Bonfire.fi

”Luovana yrittäjänä näen rajoitukset mahdollisuutena” – Paola Suhonen kannustaa miettimään mitä kaikkea yrittäjänä voikaan tehdä

Paola Suhosen Superwood-festivaalia siirrettiin viime lokakuussa vuodella. Hän on hyödyntänyt välivuoden uuden kehittämiseen. 

Lähes vuoden kestäneet koronatartuntojen hillitsemiseksi määrätyt kokoontumisrajoitukset ovat osuneen kovasti osaan yrityksistä. Toimialaa tarkastelevan tutkimuksen arvion mukaan koronakriisi vähensi tapahtumateollisuuden vuoden liikevaihdosta 1,5 miljardia euroa.

Tarve tutkimukseen toimialan tilanteesta ja sen välillisistä vaikutuksista heräsin kriisin myötä viime keväänä. Turun kauppakorkeakoulun disruptiolaboratorion johtaja Thomas Westerholm näkee toimialan jääneen merkittävyydestään huolimatta vähälle huomiolle.

“Viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtumista itsensä elättävä liiketoiminta on kaksinkertaistunut Suomessa. Suomen koko tapahtumatuotantojen yhteenlasketun liikevaihdon arvioitiin vuonna 2019 olleen 2,3 miljardia euroa”, Westerholm kuvailee toimialaa.

Paola Suhonen on paitsi Ivana Helsingin perustaja ja taiteellinen johtaja myös tapahtuma-alan yrittäjä. Siinä missä epidemiatilanne on saanut verkkokaupan puolella aikaan kasvua sekä tehnyt aikaa uuden luomiseen, on Superwood-festivaalin järjestäminen ollut mahdotonta.

“Siinä mielessä festivaalille kuuluu hyvää, että meillä oli melkein valmis festari viime vuonna, kun se piti viime hetkellä siirtää. Se kuuluu tämän festarin luonteeseen, että se pidetään syksyisessä metsässä, joten se siirrettiin suoraan vuodella eteenpäin. Yksi Superwood jäi välistä, mutta nyt seuraavasta tulee entistä upeampi”, hän kertoo.

Vuoden aikana Superwood-festaria on saanut kehittää ja luoda rauhassa. Suhonen kuvailee tekemisen kuitenkin olevan osittain myös hankalaa, sillä suunnitelmia ja panostusta tulevaan on tehtävä samalla, kun mikään ei etene täydellä varmuudella.

Tapahtuma-alan yritysten liikevaihto on laskenut noin puoleen

Kun kokoontuminen festareille, keikoille, teatteriesityksiin ja puhujatilaisuuksiin ei ole samalla tavalla mahdollista, on se vienyt noin puolet tapahtuma-alan liikevaihdosta.

“Vuoden 2021 alussa tehty arvio tarkensi, että viime vuonna tyypillisesti tapahtuma-alasta elävien yritysten liikevaihto oli laskenut 45–70 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna”, Westerholm kertoo.

Tapahtumateollisuus ry:n helmikuussa teettämän kyselyn tulosten perusteella jopa 2 300 yrityksen toimintaedellytykset ovat vaarassa päättyä seuraavan kuuden kuukauden aikana.

Tapahtuma-ala on moninainen ja samojen rajoitusten kanssa pyrkivät elämään niin suuret festivaalit ja messut kuin pienempiin tapahtumaformaatteihin keskittyvät yritykset. Westerholmin mukaan hyvin erilaisista toimijoista koostuvaa tapahtuma-alaa ei ole aikaisemmin osattu edes tunnistaa.

Kriisitilanteen myötä tapahtumien taustalla oleva työ ja yritystoiminta on tullut uudella tavalla nähdyksi. “Tapahtumat mahdollistaa koneisto, joka muodostuu esimerkiksi keikkaduunareista ja vuokratyövoimasta, jotka tekevät niin cateringia, vartiointia ja rakentavat tapahtuman turvallisuutta tai tekniikkaa sekä huolehtivat kuljetuksesta”, Westerholm kuvaa.

Osa tapahtuma-alasta elävistä yrityksistä on pieniä, ja ne ovat tottuneet tulemaan toimeen tapahtumien ketjusta. “Alalla on paljon freelance-työvoimaa, joka on tottunut toimimaan tapahtumaketjujen suhteen. Heille tämän tyyppinen tilanne iskee lujaa”, hän lisää.

Miten alan erikoinen ja numeroin vakavalta vaikuttava tilanne tulee sitten näkymään kuluttajille sekä yritystoiminnassa tulevaisuudessa? Suhonen näkee mahdollisena tapahtumien luonteen muutoksen.

Hän kannustaa miettimään, mitä yritys voisi tehdä nyt kun perinteinen toiminta ei onnistu. “Ymmärrän, että myrskyn silmässä on vaikea lähteä kehittämään ja innovoimaan uutta. Luovana yrittäjänä näen kuitenkin rajoitukset mahdollisuutena. Me olemme esimerkiksi Ivana Helsingissä toteuttaneet suunnitelmia, jotka ovat olleet tekeillä kymmenisen vuotta, joille on löytynyt nyt aikaa”, Suhonen sanoo.

Nuori ala on koronarajoitusten väliinputoaja

Tapahtuma-ala on ammattimaistunut vasta 2000-luvulla. Tuolloin tekninen kehitys on synnyttänyt uudenlaista liiketoimintaa, kun tapahtumakokemusta on alettu rakentaa äänen, visuaalisten elementtien sekä vaativamman tekniikan keinoin.

“Sitä ennen tapahtumia toteutettiin paljon vapaaehtoisvoimin sekä talkootyönä. Ammattimaistuminen on mahdollistunut tapahtumien määrän lisääntymisen myötä. Näin myös tapahtumiin liittyvä bisnes on tullut entistä merkittävämmäksi. Samalla tapahtumien järjestäminen on monimutkaistunut tekniikan osalta, esimerkiksi äänen ja videokuvan vuoksi”, Westerholm kertoo.

Alan tuoreus on aiheuttanut jopa kyvyttömyyttä nähdä alan ongelmien vaikutuksia. Tutkimustietoa esimerkiksi tapahtumien välillisistä vaikutuksista, kuten kaupungin brändimielikuvan rakentamisesta, on vielä niukasti.

“Väittäisin, että jos joku muu ala olisi kohdannut 60 prosentin liikevaihdon tippumisen, niin Suomessa olisi puhuttu tästä huomattavasti enemmän. Mutta tämä on nuori ja sillä tavalla jopa tuntematon ala kyseessä, niin on tavallaan jäänyt tällaiseksi kriisitilanteen väliinputoajaksi”, Westerholm sanoo.

Westerholm pitää huolestuttava sitä, jos koronakriisin myötä tapahtuma-alan tekijät siirtyvät työskentelemään muille aloille. Tämä voi tehdä paluun entisen tasoiseen toimintaan haastavaksi. “On mahdollista, että siirrymme takaisin siihen tilanteeseen, että pääosa tapahtumista tulee jälleen olemaan talkoohenkisiä. Voi käydä jopa niin, että alan ammattimaisuus hukataan hetkeksi”, Westerholm pohtii.

“Visioni on, että kun on vastoinkäyminen, pitää painaa kaasua”

Paola Suhosen yrityksessä arki on muuttunut koronan myötä. Asioita ei voi enää tehdä samoin ja on ollut aika rakentaa jotakin uutta. “Visioni yrittäjänä, toimitusjohtajana ja taiteellisena johtajana on se, että silloin kun maailmalla menee huonosti tai on joku vastoinkäyminen, on painettava kaasua”, hän kertoo.

Suhonen kannustaakin yrittäjiä pohtimaan, mitä tässä ajassa on mahdollista tehdä. Hän nostaa esimerkiksi ravintolat, jotka ovat panostaneet kotiinkuljetuksiin aikana, jolloin ravintoloihin ei voi mennä.

“Kun itse tulee luovalta alalta, niin sellainen niukkuus ja rajoitteet saavat minut liekkeihin. On vain keksittävä se keino päästä tilanteesta yli tai ympäri, että pyörät pysyvät liikkeessä. Visioita on tehtävä myös pidemmälle ajatuksella ja käyttää vapautunut aika uuden rakentamiseen”, Suhonen sanoo.

Myös Thomas Westerholm katsoisi kriisissä mahdollisimman kauas. “Monella toimialalla tulisi miettiä myös sitä, että jos tämä kestääkin vielä vuoden tai kaksikin vuotta. Toivoisin enemmän keskustelua siitä, että voisimmeko tapahtuma-alalla miettiä formaatteja ja tapoja järjestää turvallisia tapahtumia“, hän sanoo.

Vaatii rohkeutta tehdä asioita toisin

Tulevaisuuden tapahtumakenttä voi näyttää erilaiselta pitkäänkin. Kaipuu yhdessä kokemiselle ei tule kuitenkaan katoamaan. Toimialalla on siis todennäköisesti keksittävä uusia keinoja kuluttajien toiveisiin vastaamiseen.

Suhonen näkee, että syvimmillään festivaalit ovat ihmisille keino kokea yhdessä asioita ja hän näkeekin, että ehkä niukempina aikoina palataan perusasioiden äärelle. Mistä voitaisiin karsia, että kuluttajien kaipaama yhdessäolon kokemus voitaisiin silti tarjota?

“Mutta se vaatii uskallusta ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Sekä myös kuluttajilta rohkeutta hypätä mukaan uudentyyppisiin juttuihin”, hän sanoo.

Westerholm näkee, että tapahtuma-alalla syntyy uudenlainen tarve turvallisuudelle. Se miten turvallinen yhdessä olo toteutetaan, vaati suunnittelua ja harkintaa. Alalle saatetaan kaivata esimerkiksi uusia turvallisuuden asiantuntijoita.

“Lähtisin jo nyt miettimään sitä, että mitkä ovat ne minimivaatimukset ja konkreettiset ratkaisut turvallisten tapahtumien takaamiseksi. Näen, että meille tulee syntymään tällainen uudenlainen turvallisuuden ulottuvuus tapahtumajärjestämiseen. Ehkä se on jollekin mahdollisuus laajentaa toimintaansa ja tarjota erikoisosaamistaan tartuntariskin minimoimiseen”, Westerholm sanoo.

Kirjoittanut: Meri Parkkinen 

Bonfire

Lisää vaikuttajalta Bonfire


Lisää kategoriasta Kestävä kehitys