteita esimerkiksi nuorten työllistymiselle ja kouluttautumiselle. Intiassa alle 25-vuotiaita on melkein puolet maan valtavasta väestöstä, siis yli 600 miljoonaa.  Afrikka on manner, jossa väestö on nuorta. Esimerkiksi Ugandassa noin 70 prosenttia väestöstä on alle 25-vuotiaita.

Yllätys neljä: Muuta kaupunkia, muutat tulevaisuutta!

Jokaisen futuristin tulevaisuuden megatrendilistalla on kaupungistuminen- ja syystä. Nyt kaupungeissa asuu yli puolet maapallon väestöstä ja vuonna 2050 on ennustettu, että kaupungeissa asuu jopa 70 prosenttia maapallon ihmisistä. Kun pidämme mielessä vielä sen, että maapallon väestön ennustetaan kasvavan, kaupunkilaisten määrä tulee lisääntymään tämän päivän neljästä miljardista melkein 7 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Väestön määrä ei ole ainoa syy, miksi kaupunkeihin kannattaa kiinnittää huomiota. Kaupungit ovat nimittäin varsinaisia tehoyksikköjä, mitä tulee taloudelliseen toimintaan, kuluttamiseen ja ympäristön saastuttamiseen. Seuraavat luvut kuvaavat kaupunkien voimaa: vaikka kaupungit vievät maapallon pinta-alasta muutaman hassun prosentin, ne  tuottavat 80 % maailman BKT:sta, niissä kulutetaan maailman energiasta lähes kaksi kolmasosaa ja niissä tuotetaan yli 70% ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Kaupunkien siis tulisi ennen kaikkea olla kiinnostuneita ilmastonmuutoksen torjunnasta, jo niiden oman itsensäkin kannalta, sillä mont kaupungit  sijaitsevat rannikkoalueilla, jotka ovat ilmastonmuutoksen ja meren pinnan nousemisen ja myrskyjen vuoksi haavoittuvia.

Yllätys viisi: Robotit ja tekoäly eivät viekään työpaikkoja

Robotiikka ja tekoäly vievät työpaikat tulevaisuudessa? Osittain kyllä. Ne korvaavat osan töistä ja niistä tulee useimmin työkavereitamme ja apulaisiamme, mutta tämä ei ole ainakaan lähitulevaisuuden työelämän akuuteimpia haasteita. Tulevaisuudessa nimittäin meillä tulee olemaan haasteita osaajapulan kanssa, kun erityisesti teknologia muuttaa monta työtä ja osaamistarpeita. Robotit ja tekoäly siis tuovat ennen kaikkea tarpeita uudenlaiselle osaamiselle. Manpower yrityksen tekemässä globaalissa Talent Shortage Survey 2018 tutkimuksessa haastateltiin melkein 42 000 työnantajaa 42 maassa ja tuloksena oli, että 45 prosenttia työnantajista kertoi, että heillä on haasteita löytää osaavia ammattilaisia. Monissa ikääntyvissä maissa, kuten Suomessa, ongelma tulee olemaan ennen kaikkea työntekijäpula. Kun suuret ikäpolvet siirtyvät eläkkeelle, kuka hoitaa heidän työnsä?

Yllätys kuusi: orjuus ei kuulu historiaan

Tietotekniikka, vaatteet, kalatuotteet ja kaakao ovat G20 maihin eniten tuotuja tuotteita, joiden valmistuksessa on jossain vaiheessa käytetään orjatyövoimaa. Orjuus ei kuulu historiankirjoihin vaan on valitettavan suuri ongelma vielä tänä päivänäkin ja länsimaissakin. Orjia on esimerkiksi kaakaotiloilla, kaivoksissa,  vaatetehtailla, rakennuksilla, ravintoloissa, kotiapulaisina ja pakotettuina seksiorjina ympäri maailmaa. Maailmassa on yli 40 miljoonaa orjaa, joista pääosa on naisia, 71 prosenttia. 15,4 miljoonaa naista on orjana pakkoavioliiton kautta.

Yllätys seitsemän: Ihminen on tehokas ympäristönsä tuhoaja

Myönnän, tämä aihe ei tullut täytenä yllätyksenä. Ihmiskunnan ympäristöä tuhoava vastuuton toiminta näkyy tietenkin jo monella saralla, mutta tällä kertaa toiminnan mittakaava pääsi kuitenkin yllättämään.  Ihmisen tuhoamisen tehokkuus muutettuna luvuiksi ällistyttää: yli 90% maailman ihmisistä asuu alueilla, joissa ilmanlaatu on huonoa saasteiden vuoksi, metsää hakataan joka sekunti jalkapallokentällisen kokoinen alue, 80% ihmisen tuottamasta jätevedestä päästetään puhdistamattomana takaisin vesistöihin, ihmisen toiminnan ansiosta keskimäärin 60% WWF:n tutkimista selkärankaisista on hävinnyt sitten 1970-luvun ja arviolta puolet maailman koralleista on kuollut viimeisen 40 vuoden aikana. Maapallolla tuotetaan jätettä vuosittain noin 2 miljardia tonnia, joista varovaisten arvioiden mukaan noin kolmannesta ei käsitellä ympäristön kannalta turvallisesti, ja jätteen määrän oletetaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä 70 prosenttia. Elektroniikkajätettä tuotetaan vuodessa saman verran vuodessa kuin 4500 Eiffel tornia painaa. Ellen McArthur Foundationin mukaan vuonna 2050 meressä on enemmän muovia kuin kaloja, jos jatkamme samaa tahtia muovin dumppaamista meriin.

Yllätys kahdeksan: Hiekasta tulee pulaa

Hiekastako muka pulaa? Mutta onhan meillä esimerkiksi Saharan valtavat hiekka-aavikot. On vaikea kuvitella, että hiekka voisi olla häviävä raaka-aine. Mutta näin on, ja nyt puhumme hiekasta, jota ei löydy aavikoilta vaan esimerkiksi järvien ja merien pohjasta sekä rannoilta. Puhe on kulmikkaasta hiekasta, jota käytetään rakennusteollisuudessa betonin raaka-aineena. Saharan tuulen tuivertama pyöreät hiekanjyvät eivät sovellu tähän tarkoitukseen. Hiekkaa kuluu, kun betonin käyttö – kiitos lähinnä kaupungistumisen- on ollut kasvavaa viime vuosikymmeninä. Erityisesti  Aasiassa ja Kiinassa rakennusbuumi on ollut huimaa. Vuosien 2011-2013 välillä Kiinassa käytettiin enemmän betonia kuin USAssa koko 1900-luvulla. Hiekan hinta on noin viisinkertaistunut viimeisen 30-40 vuoden aikana. Hiekasta on tullut niin arvokasta, että sen ympärille on muodostunut jopa rikollista toimintaa, hiekkamafioita. Luonnollisesti hiekka ei ole ainoa raaka-aine, jonka kanssa meillä tulee olemaan haasteita tulevaisuudessa. Myös puhdas vesi, forsfori, litium ja helium voivat olla tulevaisuudessa kortilla.

Yllätys yhdeksän: Jääkaappisi kuuntelee sinua

Jääkaappisi tuskin kuuntelee sinua vielä, mutta tulevaisuudessa, kun siirrymme yhä tiiviimmin esineiden internettiin (tai kaiken internettiin, koska tulevaisuudessa myös ihmiset ja eläimet ovat osa nettiä) jääkaapissakin lienee mikrofoni ja se on taatusti kytketty internettiin, niin kuin edistyksellisimmät yksilöt tänä päivänä jo ovat. Nykyään kuuntelua suorittaa kotioloissa lähinnä älypuhelimet (tarkistapa kuinka monelle sovellukselle olet antanut luvan käyttää mikrofonia) ja älykaiuttimet. Toki meistä kerätään digitaalista tietoa monin eri tavoin, ja itse suorastaan tungemme sitä erilaisiin ilmaisiin sosiaalisen median sovelluksiin ja hakukoneisiin. Mutta kuten tietoturvaihmisillä on tapana sanoa: jos et maksa tuotteesta, olet itse tuote.

Meistä kerätyn tiedon määrä on huima: toimittaja David Curran latasi the Guardianin juttua varten tietonsa, mitä Googlesta oli hänellä, ja tulosten määrä yllätti. Googlella oli tietoa hänestä yli 3 miljoonan dokumentin verran: mitä hän oli hakenut netistä, missä hän oli liikkunut, mitä tapahtumia hänellä oli ollut, mitä videoita hän oli katsonut Youtubessa ja niin edelleen. Meistä siis saadaan dataa ja tämä data on valuuttaa ja luonnollisesti valtaa. Sen avulla pystytään jopa ennustamaan tulevia toimiamme. Tulevaisuuden dystopiavisioissa demokratia on romuttunut ja ihmisoikeudet heitetty romukoppaan: kenellä silloin on päästy tietoihimme ja miten niitä käytetään meitä vastaan?

Yllätys kymmenen: Kaiken perusta on kasviplanktoni

Futuristille ilmastonmuutos on jo selkäytimeen asti tiedostettu asia, ja  IPCC:n raportit ja esimerkiksi NASAn tilastot maapallon keskilämpötilan kohoamisesta ovat luonnollisesti tulleet tutuksi. Kirjaa kirjoittaessani tuli yhä selvemmäksi, että ilmastonmuutos vaikuttaa tulevaisuudessa jokaisella elämän alalle: se vaikuttaa siihen, mitä syömme, mihin sairastumme, missä asumme, miten liikumme ja niin edelleen. Koen, että ilmastonmuutos on suurin haasteemme tulevaisuutta silmällä pitäen. Sen ratkaisu on suorastaan ihmiskunnan kohtalon kysymys.

Ongelmana on se, että meillä ei ole täydellistä tietämystä ilmastonmuutoksen aiheuttamista ongelmista planeetallemme ja väitän, ettemme edes ymmärrä mihin kaikkeen ilmastonmuutos voi vaikuttaa elämässämme. Kirjoittaessani minut yllätti tieto ilmastonmuutoksen ja kasviplanktonin  kohtalokkaasta riippuvuudesta. Kasviplanktoni on ruokaketjun tärkeä peruskallio. Se myös tuottaa noin 70% ilmakehän hapesta  ja absorboi hiilidioksidia. Ilmaston lämpenemisen johdosta erityisesti meret lämpenevät.  Kasviplanktonille ei taas tykkää lämpimistä vesistä ja  vuodesta 1950 lähtien arviolta 40% kasviplanktonista on kuollut. Eräiden tutkijoiden mukaan kasviplantonin kuoleminen oli maapallolle katastrofaalista, koska meiltä loppuisi happi,  ja  tämä johtaisi pahimmillaan eliölajien (mukaan lukien ihmisen) massatuhoon.

Hyvät uutiset: Vielä voidaan tehdä jotain, jos teemme yhteistyötä

Olemme menneet kehityksessä paljon eteenpäin viimeisen vuosisadan aikana: lapsikuolleisuus ja absoluuttinen köyhyys ovat vähentyneet, koulutustaso on kasvanut, pystymme parantamaan monia sairauksia, tietomme universumista on kasvanut. Meillä on maailmassa suuria kuitenkin haasteita edessämme, jotka liittyvät esimerkiksi väestönkasvuun, ilmastonmuutokseen, resurssien vähenemiseen ja biodiversiteetin heikkenemiseen. Koska ongelmat koskevat koko maapalloamme, näen, että ainoa mahdollisuus selvitä näistä haasteista on kansainvälinen ja rakentava yhteistyö.

YK on esittänyt seitsemäntoista kestävän kehityksen tavoitetta vuodelle 2030, joissa tavoitellaan esimerkiksi puhtaan veden ja sanitation parantamista, köyhyyden ja nälän poistamista, toimia ilmaston hyväksi ja niin edelleen. Meillä on jo siis hienot globaalit tavoitteet. Tarvitsemme vain enemmän  ja nopeammin rohkeita toimijoita niiden toteuttamiseen, jotta takaamme lapsillemme ja lapsenlapsillemme planeetan, jossa elämä on mahdollista.

Jaa

Vaikuttajasta

Elina Hiltunen

Futuristi, kirjailija, puhuja
What's Next Consulting
#tulevaisuus #trendit
#teknologia

Jätä kommentti