Bonfire.fi

Mikä on oikea koronastrategia Suomelle ja yrityksille? 

Mikä on oikea koronastrategia? Koronastrategia voidaan jakaa kahteen osaan, eli ensimmäisen aallon vastaanottoon ja seuraaviin aaltoihin tai jopa jatkuvaan strategiaan, mikäli sellaista tarvitaan.

Ensimmäisen aallon strategia

Viruksen ensimmäiseen aaltoon on käytetty neljää erilaista strategiaa, joissa kaikissa vastuu on ollut joko valtiolla tai yksilöllä, ja ovat keskittyneet rajoituksiin, jotka ovat olleet joko keskitettyjä tai hajautettuja. Singapore on toteuttanut valtiojohtoista ja hajautettua strategiaa seurannalla, testaamisella ja karanteeneilla, mutta myös kovilla uhkasakoilla. Ruotsi on luottanut yksilöön, jossa on annettu lähinnä näennäisiä rajoituksia ja suosituksia. Briteissä  on aluksi lähdetty taistoon ns. laumasuojastrategialla, eli annetaan viruksen levitä laajasti.

Näistä parhaiten on onnistunut ensimmäisessä vaiheessa Singapore, jonka tehokas hajautettu ja valtiojohtoinen toiminta on pitänyt viruksen kurissa. Samalla ihmisoikeuksia on kuitenkin poljettu. Malli toimii valtiojohtoisissa maissa, jossa voidaan käyttää pakkovaltaa. Briteissä ja Ruotsissa kuolleisuus on paljon korkeampaa. Suomi sijoittuu jopa parhaimmistoon kuolleisuuden vähyyden osalta. Eristämisellä on raskaat vaikutukset talouteen, jos se annetaan pitkittyä kuukausia. Samalla muut asiat jäävät hoitamatta, eli kuolleita ja muita ongelmia seuraa eristämisen pitkittämisestä. Lyhyt eristäminen ei kaada kuin heikot yritykset, joilla ei ole kassa ja vakavaraisuus kunnossa. Eristys pysäyttää silti viruksen laajenemisen.

Koronastrategiat

Suuri kysymys on se, kuinka Suomen tulisi edetä ensimmäisestä aallosta eteenpäin: Ruotsin, Singaporen vai mihin suuntaan? Näistä voidaan tehdä ainakin neljä erilaista strategiaa ja viidentenä ns. hybridistrategia, joka ottaa vähän jokaisesta, mutta joka pääosin nojaa yksilölähtöiseen vaihtoehtoon valtiollisen pakkovallan sijaan.

1.) Eristäminen eli suljetaan yhteiskunta ja tukahdutetaan viruksen eteneminen (lyhyellä jänteellä tehokas, pitkällä romahduttaa koko yhteiskunnan)

2.) Suositukset, eli strategia luottaa yksilöön, jossa yhteiskunta avataan ja asetetaan suosituksia esim. kaupassa saa olla vain yksi asiakas per 20 neliötä.

3.) Seurantastrategia valtiollisena toimintana tarkoittaa seurantaa, testaamista, karanteeneja ja myös isoja uhkasakkoja (tehokas lyhytaikaisesti, mutta pitkällä aikavälillä raskas toteuttaa, vaatii resursseja ja yksityisyydestä luopumista).

4.) Innovaatiot luottavat yksilöön ja toteutus tehdään hajautetusti. Kehitetään uusia tapoja avata ovia, valita hississä kerros, pitää kiinni bussissa, asioida asiakaspalvelussa ja kaupassa, jne. Yhteiskunta pidetään auki ja ratkaistaan ongelmat uusilla innovaatioilla. Toteutetaan vapaaehtoinen seuranta, joka ei loukkaa yksityisyyttä.

5.) Hybridistrategia kohdentaa toiminnan juuri sinne, jossa sillä on eniten vaikutusta. Eristetään riskiryhmäläiset, kehitetään innovaatioita, annetaan suosituksia ja otetaan käyttöön vapaaehtoinen seuranta, joka ei loukkaa yksityisyyttä eikä ole valtion ohjauksessa.

Tärkeät tiedot päätöksenteolle

Olen käynyt läpi satoja lähteitä ja seurannut päivittäin keskustelua eri ryhmissä. Olen poiminut tähän tärkeimmät havaitsemani asiat (ks. liitteet). Oikean strategian pystyy valitsemaan ymmärtämällä Suomen tilanteen ja sen miten se eroaa muista esim. Italiasta ja Yhdysvalloista.

  1. Kuolleisuus on noin 1 % tartunnoista. Mutta mikä on oireettomien osuus? Joka tapauksessa oireettomien arvioitu osuus vaihtelee välillä kaksinkertainen ja 60-80 kertainen. Epävarmuus on suuri.
  2. Korona ei ole tasa-arvoinen virus. Kuolleet ovat yli 90 %:sti yli 70 vuotiaita, lihavia ja sairaita (riskiryhmät). Suomessa oli 27.4.2020 (klo 16:35) kuolleista yli 90 % yli 70 vuotiaita, 60-69 vuotiaiden osuus oli 6 % (9 kuollutta) ja alle 60 vuotiaiden osuus on viisi kuollutta (30-59 vuotiaissa testatuista kuollut on 0,2 %). Iso osa kuolleista asui hoitokodissa, jossa eletään muutenkin keskimäärin reilu pari vuotta.
  3. Kuolleisuuteen vaikuttavat mm. ikärakenne, ilmansaasteet, antibioottien käyttö ja yleisesti bakteeri-infektiot, sairaalabakteerit, lihavuus, päivittäinen tupakointi, perussairaudet kuten diabetes, sydänsairaudet, jne. Lapset näyttävät säästyvän virukselta käytännössä kokonaan. Suomen haaste on iäkäs väestö (yli 70 vuotiaita on 874.000), lihavia on neljännes (651.000), päivittäin tupakoivia 14 % (437.000) ja mm. diabetes on luokkaa 500.000 (diabeteslääkkeitä syö 138.541 ihmistä).
  4. Ihmisen käyttäytymisen ymmärtäminen on tärkeä osa koronastrategiaa. Aikaisemmista epidemioista on havaittu, että ihmiset eivät jaksa pitkään toimia ohjeiden mukaan ja siksi epidemian toinen aalto on kaikkein tappavin. Mikäli korona on jatkossa kausikorona, tulee käyttäytyminen olla sellaista, joka toimii tavallisessa arjessa.
  5. Talous romahtaa pitkästä eristämisestä, jolloin lasku on kymmeniä miljardeja. Talouden romahtaessa jää hoitamatta kaikki muutkin sairaat, jonka seurauksena ihmisiä kuolee vielä koronaakin enemmän. Pitkä eristys ei ole myöskään avoimen yhteiskunnan kannalta mahdollinen ratkaisu.

Mikä on oikea koronastrategia?

Koronastrategia kiteytyy seuraaviin kysymyksiin:

  1. Onko oireettomia paljon?
  2. Voidaanko riskiryhmäläiset hoitaa erityisjärjestelyin?
  3. Paljonko riskiryhmäläisen kuolema saa maksaa?
  4. Onko virus tukahdetuttavissa vai onko korona jokavuotinen vieras (kausikorona)?
  5. Kuinka kauan ihminen jaksaa eristystä tai jatkuvaa seurantaa?

 

Taulukossa on arvioitu eri strategioiden toimivuutta (+++ erittäin toimiva ja – – – toimii huonosti).

Tukahduttaminen   Kausivirus       Talous        Käyttäytyminen
1.Eristäminen

+ + +

– – – – – –

– – –

2.Suositukset

– – – + + + +

+ +

3.Seuranta

+ + +

4.Innovaatiot + + + + +

+ + +

5.Hybridi

+ + + +

+ +

 

Pitkä eristys ei ole vaihtoehto: Jos virus on täysin hävitettävissä, lyhyt ja laaja eristys on tehokas. Jos virus ei ole hävitettävissä (kausikorona), pitkä eristys on mahdoton nykyiselle ja yleensä avoimelle demokratialle.

Seuranta onnistuu vain, jos oireettomia ei juuri ole, mutta sen teho laskee oleellisesti, kun moni levittää virusta oireettomana. Seuranta rikkoo yksityisyyttä, eli toimii käytännössä tehokkaasti vain valtion tiukassa komennossa olevissa yhteiskunnissa, joissa yksityisyydellä ei ole niin väliä. Seuranta voi olla hyvä koronastrategia kakkosaaltoon.

Suositukset riittävät, jos oireettomia on kymmenkertaisesti tai enemmän. Laumasuoja saavutetaan mahdollisesti nopeasti.

Innovaatiot eivät kykene ratkaisemaan ongelmia heti ensimmäisessä aallossa, mutta pitkällä tähtäimellä ne ovat tärkeä osa kausikoronan ehkäisyssä.

Varmin koronastrategia on hybridistrategia, jossa riskiryhmäläiset eristetään ja osaltaan jopa laitetaan karanteenin tyyppisiin olosuhteisiin. Koulut avataan ja kiellot puretaan sopivin rajoituksin. Ensin lyhyt ja riittävän laaja eristäminen, sitten seuranta ja lopuksi suositukset sekä uudet innovaatiot. Kestävin strategia on se, mitä ihminen jaksaa noudattaa.

Lisäksi seuraavaan epidemiaan tulisi varautua ainakin kehittämällä omaa tutkimusta, testausta ja tietojen keräämistä, jotta päätöksenteolle on ajantasaiset tiedot käytössä.

Mitä koronastrategia tarkoittaa yritykselle?

Miten kauan korona kestää? Tämä on varmasti kysymys, johon jokainen haluaisi saada heti varman vastauksen.

Oli vastaus, mikä tahansa, selviät kriisistä samoilla keinoilla kuin rakentaisit yrityksen, joka kestää 1000 vuotta. Entiseen emme palaa, koska suurella todennäköisyydellä koronasta voi tulla kausivirus. Varaudu tähän skenaarioon. Olemme jälleen kerran “uudessa” normaalissa. Näitä “uusia” normaaleja on ollut jo monta kertaa. Uutta tämä ei ole.

Ihmisellä on kyllä kyky selviytyä ja samoin yrityksellä. Perinteisesti kaaoksessa eli kriisissä on luotettu yhteen vahvaan johtajaan. Päätöksenteko keskitetään ja kaikki “ylimääräinen” kielletään. Tehdään isoja leikkauksia. Organisaatio pysähtyy ja jopa lamaantuu odottamaan ison johtajan käskyä.

Kaikkein huonoimmin kriisistä selviävät isoimmat leikkaajat, koska kriisin jälkeen innovatiivisuus ei palaa. Parhaiten selviävät ne, jotka kehittävät uutta, tehostavat toimintaa ja lopettavat huonoiten toimivat osat. Irtisanomisia ei tehdä sen takia, että lasketaan kategorisesti kuluja vaan sen takia, että laatu paranee ja toiminta tehostuu. (HBR maaliskuu 2010)

Pelkällä leikkausmallilla ei tehdä yritystä, joka selviää kriisistä ja kasvaa kriisin jälkeen.

Eikä tehdä yritystä, joka kestää 1000 vuotta.

 

Vastuuvapauslauseke

Minulla ei ole lääketieteellistä koulutusta, enkä ole työskennellyt viruksiin liittyvissä asioissa asiantuntijana. Olen koulutukseltani tekniikan tohtori ja erikoistumisalani on yritysstrategia ja viime vuosina olen keskittynyt teemoihin kuten itseohjautuvuus, kokeilukulttuuri ja jaettu johtajuus. Olen osallistunut Suomen TOP 100 yritysten, pk-yritysten ja startuppien strategiatyöhön, analysoinut markkinoita, tuotantojärjestelmiä, tehnyt investointilaskelmia, arvioinut erilaisia tulevaisuuden skenaarioita ja simuloinut strategisiavaihtoehtoja. Tehtäväni on kerätä laajasti dataa ja erilaisten asiantuntijoiden näkemyksiä. Vedän tiedot yhteen kokonaisuudeksi ja rakennan vaihtoehtoiset strategiat.

Liitemateriaali: Käytettyjä lähteitä koronastrategian määrittämiseksi

  1. Uhkakuvassa kuolleita on yli yhden prosentin ja Suomessa se tarkoittaa kymmeniätuhansia ellei jopa 70.000 kuollutta.
  2. Singapore rakensi digitaalisen seurannan, testauksen tartuntojen jäljittämiseksi ja “terveysjoukot” voivat tulla vaikka keskellä yötä tarkastukselle ja asettaa karanteeniin. Myös isot uhkasakot asetettiin, jos sääntöjä ei noudata.
  3. Singaporessa on alkanut toinen aalto, jossa lähde on siirtotyöläiset eli maan heikoimmassa asemassa olevat ja joita kohdellaa kuin karjaa. Maaliskuun puolessa välissä tartuntoja oli vain muutama sata, mutta nyt niitä on jo 6600 (20.4.2020)
  4. Kausi-influenssan joukkoon on mahdollisesti tulossa kausikorona.
  5.  Virukset ovat tulleet aina useissa aalloissa. Viruksia ei voida kuitenkaan täysin vertailla keskenään ja esimerkiksi SARS:ia ei ole tavattu ihmisessä 2003 jälkeen
  6. Kaksi aaltoa: Denver’s “double-humped” curve in 1918 (The Washington Post). 
  7. Aikaisemmat epidemiat eivät näytä siltä, että tukahduttaminen onnistuisi. SARS tosin saatiin poistettua. Nyt ei kuitenkaan näytä siltä, että tämä käyttäytyisi kuin SARS.
  8. Kuolleet ovat yleensä keskimäärin yli 80 vuotiaita ja eniten miehiä
  9. Riskiryhmillä on moninkertainen riski sairastua ja kuolla ja näitä ovat mm. lihavuus (painoindeksi yli 30), diabetes, päivittäinen tupakointi, sydänsairaudet, syöpä, jne.
  10. Bergamo on 1,1 miljoonan ihmisen maakunta Pohjois-Italiassa, jossa oli maaliskuussa 9712 todettua tapausta ja kuollut 2245 ihmistä. Arvioitu todellinen luku on luokkaa 4500. Virus ehti levitä maakuntaa täysin ilman mitään rajoituksia. Liikkumisrajoitukset astuivat voimaan vasta 8. maaliskuuta.
  11. On epäilty, että Italiassa virus tappaa myös siksi, että siellä käytetään antibiootteja paljon enemmän kuin Suomessa. Erityisesti sairaaloissa on paljon vastustuskykyisiä bakteerikantoja. On todettu, että kuolemaan on voinut johtaa myös bakteeriperäiset infektiot, jotka ovat saaneet tilaa viruksen heikentämisessä ihmisessä.
  12. Kiinalaisessa tutkimuksessa todettiin, että kahdessa wuhanilaisessa sairaalassa kuolleista 191 potilaasta puolella oli myös bakteeri-infektio. Tämä viittaa siihen, että bakteereillakin on tekemistä koronakuolemien kanssa.” Italiassa kuolee vuosittain 11000 (18 per 100.000) ihmistä vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin infektioihin. Suomessa luku on 90 (1.8 per 100.000).
  13. Italian luvut näyttävät kuitenkin saman todellisuuden kuin Suomessa. Kuolleet ovat keskimäärin 80 vuotiaita, vaikka kuolleita on moninkertaisesti.
  14. Suomessa päivittäin tupakoivia on 14% (437.000), lihavia on noin 26% (651.000) ja diabetestä sairastaa noin 500.000 ja luokkaa 100.000 diagnosoimatonta. Diabeteslääkkeitä syö Suomessa 138.541 työikäistä aikuista (20-69 vuotiasta, Kelan tilasto 2018)
  15. THL on arvioinut, että Suomessa voisi kuolla vain 0,2 % eli kuolleita olisi noin 5000-6000 ja suurin osa olisi yli 70-vuotiaita. Tätä arviota monet pitivät liian pienenä, kun se on viisi kertaa pienempi kuin aikaisemmin esitetty yksi prosentti ja esimerksi Bergamonin alue osoitti suurempaa kuolleisuutta. Imperial College of London arvioi maaliskuun puolivälissä infektiokuolleisuudeksi Britannian oloissa 0,9 prosenttia.
  16. Tanskassa tutkittiin Kööpenhaminan verenluovuttajista ja saatiin tuloksena, että 3,5 prosentilla oli ollut koronavirus kehossaan eli virus oli jo 70.000 ihmisellä. Tämä oli yli 60 kertainen testeillä havaittuihin tapauksiin nähden. Kaliforniassa tehtiin levinneisyydestä tutkimuksia, vaikkakin tutkimuksessa on tieteellisessä mielessä aukkoja, ja saatiin tulokseksi noin 2,49 % – 4,16 %. Tutkimusten kritiikki käsittelee tutkimuksen luotettavuutta, koska testit eivät ole 100%:sti varmoja ja otannassa on puutteita. Helsingissä ja Uudellamaalla saatiin alustavasti tulokseksi 3,4% eli tarkoittaa Helsingissä noin 40.000 viruksen kantajaa ja Uudellamaalla noin 57.000. Oireettomien määrästä ei ole vielä riittävän varmaa näyttöä (24.4.2020).
  17. Köyhät ja yleensä värilliset ovat yliedustettuja sekä sairastuneissa että kuolleissa. Näin on todettu olevan Ruotsissa, jossa korona on paljon yleisempi maahanmuuttaja lähiöissä. Samoin on todettu Yhdysvalloissa ja esimerkiksi New Yorkissa, jossa köyhien mustien alueilla esim. Bronxissa, korona on yliedustettuna. Samoin Kaliforniassa latinot ovat yliedustettuna. Singaporen toinen aalto tuli nimenomaan köyhistä siirtotyöläisistä. Köyhät ja maahanmuuttajat asuvat ahtaasti ja usein eri sukupolvet ovat yhdessä.
  18. Suomessa on kuollut 98 ja tiedot ovat 75:stä (20.4.2020). Tästä tiedetään myös se, että helsinkiläisissä hoitokodeissa on kuollut 48 ja Kiuruvedellä 11. Hoitokodissa kuolleet eivät olleet vielä virallisissa tilastoissa.
  19. Helsingissä on 4400 hoitopaikkaa ja normaalisti kuolleisuus on 150 kuukaudessa eli hoivakodeissa on 1800 kuollutta vuodessa (2019). Keskimäärin hoitokodissa ollaan siten 2,5 vuotta ennen kuolemaa. 48:ssa kuolleessa on menetetty keskimäärin laskettuna 120 vuotta. Jos 20-vuotias kuolee, menetetään noin 65 vuotta. Suoralla laskukaavalla kaksi 20-vuotiasta vastaa 48:aa hoitokodissa asuvaa, joilla useilla on jo muitakin perussairauksia.
  20. Lihavilla on kahden – nelinkertainen yliedustus sairastuneissa.
  21. Kuolleisuus arvio on erittäin huono juurikin riskiryhmäläisille. Raportoitu on yksittäisistä terveistä henkilöistä, joista ei ole tarkkoja terveystietoja. Muun muassa Ruotsista uutisoitiin, että 51-vuotias terve TV-kasvo oli kuollut koronaan. Adam Alsing on ollut jo pitkään ylipainoinen ja laihdutti vuosi sitten 20 kiloa, koska diabetesriski oli korkea. 
  22. Korona on usein yhdistetty bakteeri-infektioihin.
  23. New Yorkissa sairaalaan tullessaan potilaat olivat huonossa kunnossa. 88 % kuoli, jotka olivat hengityskoneessa. Hengityskone ei pelasta huonossa kunnossa olevaa. Suurin osa oli vakavasti muutenkin sairas: 57% oli korkea verenpaine, 41% oli lihavia ja 34% oli diabetes. Tutkimus julkaistu 22.4.2020.
  24. Suomessa kuolee tupakointiin arviolta 4300-4500 ja yli 700 uutta työkyvyttömyysjaksoa ja noin 340.000 vuodeosastopäivää. “Joka toinen tupakoitsija kuolee ennenaikaisesti tupakasta johtuvaan sairauteen. Puolet heistä menettää tupakan vuoksi yli 20 elinvuottaan.”
  25. Alkoholiperäsiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen kuoli 1683 ihmistä vuonna 2018
  26. THL arvioi 25.3.2020, että 11.300 joutuu sairaalaan ja tehohoitoa tarvitsee 3600. 1.4.2020 Suomessa oli 400 tehohoitopaikkaa. HUS sanoi kaksinkertaistavan tehohoitopaikkojensa määrän.
  27. YLE:n ykkösaamussa HUS:in Asko Järvinen jopa arvioi, että koulujen sulkemisella ei ollut suurta vaikutusta. Asko Järvinen sanoi, että “koulujen sulkeminen on ollut vähiten tehokas”. Tämä poikkeaa oleellisesti muista vastaavista tapauksista.
  28. Suomen Kuvalehden artikkelissa maalataan synkkää kuvaa taloudelle: “Tervalan laskelmat osoittavat, että Suomen pitäisi toteuttaa koronaviruksen suhteen tehokasta tukahduttamispolitiikkaa, vaikka se tulisi maksamaan lyhyessä ajassa 2,4–4,8 miljardia euroa. Jos hallitus jatkaa taudin hidastamista tiukoilla rajoituksilla useita kuukausia, Suomen talouskasvu voi hyytyä 2020-luvulla 55–99 miljardia euroa. Menetetyt verotulot olisivat 23–42 miljardia vuosina 2020–2029.”
  29. Tanskan ja Norja avaavat koulut. Mökeille voi mennä, mutta suositellaan vielä välttämään vapaa-ajanmatkoja.
  30. Rajoitetaan asiakapaikkojen määrää ja esimerkiksi kauppaan saa päästää kuitenkin vain yhden asiakkaan 20:tä neliömetriä kohti, kuten on tehty Itävallassa. 
  31. Simppeli oivallus. Kierrätysmuovista valmistettava Fortum Vipu ehkäisee pintatartuntoja. Lisäosan ansiosta oven voi avata koskematta kahvaan. FANNY HAGA TBWA
  32. SUOMEN strategia nojaa nyt rajoitustoimien hallitun purkamisen ohella testaa, jäljitä, eristä ja hoida -ajatteluun. Osana hybridistrategiaksi kutsuttua lähestymistapaa hallitus jatkaa epidemian hallinnassa käytettävän mobiilisovelluksen käyttöönoton valmistelua. Sovelluksen reunaehtona on hallituksen mukaan vapaaehtoisuuteen perustuva ja yksilön tietosuojaa kunnioittava malli.
  33.  Panepidemioiden historia
  34. ”Sairaalaan viemisellä elämä ei yleensä pitene” – iso osa Suomessa koronaan kuolleista on kuollut hoiva­kodeissa, ja asiantuntijoiden mukaan se voi olla hyväkin asia. (HS)
  35. Mitä koronapotilaiden hoidosta on kuukaudessa opittu? Ylilääkärin mukaan ainakin se, että seuraavasta päivästä ei tiedä kukaan. (YLE).
  36. Accountorin uusimmat tiedot: 40 % pk-yrityksistä jo vakavissa vaikeuksissa. (talouskriisi.fi)
  37. Tunnustan kuuluvani niiden inhorealistien joukkoon, jotka uskovat koronaepidemian päättyvän vasta laumasuojaan, joka voidaan saavuttaa joko tartunnan tai rokotteen kautta. Se, että virus voitaisiin tukahduttaa hengiltä ei mahdu minun käsitykseeni viruksista. (soininvaara.fi)
  38. Kuolleisuus on joissakin paikoissa noussut yli 100 % ja Bergamossa 463 %.
  39. Koronatarina huutaa uutta näkökulmaa: on perusbiologian aika päästä ääneen. (Saro-lehti)
  40. Pelkäätkö koronakuolemia? Jopa pienhiukkaset ovat maailmalla tappavampia – katso tästä, miten korona vertautuu kuolinsyihin. (YLE)
  41. Vuonna 1918 suursodan kaiut olivat tuskin hiljenneet, kun maailmaa kohtasi uusi, näkymätön vihollinen. Espanjantautina tunnettu influenssa surmasi arviolta 50 miljoonaa ihmistä, enemmän kuin kaksi maailmansotaa yhteensä. (YLE Areena)
  42. Sadattuhannet haluavat jatkaa etätöissä myös koronan kaikottua: muutos tuo yrityksille mahdollisuuden säästää vuokrakuluissa – pysyvästi. (YLE)
  43. Päätös koulujen ja ravintoloiden avaamisesta tehdään epävarmoilla ennusteilla – Kukaan ei tiedä, kuinka tarttuva ja tappava korona todella on. (YLE)
Jukka Ala-mutka

Jukka Ala-mutka

Muutosjohtaja, TkT

Tietokirjailija ja johtajuuden rakentaja

Jukka on jatkuvasti uudistuva johtajuuden rakentaja jo yli 20 vuoden ajan. Kasvuyritykset ja isot muutoshankkeet ovat tehneet työkokemuksesta yhtä aikaa sekä laajan että syvän. Toiminnan ytimessä ovat muutoskyvykkyys ja ketterä toimeenpano. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei ole puuttunut.

Lisää vaikuttajalta Jukka Ala-mutka


Lisää kategoriasta Johtaminen