Mistä digitaalisen talouden arvonlisä syntyy ja miten sitä mitataan?

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Koodaripula on arkipäivää Marialla, startup -keskittymässä Helsingissä Lapinlahdenkadulla. On juhlan paikka, kun koodari löytyy ja saadaan sitoutettua tiimiin. Tänä päivänä koodari rekrytoinnit tehdään usein muualta kuin Suomesta. Pienelle, luovalle ja taitavalle kansalle kuten Suomi, käynnissä oleva kolmas teollinen vallankumous tarjoaisi kuitenkin hienon mahdollisuuden. Jos olemme nopeita.

Maailman suurimpien yritysten Forbes Global 2000 -lista kuvaa hyvin käynnissä olevaa kolmatta teollista vallankumousta. Forbes Global 2000 -listan mukaan pääoma on muuttamassa muotoaan. Aineeton pääoma, koodi ja luovuus ovat syrjäyttäneet aineellisen pääoman, raaka-aineet ja rahoitusvarannot.

Vuonna 2006 markkina-arvoltaan maailman suurimmat yhtiöt olivat energiateollisuuden ExxonMobil, Total S.A, sekä monialayhtiö General Electric, ohjelmistojätti Microsoft ja pankkijätti Citi. Vuonna 2011 aineellinen pääoma dominoi listaa edellen: energiateollisuuden ExxonMobil,  PetroChina, Shell sekä pankkijätti ICBC ja ohjelmistoyritys Apple.

Vuonna 2016 aineettomasta pääomasta startanneet ohjelmistot valtasivat listan: Apple, Google, Microsoft, Amazon ja Facebook. Tämän lisäksi miljardin arvoisia, nopeasti kasvavia listaamattomia ohjelmistoyrityksiä,  ns. yksisarvisia, on jo yli 200. Suurin osa näistä kuten Uber, Stripe, Coupa ja Rocketlab perustettiin alle kymmenen vuotta sitten. Kalifornialainen pääomarahasto Bessemer-Ventures seuraa 38 listattua pilvipohjaista ohjelmistoyritystä. Näiden yritysten markkina-arvo ylittää 150 miljardia. Bessemer-Ventures Cloud Index osoittaa selvästi ohjelmistoyritysten arvonlisän: ohjelmistoyritysten markkina-arvo on korkeammalla kuin markkinat keskimäärin millä tahansa aikajänteellä mitattuna

https://www.bvp.com/strategy/cloud-computing/index

Mistä digitaalisen liiketoimintamallin arvonlisä syntyy?

Digitalouden ylivoimainen kilpailukyky perustuu matalaan tuotantokustannukseen. Minimissään siihen riittää intohimo, hyvä tiimi ja koodi.

Avoimet rajapinnat varmistavat kilpailukyvyn, koska ne luovat ekosysteemejä ympärilleen joka realisoituu parempana palveluna loppukäyttäjälle. Digitaalinen tuote voi korvata manuaalista työtä, luoda uusia palvelumalleja ja säästää työaikaa, mutta ennenkaikkea algoritmeilla on kapasiteettia tehdä laskentaa, johon ihmismieli ei koskaan kykene. Mittakaavaedut tuovat hinnoitteluvoimaa ja monopoliaseman.

Myyntilaskussa on paljon dataa, joka kertoo asiakkaan osto- ja maksukäyttäytymisestä. Perusanalytiikkan lisäksi on todella kiinnostavaa seurata hiljaisia signaaleja, kuten asiakkaan käyttäytymisen muutosta.

Digitaalisen ansaintamallin keskiössä ovat aktiivisten asiakkaiden käyttäjämäärän kasvu, elinkaariarvo ja asiakkuuden hankintakustannus. Heti perään tulee asiakkaan uskollisuus ja pysyvyys, joka parantaa elinkaariarvoa ja laskee asiakkaan hankintakustannusta.

Network effect on ylivoimainen liiketoimintamalli. Peliteollisuuden tai alustatalousmallien kuten Facebook, Airbnb, WhatsApp ja Linkedin kasvu perustuu viraaliefektiin, jossa yksi uusi käyttäjä tuo mukanaan lisää aktiivisia, uusia käyttäjiä jonka seurauksena asiakkuuden hankintakustannus laskee. Kun käyttäjiä on paljon, pystyt myymään tuotteen edullisemmin tai jopa ilmaiseksi.

Sopimuspohjainen liiketoimintamalli, kuten perinteiset teleoperaattorit ja media, perustuu pitkiin sopimuksiin jonka lisäksi asiakkaalle tarjotaan lisää tuotteita ja ominaisuuksia.

Kasvu voi olla nopeaa ja kestävää myös ilman viraaliefektiä. Oma data sitouttaa tuotteeseen. Kirjanpito-ohjelmistot, sport-trackerit tai mobiilipuhelimen kautta tehty valinta iOS tai Android käyttöjärjestelmän välillä ovat hyvä esimerkki pysyvyydestä. Näille toimialoille on tärkeää saada asiakas mahdollisimman aikaisin, koska tuotteen vaihtaminen voi olla haastavaa myöhemmin: käyttäjänä menetän datan tai uuden käyttöjärjestelmän oppiminen luo kynnyksen vaihtaa tuotetta.

Ohjelmistoalan kellotaajuus on nopeampi kuin mihin ehkä Suomessa olemme tottuneet. Avoimet rajapinnat, yhteen hiileen puhaltaminen ja vakaa yhteiskunta tarjoavat ainakin meille ohjelmistoyrittäjille Suomesta maailman parhaan testimarkkinan, josta on pakko ponnistaa maailmalle. Me yrittäjät otamme riskiä ja kannamme vastuun,  kasvaaksemme tarvitsemme lisää koodareita. Suomen kilpailukyvyn kannalta tässä olisi tuhannen taalan paikka. Markkinat jaetaan nyt. Viiden vuoden kuluttua on jo liian myöhäistä.

Jaa

Vaikuttajasta

Päivi Kangasmäki

Founder
BackedByCFO
#Digitalous
#Ansaintamalli

Jätä vastaus