Kyseenalaistaminen on tärkein työelämätaitomme

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Kuulin työyhteisöstä, jonka johtotiimissä oli käyty keskustelua organisaatiomuutoksen seurauksista. Muutamat palaveriin osallistuneista olivat kertoneet olevansa vakuuttuneita siitä, että prosessi tulee johtamaan yt-neuvotteluihin. Kun eräs muista osallistujista kyseenalaisti, miksi niin tulisi käymään ja mistä näin oli päätelty, häntä vastaan hyökättiin, syytettiin naiiviudesta ja yksinkertaisuudesta. ”Vittu sä olet tyhmä”, oli todettu.

Mistä esimerkki kertoo? Ainakin työkulttuurista, jossa kyseenalaistamista ei suvaita eikä toisinajattelua sallita. Se kertoo myös työilmapiiristä, jossa ihmistä ei kunnioiteta, jossa on vaikea kokea psykologista turvallisuutta, ja jossa ihmiset joutuvat pelkäämään arkisia keskusteluja kollegojensa kanssa. (Yt-neuvotteluja ei koskaan käyty, vaikka sillä tiedolla ei tässä yhteydessä ole sinällään merkitystä.)

Toinen tuttavani kertoi tarinan työyhteisöstään, jossa johdon päätöksiä ei ollut tapana kyseenalaistaa. Niiden perusteista ei kannattanut kysellä, vaikka ne olisivat olleet kuinka järjenvastaisia ja absurdeja.

Tuossa työyhteisössä esimerkiksi ihmeteltiin epäuskoisena, miten on mahdollista, että yritys on määrittänyt palkitsemisen kriteereiksi työhyvinvointikyselyn tulokset ja kulujen karsimisen. Niiden perusteella tiimiläiset voisivat ansaita täysimääräiset bonukset yksinkertaisesti päättämällä vastata henkilöstökyselyyn edellistä vuotta myönteisemmin ja minimoimalla kaikenlaiset kehitysprojektit ja niistä aiheutuvat kulut.

Kahvipöydässä oli naureskellen laskettu, että jos tiimi säästäisi kuluja laskemalla omia palkkojaan tai ottaisi palkatonta vapaata, bonusten myötä käteen saattaisi jäädä enemmän rahaa.

Siinä vaiheessa ei enää naureskeltu, kun tajuttiin, että yritys oli säästämässä itseään hengiltä.

Mitä tarkoittaa, kun kyseenalaistaa?

Työyhteisöissä tarvitaan kriittistä ajattelua sekä sitä tukevaa kulttuuria ja johtamista.

Kyseenalaistaminen on tärkein taito, jota tarvitsemme uudistuvassa työelämässä. Se perustuu ensinnäkin siihen, että kykenemme tunnistamaan, tiedostamaan ja arvioimaan oman ajattelumme lähtökohtia.

Työyhteisössä se tarkoittaa yhteisöllistä pyrkimystä tunnistaa sellaisia organisatorisia oletuksia ja periaatteita, jotka estävät fiksua toimintaa ja hidastavat uudistumista. Tässä työssä organisaatioissa tarvitaan lisäksi ennakkoluulottomuutta, uteliaisuutta ja kokeilunhalua, kuten kirjoitin vilkasta keskustelua herättäneessä Luovuus on kuollut – kauan eläköön luovuus -artikkelissa.

Toiseksi, se edellyttää kykyä tarkastella mielemme ulkoisia asioita avoimesti ja kriittisesti uusista näkökulmista. Näin voimme löytää uudenlaisia ratkaisutapoja erilaisiin tilanteisiin ja ongelmiin.

Se, mitä olemme aikaisemmin oppineet, mitä tällä hetkellä tiedämme ja mitä nyt osaamme, ohjaa havaintojamme ja ajatteluamme. Vallitsevat opit ja ajattelumallit estävät samalla uusia havaintoja ja uuden etsimistä.

Kyseenalaistava ajattelu mahdollistaa vanhasta irtaantumisen ja uuden etsimisen. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa sitä, että kykenemme tunnistamaan ajattelun tärkeimmät konventiot, kyseenalaistamaan ja murtamaan niitä, ja luomaan uusia tapoja hahmottaa todellisuutta ja merkityksellistää sitä. Esimerkiksi mainostoimistojohtaja Jean-Marie Drun vuonna 1996 esittelemä ”disruption methodology” perustuu tämänkaltaiseen logiikkaan.

Ryhdy vaikeaksi!

Mitä sitten tehdä?

Päättäkää ryhtyä kyseenalaistavaksi työyhteisöksi. Pyrkikää kriittisen ajattelun kannattelemaksi jatkuvasti uudistuvaksi organisaatioksi. Ajatelkaa kriittisesti. Ryhtykää vaikeiksi, olkaa hankalia. Kyseenalaistakaa ja pyytäkää muitakin kyseenalaistamaan.

Näin ei kannata toimia aina ja kaikkialla, vaan silloin, kun se on yrityksen tulevaisuuden kannalta tarpeellista ja hyödyllistä.

Kysykää miksi ja kuunnelkaa vastauksia. Arvostakaa olennaisia ja päteviä argumentteja ja edellyttäkää selkeitä perusteluja.

Lopuksi käytännön vinkki, miten työn arjesta voi tehdä kyseenalaistavampaa: Luokaa nykyisen to-do-listan oheen to-question-lista, johon kirjaatte kaikki ne asiat, jota pitäisi työviikon aikana kyseenalaistaa ja ajatella uudella tavalla.

Jaa

Vaikuttajasta

Nando Malmelin

Professor of Practice, Disruptive Business
VTT
#luovuus, #uudistuminen, #johtaminen

Valtiotieteiden tohtori Nando Malmelin työskentelee VTT:llä liiketoimintamurroksiin keskittyvässä Professor of Practice -toimessa sekä toimii viestinnän dosenttina Helsingin yliopistossa. Hän on aikaisemmin työskennellyt esimerkiksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa ja University of Technology Sydneyssä sekä A-lehtien kehitysjohtajana. Hän on kouluttanut ja konsultoinut laajasti luovia tiimejä ja organisaatioita. Malmelin on julkaissut kirjoja sekä palkittuja artikkeleita johtamisesta, luovuudesta, innovaatioista ja brändeistä kansainvälisissä journaaleissa. Hänen viimeisin kirjansa on nimeltään ”Uudistu ja kasva - luovan mielen kehittäminen ja johtaminen”.

Kommentointi on suljettu