Milja Köpsi: “Et voi tehdä töitä hyvin, jos et voi henkisesti ja fyysisesti hyvin”

Bonfire

Bonfire.fi-bisnesmedian sivuilla julkaistiin aiemmin työterveys- ja hyvinvointipalveluja tarjoavan Heltti Oy:n toimitusjohtaja Timo Lapin haastattelu, koskien sairaspoissaoloja ja työhyvinvointia. Lappi kommentoi mm. seuraavanlaisesti:

“Esimerkiksi koodareiden tapauksessa, joku voi olla jopa 10 000 kertaa kollegansa tuottavampi. Tietysti osaltaan tämä johtuu henkilökohtaisista ominaisuuksista, mutta osin myös siitä, kuinka kyseinen henkilö on kyennyt palautumaan työn tuomasta rasitteesta ja ylipäätään pysymään terveenä.”

Ohjelmisto- ja e-business ry:ssä työskentelevä, #mimmitkoodaa-ohjelman vetäjä Milja Köpsi on omaksunut työskentelytavan, jossa työtä ja vapaata ei eroteta toisistaan. Luovalla alalla työskentelevänä hän reflektoi jatkuvasti ympäristöään.

– Minulle työ on olemassaoloni ehto. Koen, että työtä tekemällä olen hyödyksi yhteiskunnalle ja omalle perheelleni. Olen ihminen, jolla pitää olla tekemistä, tai tulen muuten hulluksi. Tiedostan olevani tässä huono esimerkki, sillä suurin osa ihmisistä tarvitsee irtaantumista työstä. Itselläni työnteko ei tavallaan lopu koskaan, olin sitten suihkussa tai missä tahansa.

Priorisointia aktiivisuustason mukaan

Kun työstä muodostuu intohimo tai kun se vaatii kokonaisvaltaista läsnäoloa, muodostuu tärkeäksi kyky priorisoida. Tällöin kyse ei ole ainoastaan valinnasta, mitä tekee vaan myös siitä, mitä jättää tekemättä. Eri yksilöiden kohdalla on tärkeää hyvä itsetuntemus. Sen ymmärtäminen, koska minä olen parhaimmillani.

– Olen oppinut tunnistamaan oman aktiivisuustasoni. En ole koskaan saanut itsestäni parasta irti perinteisen toimistotyöajan puitteissa. Ymmärrän, että minulla on erilaisia aktiivisuustasoja. Aamuisin olen tuottava, kun taas lounaan jälkeen täysin työkyvytön. Iltapäivästä ja illasta aktiivisuuteni nousee taas. Koska tiedostan tämän, aikataulutan luovan työn ja myynnin noihin hetkiin. Tiedän olevani silloin parhaimmillani.

Työn tekemisen moninaiset tavat

Tämän päivän luovilla- ja asiantuntija-aloilla on mahdollisuus monenlaiseen tapaan tehdä töitä. Kyse on loppupeleissä siitä, miten johtajat ja esihenkilöt tukevat kunkin yksilöllisiä tarpeita. Ihmisillä on kuitenkin eri elämäntilanteita, jolloin toiselle voi sopia erilainen järjestely tehdä töitä kuin toiselle.

– Et voi tehdä töitä hyvin, jos et voi henkisesti ja fyysisesti hyvin. Ihmisillä on erilaisia tapoja pitää huolta itsestään. Vaikka työntekijällä on vastuu oman työnsä johtamisesta, on sillä valtava merkitys, minkälainen tiimi on ympärillä ja kokeeko itse työnsä merkityksellisenä.

Asiakastyötä tehdessä tuntuu toisinaan, että omasta hyvinvoinnista, jopa terveydestä joutuu tinkimään. Laskutettavasta työstä kieltäytyminen tai sen mahdollinen menettäminen mielletään huonoimmaksi mahdolliseksi skenaarioksi.

Asiakkailla saattaa olla joskus aikamoisia vaatimuksia. Silloin hyvä projektinjohto on ensiarvoisen tärkeää. Monilla luovilla aloilla puhutaan usein, että TES-sopimukset eivät pure meidän työaikoihin, jonka vuoksi pitäisi sopia enemmän paikallisesti. Olen sitä mieltä, että työtä tehdään hyvin eri tavoin, jonka vuoksi korostan ennemmin projektin johtamisen ja ylipäätään johtamisen sekä yrityskulttuurin merkitystä.

Avoimuus on uusi musta

Tulevaisuuden skenaariot puoltavat sitä, että työelämässä, monilla eri aloilla tulee korostumaan entistä enemmän taito kohdata ihmisiä. Näky hampaat irvessä puolikuntoisena paahtavasta sankarityöntekijästä tuskin katoaa kokonaan, mutta avoimuuden lisääntyminen mahdollistaa sen, että omista jaksamisen rajoista voi puhua myös muualla, kuin työpsykologin vastaanotolla tai kavereiden kanssa kaljalla.

– Olen kiitollinen siitä, että työelämässä on alettu puhumaan entistä avoimemmin loppuun palamisesta, erilaisista henkisistä ongelmista, joskus jopa parisuhdeongelmista. Näin tuodaan esiin inhimillisyyttä. Työajan ulkopuolinen elämä vaikuttaa kuitenkin todella positiivisesti tai negatiivisesti myös itse työntekoon. Ja nyt kun avoimuuden merkitystä on raotettu, luulen sen korostuvan entistä enemmän tulevaisuudessa.