Low touch economy – uusi normaali

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Jokaisesta meistä kumpuaa asiantuntija ja ennustaja kriisissä, jolloin faktaa on vähän, epävarmuutta paljon ja tieto muuttuu joka päivä. Onneksi on ryhdytty tekemään tutkimusta ja skenaarioita laajemmilla resursseilla ja objektiivisemmin, kuin yksittäisten henkilöiden mielipiteinä. Yksi mielenkiintoisimmista on Board Of Innovationin Low Touch Economy, johon kannattaa tutustua. Se pyrkii ennustamaan ja kuvaamaan miten globaalissa taloudessa ihmisten käyttäytymisen muutos aiheuttaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä domino-efektin, jota yleensä on vaikea hahmottaa arjessa.

Virus on aiheuttanut ja aiheuttaa globaalin muutoksen ihmisten käyttäytymiseen pidemmällä ajalla. Ihmisten rajoitukset on tehty lyhyessä ajassa pakottamalla, valvomalla ja toistettavilla vahvoilla suosituksilla. Kuitenkaan rajoitusten purku ihmisten päästä ei tapahdu samalla tavalla tai samassa ajassa, eivätkä ne palauta meitä samaan tilanteeseen. Esimerkiksi Kiinasta voidaan tämä jo todeta.

Psykologiset rajoitukset perustuvat pelkoon niin kauan, kuin virusta tai sen muotoja ei ole taltutettu kokonaan rokotteella, lääkkeellä tms hoidolla. Psykologiset rajoitukset kestävät vähintään kaksi vuotta, sillä rokotteen saaminen globaalisti saataville kestää vähintään vuoden ja toinen vuosi menee, että rokotteet on toteutettu.

Toinen rajoite paluussa vanhaan perustuu ihmisten kriisin aikana muuttuneeseen käytökseen.

Tutkitusti jo neljässä viikossa rutiinien muuttuessa, ne jäävät pysyväksi merkittävälle määrälle ihmisistä. Vaikka viranomaiset huomenna kertovat, että voitte vapaasti mennä jalkapallo-otteluun, niin saman katsojamäärän paikalle saaminen kestää pitkään. Pelko on olemassa ja osalle katsojista kiinnostus jalkapalloon on siirtynyt muualle.

Paluuta täysin samanlaiseen tilanteeseen ei ole. Globaalin talouden kannalta on keskusteltu erilaisista käyristä, mutta mielenkiintoisempaa on pohtia mikä on uusi normaali käyrän sisällä. Jonkin verran tulevaisuutta voidaan peilata historian kautta esimerkiksi miten Kiinalle (esim. Daxue Consultingin raportti) on tapahtunut lyhyellä ajalla, kun heillä virus tuli aiemmin. 

Nostan yhdeksän kohtaa, jotka erityisesti Suomessa vaikuttavat domino-efektinä pidemmällä ajalla:

  1. Etätyöstä tulee standardi. Ylen kyselyn mukaan miljoonasta suomalaisesta puolet aikoo jatkaa pysyvästi vähintään osittaisessa etätyössä. Kriisin aikana työolosuhteet ja työskentelytapa kotona ovat yleistyneet ja lasten koulunkäynnin normalisoituessa työn häiriöt vähenevät kotona. Kun näin tapahtuu, niin lounasruokailu ravintoloissa ja työmatkalla shoppailu vähenee. Toisaalta myös toimistotilojen muoto ja tarve muuttuu työn muotoilun myötä uudestaan. Toimistoista tulee yksi paikka tehdä etätöitä. Tätä kautta voi vain arvata, mitä tapahtuu toimistojen ja liiketilojen vuokraukselle ja arvostuksille.
  2. Etätyö demokratisoi ja muotoilee asiantuntijatyön uudelleen. Olemme oppineet tekemään töitä tiiminä etäältä. Aiemmin tiimissä saattoi olla yksi tai useampi etänä palavereissa, muiden ollessa läsnä. Tulevaisuudessa pystymme toimimaan tiiminä, vaikka tiimin jäsen olisi missä päin maailmaa. Syntyy uudenlainen työn vapaa liikkuvuus. 
  3. Etäkokouksista ja -tapaamisista tulee standardi. Perinteisistä fyysistä kokouksista, myyntitapaamisista ja bisnestapahtumista tulee poikkeus. Kokoustilojen tarve vähenee ja työmatkojen määrä romahtaa. Etäkokouksen työvälineiden käyttö ja tarve kasvaa sekä vakiintuu. Olemme nähneet tämän esimerkiksi Howspace-palvelussa jyrkkänä käytön kasvuna. Syntyy uusia innovaatioita.
  4. Etäopiskelu vakiintuu osaksi opiskelua yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Kun opettaja ja oppilaat ovatkin ympäri maailmaa, uusi oppilaitos rakenteeltaan sekä toimintamalliltaan onkin aivan erilainen. Tämä kiihdyttää uudenlaista asiantuntijatyön vapaata liikkuvuutta.
  5. Matkailu, lentäminen, liikkuminen vähenee ja muuttaa muotoa. Lähialueen matkailu kasvaa. Lentäminen vähenee pysyvästi, koska rajojen avautuessa matkustamiseen tulee uudenlaisia kontrolleja (9/11 jälkeen tuli terrorismin kontrollit, nyt tulevat eri viruskontrollit). Kontrollin lisääminen ja matkustusmäärien väheneminen kasvattavat myös lentämisen kustannuksia. Sitä kautta lentämisestä tulee kalliimpaa. Viikonloppulomat siirtyvät virtuaalisiksi matkoiksi, virtuaalipeleiksi tai lähimatkoiksi. Päivittäisten työmatkojen ja satunnaisten pitkien työmatkojen määrä romahtaa. 
  6. Kauppa muotoillaan uudelleen. Kaikki tietävät, että verkkokaupan kasvua ei enää hillitse mikään ja paluuta kivijalan myyntimääriin ei ole. DirectToConsumer-trendi vahvistuu brändien ottaessa haltuun asiakkuudet ja myyntikanavat. Kuluttajat haluavat sitoutua ja vaikuttaa yhä enemmän vastuullisiin brändeihin. Kivijalan rooli verkkokaupassa muotoutuu uudelleen. Aiemmin suuntana oli, että kivijalasta voidaan toimittaa verkkokaupan tilaukset tai kivijalka toimii showroomina verkkokaupalle. Kun asiakkaat eivät samassa määrin halua käydä kivijalassa, yritysten pitää pystyä toimittamaan tuote/palvelu kotiin tai autoon. Näin syntyy videoyhteydellä showroom verkkokaupalle. Kun kriisin aikana toimitusketjut ovat katkeilleet ja kuluttajat ovat poistuneet kivijaloista, lähituotannon-, -palvelujen ja -toimitusten sekä lisäpalveluiden tarve on kasvanut. Kaikki nämä ovat luoneet uusia innovaatioita, palveluita ja toimintamalleja.
  7. Perheiden budjetin kohteet ja ostopäätökset muuttuvat. Kriisin aikana arvot muuttuvat tai vahvistuvat. Myös harrastukset muuttuvat. Työttömyys voi kohdata useamman perheen. Säästäminen pahan päivän varalle tulee myös kilpailemaan budjetista. Monen ajankäyttö ja sitä myötä kulutus siirtyvät terveyteen, ulkona liikkumiseen, kirjoihin, lauta- ja verkkopeleihin, podcasteihin, online-opiskeluun, video- ja musiikkipalveluihin, ruuan laittoon, puutarhaan, sisustukseen, jne. Vastaavasti matkailu, luxus-tuotteet, ravintolaruokailu ja isot investoinnit vähenevät. Ostopäätökseen käytetään enemmän aikaa ja niitä tehdään eri kriteereillä kuin aiemmin. Yhä enemmän siirrytään omistamisesta palveluiden käyttämiseen. 
  8. Suuret tapahtumat ja konferenssit fyysisesti samassa sisätilassa häviävät. Isot ihmismäärät sisätiloissa on suurin riski viruksen leviämiseen. Suuret tapahtumat tulevat todennäköisesti sallituksi viimeisenä, vasta viruksen kokonaan poistuessa. Nyt osa tapahtumista on jo viety verkkoon. Itse esitykset voidaan helposti toteuttaa verkossa ja seuraavaksi verkostoituminen ja sosiaaliset kohtaamiset sekä elämykset luodaan virtuaaliseksi esimerkiksi pelillistämisen ja VR:n avulla. 
  9. Luottamus vakiintuu johtamisen standardiksi. Nationalismi, epävarmuus, pelko, eristäytyminen, väärät informaatiot, työttömyys, köyhyys ovat vahvoja kasvavia vetovoimia, joille vastavoimaksi tarvitaan vahvaa viestintään ja luottamukseen pohjautuvaa johtajuutta, sekä yrityksissä että valtiotasolla aina yksilötasoa myöden – tittelistä riippumatta. Johtajuus ei enään pohjaudu annettuun auktoriteettiin. Ne organisaatiot, jotka ovat jo ennen kriisiä rakentaneet luottamukseen ja avoimuuteen pohjautuvan kulttuurin, kykenevät säilyttämään uskon tulevaisuuteen ja positiivisella energialla avulla muotoilevat toimintamallinsa ja palvelunsa uuteen normaaliin. Nämä organisaatiot keräävät markkinasta häviäjien talentit ja asiakkaat.

 

Board of Innovationin Low Touch Economy-sivuilla on kaksi mielenkiintoista dokumenttia. Toinen on mindmap erilaisista domino-efekteistä kuluttajan käyttäytymisen muuttuessa ja toinen on Google sheet yritysten pivotoinneista muutoksen myötä. Alla oleva kuva (lähde Board of Innovation) kertoo hyvin, miten jokaisen kannattaisi lähestyä omaa liiketoimintaa tässä kriisissä ja uudessa normaalissa.

Tämä työ avaa hyvin strategista ajattelua. Olemme tehneet nopeita toimenpiteitä ja pidemmän ajan muutoksia strategiaan. Jo tällä kokemuksella kannustan pohtimaan, ei vain tuotteiden ja palveluiden suhteen, vaan koko toiminnan osalta mahdollisuudet sekä uhat Low Touch Economy-skenarioiden ja domino-efektien kautta.

Uudessa normaalissa voittajat ja häviäjät, sekä rahat jaetaan uudelleen. Ne, jotka nyt kykenevät kehittämään ja muotoilemaan palvelunsa uuteen normaaliin, keräävät tulevaisuuden voitot.

 

Jaa

Vaikuttajasta

Juha Harju

Kasvuyrittäjä, toimitusjohtaja
Woolman
#kasvun johtaminen
#verkkokauppa

Juha Harju on intohimoinen ja kasvuhakuinen yrittäjä. Hänen huippuosaamistaan on kasvujohtaminen. Juha on pitkän linjan IT-osaaja, joka kasvatti Descomin 250 henkilön verkkokaupanratkaisutoimittajaksi. Nyt hän johtaa kasvuyritys Woolmania, joka auttaa eurooppalaisia brändejä menestymään kaupankäynnissä.

Jätä kommentti