Mikä ristiriita vaikuttaa tiedolla johtamiseen ja mitä ihmettä on datan gravitaatio?
Pysähdyn toisinaan miettimään tiedolla johtamisen ilosanomaa. Mahtavatko kaikki julistajat muistaa tiedolla johtamisen lähtökohtia ja niihin liittyviä haasteita?
Jokainen aikaansa seuraava johtaja haluaa johtaa tiedolla. Yleensä tietovetoinen johtaminen kuitenkin pelkistyy keskusteluissa pelkäksi analytiikaksi.
Mietitäänpä hetken, mitä tiedolla johtaminen itse asiassa edellyttää? Mikä merkittävä ristiriita datajohtajan mieltä painaa?
Tiedolla johtamisessa on tärkeää laatia datastrategia, joka sisältää riskienhallinnan näkökulman. Samanaikaisesti pitää huolehtia sekä datan hyvästä saatavuudesta että asianmukaisesta suojauksesta. Ennen analytiikkaan vientiä datasta pitäisi poistaa tai häivyttää arkaluontoiset tiedot, jotka luonnollisesti on myös suojattava huolellisesti.
Suomesta ja maailmalta löytyy tuoreita varoittavia esimerkkejä, mitä voi tapahtua, jos tasapainottelu ei onnistu. Yritysten järjestelmissä olevassa datassa on runsaasti liiketoiminnalle kriittisen tärkeää ja myös henkilötietoa. Onkin harkittava tarkkaan, mitä tietoa todella tarvitaan datan jatkokäsittelyyn.
Tiedonsuojauksessa ja tietoturvassa pitää myös tunnustaa realiteetti, että koskaan ei voi suojautua sataprosenttisesti. On parempi varautua siihen, että jonakin päivänä haittaohjelma tuhoaa tai lukitsee datan. Jotta bisnes ei siihen kaatuisi, ennaltaehkäisyllä on varmistettava, että liiketoiminnalle kriittisen tiedon voi palauttaa ehjänä ja että liiketoiminta voi jatkua sujuvasti.
Mitä merkitystä bisnekselle on datan gravitaatiolla?
Tiedolla johtamisen keskusteluissa korostuu analytiikka ja tekoälyn hyödyntäminen. Toimiakseen kunnolla ja antaakseen liiketoiminnan johtamisessa luotettavia tuloksia tekoälyn algoritmit tarvitsevat dataruokaa, ja paljon. Jos dataa on niukasti, tulokset eivät todennäköisesti ole luotettavia, ja oppimisaineiston puutteessa tekoäly surkastuu tekotyhmäksi.
Eli dataa pitää olla valtavasti. Datamassoja täytyy myös kerätä pitkällä aikavälillä ja mielellään ihan vain varmuuden vuoksi, koska etukäteen ei voida tietää, mikä data lopulta osoittautuu liiketoiminnalle arvokkaaksi.
Tähän datamassojen paisumiseen liittyy hämmästyttävältä kuulostava asia: datan gravitaatio. Se on toki vertauskuvallinen käsite, joka on oikeastaan aika helppo ymmärtää. Data ja siihen nojautuvat sovellukset vetävät toisiaan puoleensa kuin taivaankappaleet. Tämä puolestaan määrittää sen, missä dataa on järkevä säilöä ja käsitellä, jotta se on analytiikan, sovellusten ja meidän ihmisten ulottuvilla.
Vanhasta mantrasta uuteen trendiin
Vielä vähän aikaan sitten trendinä oli tarjota automaattivastaus: siirretään data pilveen ja prosessoidaan siellä. Yhä useammat yritykset kuitenkin tajuavat, että eihän se läheskään aina kannata. Kustannukset ylittävät sietokyvyn.
Lisäksi sovellukset tökkivät, koska datamassojen siirto pilveen väistämättä kärsii tietoliikenteen viiveestä, mikä hidastaa laskentatulosten hyödyntämistä. Silloin bisnes kärsii ja ihmisiä ottaa päähän.
Tämä selittää seuraavan nousevan trendin. Tervetuloa reunalaskenta eli edge computing. Laskentateho siirtyy lähelle käyttäjiä ja datan syntylähteitä, datan jalostus tehdään paikan päällä, ja vasta tietyn jalostusasteen tietoa viedään pilveen.
Samalla cloud first -trendin kaavamainen noudattaminen vaihtuu fiksumpaan cloud smart -trendiin, jossa olennaista on joustava hybridipilvi. Sen ansiosta tiedolla johtaminen sujuu ja käyttäjät saavat nauttia hyvin toimivista sovelluksista.
Antero Sarén
Technology and new business enthusiast, blog writer
Antero on pitkän linjan tietoyhteiskuntavaikuttaja, ihmisläheinen johtaja sekä intohimoinen mökkeilijä, kuntoilija ja luonnossa liikkuja. Hän on toiminut muun muassa Dellin toimitusjohtajana. Sitä ennen hän on ollut erilaisissa johtotehtävissä muun muassa VMwarella, Postilla ja Compaqilla.
Lisää vaikuttajalta Antero Sarén
Lisää kategoriasta Johtaminen
