Mitkä ovat keskeiset kyvykkyydet, joilla kasvaa ja uudistua?

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Kyvykkyydet eivät mielestäni saa riittävästi huomioita strategiatyössä tai liiketoiminnan kehittämisessä ylipäätään huomioiden niiden strategisen merkityksen. Miksi organisaatiotason kyvykkyydet ovat niin olennainen osa strategiassa onnistumista ja miksi niitä tulisi kehittää systemaattisesti? Tunnistan ainakin kolme syytä.

  1. Arvolupaukset lunastetaan kyvykkyyksillä. Jokaisella yrityksellä on asiakkailleen arvolupaus ja tämän arvolupauksen lunastamiseen vaaditaan kyvykkyyksiä: mielellään vielä sellaisia erilaistavia kyvykkyyksiä, joilla erottaudutaan kilpailijoista. Esimerkiksi suunnittelu on sekä Applelle että Ikealle erilaistava kyvykkyys, joilla toinen lunastaa arvolupaustaan tuotteiden intuitiivisesta käytettävyydestä ja toinen puolestaan edullisista ja tyylikkäistä tuotteista.
  2. Kyvykkyydet luovat mahdollisuuksia nopeaankin ydinliiketoiminnan laajentamiseen ja kasvuun. Kun ymmärrys erityisesti erilaistavista kyvykkyyksistä on rakennettu, on kyvykkyyksillä mahdollista laajentua esimerkiksi uusiin tuotesegmentteihin hyvin nopeastikin. Muun muassa Dyson on onnistuneesti hyödyntänyt tuotekehitys- ja suunnittelukyvykkyyksiään laajentaessaan tuoteportfoliotaan imureista hiustenkuivaajiin ja tuulettimiin eikä tämä laajentumisstrategia ole näin ollen vaatinut merkittäviä panostuksia uusien kyvykkyyksien rakentamista.
  3. Kyvykkyyksien kehittäminen ryhdittää strategisen tahtotilan mukaisen tekemisen ja kehittämisen. Strategia kertoo yleisellä tasolla ja yksinkertaistaen suunnan, tavoitteet ja valinnat. Jotta toiminnallistamisessa ei eksytä lillukanvarsiin, strategian mukaista tekemistä ja kehittämistä ryhdittää niiden kytkeminen kyvykkyyksien kehittämiseen. Tekemisen ja kehittämisen raamittaminen kyvykkyyden eri rakennuspalikoiden (prosessit, kosketuspisteet, johtamismalli, roolit ja kompetenssit sekä data, työkalut ja teknologiat) mukaisesti auttaa jo itsessään hahmottamaan, missä tekemisen ja kehittämisen painopisteen tulisi olla. Myös must-win-hankkeissa on usein kyse kyvykkyyksien kehittämisestä ja kyvykkyyden kehittämisen johtaminen must-win-hankkeena voikin helpottaa tasonnoston tekemistä.

 

Lunastaakseen arvolupauksensa, tarttuakseen kasvumahdollisuuksiin ja ylipäätään onnistuakseen strategiassa jokaisen yrityksen on tunnistettava omat keskeisimmät kyvykkyytensä. Tietyt kyvykkyydet kuitenkin korostuvat toimialasta riippumatta. Nämä kyvykkyydet ovat ketteryys, ennakointi ja innovointi. Ketteryys on kykyä toiminta, uudistua ja muuttua nopeasti ja yhdessäohjautuvasti, ennakointi on kykyä varautua tulevaisuuteen ja jopa luoda sitä ja innovointi puolestaan kykyä luoda ja kaupallistaa kysyntään vastaavia tai sitä luovia ratkaisuja. Niin keskeisiä kuin nämä kolme kyvykkyyttä ja kyvykkyyksien kehittäminen ylipäätään ovatkin, harvoin kyvykkyyksien kehittämistä johdetaan systemaattisesti ja kokonaisuutena, kyvykkyyden eri rakennuspalikoita vahvistaen. Miten kehittää näitä kolmea kyvykkyyttä?

Ketteryyskyvykkyys

Missä nyt ollaan: Ketteryyskyvykkyyden rakennuspalikoita kehitetään monista eri “ideologioista” lähtien. Itseohjautuvien organisaatioiden puolestapuhujat (Teal, Sosiokratia 3.0. ja Holakratia) lähestyvät ketteryyttä erityisesti johtamismallin, rakenteiden ja prosessien (mm. päätöksentekoprosessi) näkökulmasta. Ketterät menetelmät (esim. agile) ja lean puolestaan tuovat ketteryyskyvykkyyden vahvistamiseksi mm. rooleja ja osaamista sekä työkaluja.

Miten kehittää kyvykkyyttä: Ketteryyskyvykkyyden kehittämisen seuraavaan loikkaan on hyvä lähteä ponnistaen juuri edellämainituista ideologioista ja niitä yhdistellen. Ketteryys kun ei ole pelkkiä menetelmiä tai huippuunsa viritettyjä prosesseja vaan ketteryys edellyttää kaikkien kyvykkyyden rakennuspalikoiden yhteispeliä. Prosesseissa hukan minimointi toki lisää nopeutta, mutta samalla prosessien tulisi tukea ketteryyttä mm. mahdollistamalla hajautetun päätöksenteon. Johtamismalli, jossa on riittävällä tasolla määritellyt roolit, vastuut ja foorumit tuovat selkeyttä, mutta eivät kangista ja kun ihmisillä on mandaatti muokata näitä, voidaan lopettaa muun muassa turhat palaverit. Osaamisista erityisesti itsensä johtaminen ja kaikki tiimityön liittyvät taidot edesauttavat ketteryyttä ja sisäisillä valmentajilla voidaan edelleen vahvistaa yksilöiden ja tiimien kykyä itseohjautua. Läpinäkyvän datan ja yhteistyötä tukevien työkalujen merkitys mm. päätöksenteon tukena on valtava: kun yksilöillä ja tiimeillä on pääsy esimerkiksi kaikkea yritystä koskevaan dataan, on paljon helpompi puntaroida ratkaisuvaihtoehtoja ja tehdä päätöksiä. Datan ja tekemisen visualisointi myös auttaa tiimiä johtamaan itse itseään.

Ennakointikyvykkyys

Missä nyt ollaan: Yleinen tietoisuus ennakoinnista ja sen tärkeydestä on kasvanut ja mm. strategiaprosessien yhteydessä löytyy kiinnostusta keskustella trendeistä enemmän tai vähemmän syvällisesti. Ennakointi nähdään kuitenkin usein projektiluontoisena, juurikin strategiaprosessiin liittyvänä tekemisenä, johon palataan seuraavan kerran sitten kun strategiapäivitys on ajankohtainen.

Miten kehittää kyvykkyyttä: Maailman muutokset eivät noudata organisaatioiden strategiapäivitysten aikataulua. Tämän vuoksi ennakoinnista tulisikin rakentaa jatkuva prosessi, joka tuottaa näkemystä organisaation muihin prosesseihin aina strategiaprosessista innovaatioprosessiin sekä osaamisen kehittämiseen. Näin ollen ennakointikyvykkyyteen kuuluu prosessien välisiä kosketuspisteitä niin organisaation sisällä kuin sen sidosryhmien kanssa. Kuin mikä tahansa muukin johdettava asia, ennakoinnin tulee näkyä myös organisaation johtamismallissa rooleina, vastuina, palkitsemisena sekä ennakoinni on oltava osa relevanttien foorumien keskusteluja. Ennakointiin liittyvät roolit ja osaamiset voidaan määrittää kuten organisaation muutkin roolit ja osaamiset. Valmista dataa ja jopa analyysejä trendeistä on saatavilla kaupallisista “trendikirjastoista”. Työkaluista mm. skenaarioanalyysi auttaa hahmottamaan tulevaisuuden vaihtoehtoisia kehityspolkuja, joihin esimerkiksi strategiset valinnat voidaan ankkuroida.

Innovointikyvykkyys

Missä nyt ollaan: Innovointikyvykkyys on näistä kolmesta kyvykkyydestä se, jota on yleisesti ja monessa organisaatiossa kehitetty pisimpään. Monesta organisaatiosta löytyy mm. innovaatiokyvykkyyttä tukevat prosessit, roolit ja työkalut. Vastatakseen nopeammin markkinatarpeisiin ja uudistumistarpeisiin, monessa organisaatiossa on lähdetty eriyttämään ns. uutta liiketoimintaa tukeva innovaatiotoiminta omiin yksiköihin tai tiimeihin. Tämä eriyttäminen voi antaa uudelle tilaa kukoistaa, mutta pahimmillaan johtaa uuden ja vakiintuneen liiketoiminnan välillä erilaisiin toimintatapoihin ja yhteisen oppimisen tyrehtymiseen.

Miten kehittää kyvykkyyttä: Innovointikyvykkyyttä voi virittää kahdella tapaa. Ensinnä, mikäli ns. uuden liiketoiminnan kehittäminen on eriytetty omaan yksikköönsä tai sitä tekee erillinen tiimi, on rakennettava kytköksiä uutta ja vakiintunutta liiketoimintaa tukevien kyvykkyyksien välille ja opittava toisiltaan. Kyse ei ole vain yksisuuntaisesta oppimisesta eli siitä usein mainitusta, että vakiintunut liiketoiminta voi oppia uudelta liiketoiminnalta. Uudella liiketoiminnalla on paljon opittavaa myös vakiintuneelta mitä tulee kaupallistamiseen ja liiketoiminnan skaalaamiseen. Toiseksi, tässä blogissa käsitellyt kolme kyvykkyyttä, ketteryys, ennakointi ja innovointi, tukevat toinen toisiaan. Kun innovaatiokyvykkyyttä kehitetään huomioiden ennakointi ja ketteryys, rakennetaan perustaa edelläkävijäyritykselle, joka pystyy parhaimmillaan ennakoimaan ja reagoimaan nopeasti ja ennen kilpailijoita markkinalla tapahtuviin muutoksiin.

Kyvykkyyksien kehittäminen on yhteispeliä

Kyvykkyyksien kehittäminen on yhteispeliä, toisaalta kyvykkyyksien rakennuspalikoiden kesken ja toisaalta itse kyvykkyyksien kesken. Ketteryys-, ennakointi- ja innovointikyvykkyydellä on jo itsessään arvoa, mutta erityisesti niillä on merkitystä, kun ne saadaan pelaamaan yhteen ja niitä kehitetään yhdessä, strategian osoittamaan suuntaan.

Luku- ja kuunteluvinkkejä kyvykkyyksien kehittämiseen liittyen:

Jaa

Vaikuttajasta

Kati Järvi

Business Designer
Reaktor
#tulevaisuus #strategia #innovaatiot #ekosysteemit

Kati on Reaktorin Business Designer. Katin henkilökohtainen tarkoitus on haastaa ja tukea suomalaisia organisaatioita rakentamaan tulevaisuuslähtöisiä, merkityksellisiä kasvustrategioita, vahvistaa kyvykkyyksiä sekä kehittää niiden kulttuuria arvojohdetuksi ja työn merkityksellisyyttä tukevaksi. Kati kirjoittaa mm. tulevaisuuden ennakoinnista, strategiasta ja kyvykkyyksistä, tulevaisuuden työstä ja johtamisesta sekä itseohjautuvista organisaatioista.

Jätä kommentti