”Mä lähden käveleen!” – Kuinka vitsistä lähtenyt aivopieru kaupallistettiin kahdessa viikossa.

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Kauhujen koronakevät. Sitä tämä on toden totta ollut monelle. Omat suunnitelmani tälle keväälle keskittyivät paljolti kasvotusten tehtäviin puhe- ja valmennustilaisuuksiin, esikoiskirjani Pikkupomosta johtajaksi teemoista, mutta kuinkas sitten kävikään.

Tässä julkaisussa jaan yhden itsensä työllistävän yrittäjän koronatarinan ja bounce back-esimerkin.   

Kevään 2020 keikkakalenteria lähdettiin täyttämään alkuvuodesta toden teolla ja 6. päivä maaliskuuta juhlittiin Helsingin keskustassa kirjani julkistusta. Moni asiakas innostui visiostani lähteä puhumaan johtamisen itseopiskelusta ja johtajaksi kasvamisesta, erityisesti nuorille osaajille. Ensimmäistä kertaa puhujauraani keikkakalenteri näytti kiitettävältä. Kiitos kuuluu myyntiavustajilleni, joiden kanssa intoilimme, että tänä keväänä homma lähtisi kunnolla käyntiin ja petaisi meille hyvän syksyn.

Sitten koitti horror-torstai, jonka muistan vielä pitkään. 12.3.2020 valtioneuvosto linjasi ensimmäisistä kokoontumisrajoituksista ja koulujen siirtymisestä etäopiskeluun. Yksi isoin asiakasryhmäni oli liiketalouden oppilaitokset, jonka myötä alle vuorokaudessa kalenterini ammotti tyhjyyttään. Vuoden kestänyt kirjan kirjoitusprosessi ja muutaman kuukauden myyntiurakka valuivat kerralla vessasta alas.

Tuntui itsekeskeiseltä surkutella menetettyjä työtilaisuuksia, kun samanaikaisesti pinnalla oli isommatkin asiat, kuten eri riskiryhmien suojelu. Samalla tunsin itseni naiiviksi, koska olin laittanut kevään munat yhteen koriin. Ihmettelin, miten en osannut olla kaukaa viisas? Olin kuitenkin seurannut koronaviruksen leviämistä jo kuukausien ajan mediasta.

”Mitäs seuraavaksi keksitään?”, kysyin itseltäni.

Kun et tiedä mitä tehdä, pysähdy hetkeksi kuulostelemaan

On ollut jännittävää huomata erilaisia reaktioita lähipiirin yrittäjissä, mutta samalla myös itsessäni. Jotkut ovat tarttuneet heti haasteita sarvista ja lähteneet innovoimaan. Toisille on tullut lamaantuminen ja hanskat ovat tippuneet tiskiin. Itse kuulun lähemmäs jälkimmäistä porukkaa jo siltä osin, että olen kerrankin tilanteessa, jossa minulla ei ole suoria työntekijöitä tai muita keskeneräisiä projekteja. Puhekeikoille varattua tyhjää kalenteria katsellessani, päätin antaa itselleni hetken aikaa suunnitella seuraavaa liikettäni.

Ensimmäisen viikon aikana stressi tuntui fyysisesti ja huomasin olevani taistele ja pakene -tilassa. Pystyn tekemään nopeita päätöksiä stressin keskellä, mutta luovuudelle ei ole silloin tilaa. Uudenlaisten neuropolkujen ja ajatusten syntymiseen tarvitaan tilaa ajatella. Se olikin ensimmäinen pyrkimykseni – rauhoittaa itseni, jotta ajatukseni pääsisivät virtaamaan. Kuuntelin ja luin useita kirjoja, pidin pitkää taukoa sosiaalisesta mediasta, liikuin luonnossa, sparrailin yrittäjätuttavieni kanssa ja loputa sain paperille suunniteltua pari konseptia. Muutama kumppani innostui luonnoksistani, mutta sain vastaukseksi:

”Palataan syksyllä! Nyt on vähän kehno ajankohta.”

Puhelu yrittäjäystävän kanssa sysäsi ajatukset lentoon!

Kieltäviä vastauksia kuullessani, aloin miettiä, että onhan tässä vielä välissä kesä elettävänä. Lähdenkö kavereiden marjatilalle auttamaan mansikoiden poimimisessa vai katsonko suoratoistopalveluista kaikki sarjat? Seuraavat puhetilaisuudet on sovittu vasta syyskuulle. Heitin ilmoille vitsin, että lähden nyt sitten varmaan kävelemään. Olin jo suunnitellut tälle vuodelle Espanjan Santiago de Compostelan -vaellusta, mutta sekin peruuntui (sattuneesta syystä).

Vitsissä on puoli totuutta, niinhän sitä sanotaan.

Sisältöjen parissa työskentelevä tuttavani kertoi kuulumisia vaihtaessamme, että koronan takia mainostajille ja sisältöä tuottaville aloille on tulossa tyhjiö kesän aikana. Jotkut puhuvat jopa content dessertistä.

Rajoitukset ovat vaikuttaneet mm. televisiotuotantoihin ja kiinnostavien sisältökonseptien tarjonta on hetkellisesti supistunut. Yrityksillä on myös osittain mietinnän paikka, miten he tuovat omaa brändiään esille tässä ajassa. Tarinoille on tilausta!

Entinen sisällöntuottaja heräsi sisälläni.

Vitsini lähteä kävelemään heräsi eloon ja muotoutui parissa päivässä sisältökonseptiksi. Nyt elän lotkautustani todeksi ja aloitan kesäkuussa kävelemään Helsingistä Nuorgamiin. Matka tulee kestämään pari kuukautta. Tuotan matkan varrelta kolmekymppisen kaupunki-ihmisen selviytymisseikkailusta sisältöä: podcastin, tekstiä blogiin ja kuvia someen.

Löysimme muutamassa päivässä myyntiavustajani kanssa hyviä yhteistyökumppaneita ja solmimme kumppanuuksia myös kesän ajan. Myyntidecki valmistui eräänä torstaiyönä klo 02:00 ja jo seuraavana aamuna lähestyimme ensimmäisiä kumppaneita – klassisesti kylmäsoitoilla! Usean vuoden tauon jälkeen oli hauska havaita, että henkilökohtainen myyntitaito on vielä tallella.

Sisältökonseptien tulee olla win-win-win kaikille osapuolille

Ensimmäinen vaihtoehto oli tarjota sisältöä jollekin perinteiselle kanavalle televisio-ohjelmana (esim. dokumenttina), mutta tämä kariutui tiukan aikataulun tuomiin haasteisiin. Kanavien ohjelmavastaavia oli aluksi vaikea saada vaihteiden kautta kiinni (opettelua se vaati näköjään tämäkin) ja kun vihdoin saimme oikeat henkilöt langan päähän, olimme jo aikataulusta myöhässä. Tuotantoryhmän kasaaminen ja käsikirjoittaminen lyhyessä ajassa olisivat olleet liian iso riski.

Yksi mantroistani on Orrin Woodwardilta opittu: ”Plan – Do – Check – Adjust!” ja näin suunnitelma A:n ollessa haastava, teimme Adjust-vaiheen kautta uuden mallin. Syntyi ajatus podcastista ja blogista, jotka olisivat kevyempiä tuottaa tien päältä.

Rakensimme sisällölle kotipesäksi oman nettisivun, jonne pystyn tuottamaan blogisisältöä tien päältä puhelimen välityksellä. Nettisivusto antoi meille esiteltävät ”kuoret”, jonka avulla pystyimme välittämään visiota tulevasta sisällöstä yrityskumppaneille. Päivä päivältä hioimme konseptia valmiimmaksi. Tasan viikko ennen vaellukselle lähtöäni varmistui vielä, että teemme podcastin yksinoikeudella eräälle alustalle.

Kaikki sisällön osat on suunniteltu ”kolmen voittajan” win-win-win-mallilla.

Olen havainnut, että tarinasta voi saada hyvinkin kaupallistetun tuotteen, mutta sen on palveltava kaikkia osapuolia: sisällönkuluttajia (kuuntelijat, katselijat, seuraajat), yrityskumppaneita (mainostajia) ja sisällön tekijää. 

Win 1)  Sisällön kuluttajat (kuuntelijat, lukijat, katselijat)

Miksi haluan päästä sisällön kuluttajien ruudulle heilumaan? Vaelluksen voi toteuttaa kertomatta siitä kenellekään. Sisällön kuluttaja on yhtä lailla konseptin asiakas, kuin sisällössä mainostava kumppaniyritys. Pyrkimyksenä on saada heidän huomionsa. Kuuntelijat tai katselijat ovat portinvartijoita laitteillensa. Epäkiinnostava sisältö pyyhkäistään nopeasti pois ruudulta.

Kohderyhmä on tärkeä hahmottaa. On suunniteltava huolellisesti, ketä halutaan puhutella ja millä keinoin. Huonoin lähtökohta konseptin rakentamiselle on, että se suunnitellaan ensisijaisesti mainostajilta saatavat eurot mielessä.

Sisällöt ovat kulutustuotteita.

Win 2) Mainostajat ja kaupalliset yhteistyökumppanit

Mainostajia kiinnostaa näkyvyys sisällössä, koska se on keino tuoda brändiä esille. Kumppaniyritykset tulee olla tarkkaan mietittyjä jo lähestymisvaiheessa, jotta ne sopivat osaksi sisältöä. Sopivan sisältökonseptin avulla mainostajilla on mahdollisuus päästä heitä kiinnostavan kohderyhmän ruuduille luonnollisena ja uskottavana osana tarinaa.

Muistan esimerkiksi itse vieläkin, missä kengissä Forrest Gump juoksi kolme vuotta, kaksi kuukautta, neljätoista päivää ja kuusitoista tuntia. Paras Nike-mainos ikinä. 

Kumppanuus ei saa olla päälle liimattua. Sisältökonseptin ja siinä esiintyvien hahmojen (tässä tapauksessa minun) on sovittava brändin imagoon. Julkaisin vaellusprojektin nettisivuilla ja kanavissa mainonnan eettisen ohjeistuksen seuraajille, jossa kerroin yhteistyökumppaneiden valitsemisesta sekä mainonnan merkitsemisestä sisältöön. On toki itsestään selvää, että kaikki yhteistyöt noudattavat kilpailu- ja kuluttajaviraston sekä mainonnan eettisen neuvoston linjauksia, mutta tämän lisäksi kumppaneiksi on tavoiteltu vain brändejä, joiden tuotteita  käyttäisin myös millä tahansa muulla vaelluksellani.

Win 3) Sisällöntuottaja 

Sisällöntuotanto on kovaa työtä. Mitä laadukkaampi julkaisu, yleensä sen työläämpi. Konseptia suunnitellessa on hyvä laskea paperille oman työnsä ja tuottamansa sisällön arvo. Näin ollen, konseptin kolmas win on sisällön tekijä itse.

Vinkit oman sisältökonseptin luomiseen

Oman työkalenterini tyhjetessä, sain mahdollisuuden tehdä jotain auutta laatikon ulkopuolelta. Syntyi ajatus, ajatuksesta tarina, tarinasta tuote ja tuotteesta yrityksille uudenlainen mahdollisuus tuoda brändiään esille.

Miellämme sisällöksi perinteiset televisiosarjat, joista näkyvyyttä saadaan esimerkiksi tuotesijoittelulla. Yhtälailla sisältöä ovat kuitenkin myös kirjat, artikkelit, blogit, tekstiartikkelit, näytelmät, somejulkaisut, vaikuttajamarkkinointi (tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin).

Mainosbudjettia tai -strategiaa laatiessa on syytä miettiä, voisiko sisältö olla yksi markkinoinnin keino? Sisältöä voidaan toteuttaa yrityksen omiin kanaviin tai näkyvyyttä voi hankkia toisten konsepteista.

Oman sisällön luomiseen (omalle yritykselle tai omiin kanaviin):

  1. Tarina on tuotteesi, suunnittelet sisällön kuluttajalle! Älä hosu, vaan mieti tarinan kohderyhmä, teemat, julkaisuaikataulu ja toteutus. Omassa tapauksessani tarinani on kaupunki-ihmisen selviytymisseikkailu ja kohderyhmänä millenniaalinaiset, jotka haaveilevat irtiotosta.
    Mikäli haluat tuotteistaa tarinasi yrityskumppaneille, on mainostajille myytävä tuote sisällön kuluttajat, eli kohderyhmä ja kohderyhmälle brändin näkyvyys tarinassa.
  2. Miksi kuluttajan tulisi antaa juuri sinun sisällölle omaa aikaansa? Onko se huumori, lisäarvo, elämys vai mikä? Miten toteutus hoidetaan: do-It-yourself -mallilla vai ammattilaisen avulla? Tarvitaanko käsikijroittajaa, tuottajaa, visuaalisen puolen ammattilaisia? Kompromisseja kannattaa perustella seuraajille, jos sisällön laatu kärsii. Minä en esimerkiksi voi kantaa järjestelmäkameraa mukanani laadukkaiden kuvien ottamiseksi, mutta kerron rehellisesti seuraajille ottavani kuvia puhelimella ja lisälinssillä.

 

Mikäli haluat tuotteistaa ja hankkia kumppaneita konseptiisi, uskalla olla ketterä ja siirrä luurikammo taka-alalle! Ole avoin ja rehellinen kertoessasi aikataulustasi ja toteutuksestasi. Fake it until you make it! -ajattelu ei toimi ja polttaa siltoja viimeistään myöhemmin, kun et voi lunastaa lupauksiasi. Kiinnostava sisältö kiinnostaa, joten viilaa, hio ja tuotteista.

Tässä siis lyhyesti case-esimerkki, miten itsensä työllistävä yrittäjä ”nyhjäisi tyhjästä” kännykän ja läppärin välityksellä itselleen kesätyön ja vaeltaa nyt Suomen läpi. Upea päästä palvelemaan sisällön seuraajia, mutta myös kumppaneita.

Palataan taas syssymmällä muihin kuvioihin!

Jaa

Vaikuttajasta

Helena Kastikainen

Valmentaja, Puhuja
Tietokirjailija
#JOHTAMINEN #ESIMIESTYÖ
#YOUNGTALENTS

Helena Kastikainen on tietokirjailija, puhuja sekä milleniaalijohtajien valmentaja. Helena on aloittanut työuransa nuorella iällä ja on työskennellyt mm. yhtenä Suomen nuorimmista tavaratalojohtajista jo 23-vuotiaana. Hänen missionaan on auttaa muita nuoria osaajia (#youngtalents) kasvamaan johtajan saappaisiin. Keväällä 2020 ilmestyi Kastikaisen esikoiskirja Pikkupomosta johtajaksi, joka käsittelee teemaa, miten johtajaksi kasvetaan lähtökohdista huolimatta.

Jätä kommentti