Mitä jos yksi pahimmista virheistä on korostaa sitä, että olemme kaikki samanlaisia?

Pauli Waroma

Oletko koskaan tulkinnut ketään vain hänen ulkoisen olemuksensa perusteella?

Ja ollut väärässä?

Me kaikki olemme!

Olemme kaikki kiinni ennakkoluuloissamme.

Totuus on kuitenkin se, ettei esimerkiksi luotettavuus tai epäluotettavuus näy päällepäin. Se ei ilmene ihonväristä, kotimaasta, kielestä, uskonnosta tai kulttuurista.

Mitä jos globaalin hyvää tahtovan antirasistisen liikkeen yksi pahimmista virheistä on ollut korostaa, että olemme kaikki samanlaisia?

Samanlaisia, mutta silti erilaisia

Moni on hyväntahtoisuuttaan riisunut meiltä päällimmäisen ihokerroksen ja korostanut, että sen alla olemme kaikki yhtä. Siitä on tehty monta lauluakin.

Se, että kaikkien ihmisten DNA on 99,9% samaa ikään kuin todistaa tätä faktaa. Mutta onhan simpanssin ja ihmisen DNA myös 98,8% samaa. Tiikerinkin kanssa jaamme 95,6% verran samaa perimää. Jopa kaupasta ostaman banaanin kanssa olemme geneettisesti enemmän samanlaisia kuin erilaisia – DNA:mme on 60% sama.

Pelkään pahoin, että olemme tehneet hallaa korostamalla samanlaisuutta. Ensinnäkin geenit eivät kerro kaikkea, sosiaalisella ympäristöllä on myös suuri vaikutus. Ja tuo 0,1% on todella merkityksellinen.

Meidän pitäisikin muuttaa tätä kaanonia. Pitäisi korostaa sitä, kuinka erilaisia olemme. Olemme kaikki erilaisia ihonväristä, seksuaalisesta suuntautumisesta, ulkonäöstä, painoindeksistä ja mieltymyksistämme riippumatta. Meitä on maailmassa noin 7,5 miljardia uniikkia ihmistä ja jokaisen hyvinvointiin vaikuttavat eri tekijät.

Historia kirjoitetaan voittajien näkökulmasta käsin

Palataan ihan lyhyesti Sannikka-gateen. Vain Valtaoja itse tietää mitä ajatteli ja vain Ebrahimi itse tietää, miltä hänestä tilanteessa tuntui.

Tästä syystä sosiaalinen media hieman pelottaa minua. Toisaalta sillä olisi voima tuoda meitä globaalisti lähemmäs toisiamme ja antaa meille mahdollisuus ymmärtää toisistamme enemmän. Mutta samalla se houkuttaa meitä tekemään johtopäätöksiä pelkästään näkemämme perusteella. Arvioimaan ihmisten sisintä ulkoisen kuvan perusteella. Meidän uniikista kontekstista käsin vieraan ihmisen uniikki konteksti.

Historia on kirjoitettu voittajien näkökulmasta käsin. Pitkään länsimaat olivat näitä voittajia, ainakin sodissa. Mutta maailma muuttuu. Länsimaiden bruttokansantuote henkilöä kohden laskee, muun maailman nousee. Länsimaiden populaatio laskee, muun maailman nousee. Eurooppalaisia on enää kymmenen prosenttia maailman väestöstä. Yhdysvallat on muuttunut maasta, joka voittaa sodat sotimatta maaksi, joka häviää sodat sotimalla. Nykyisistä valtaapitävistä tulee pian vähemmistöä. Valtarakenteet muuttuvat.

Nyt jos koskaan on aika alkaa nöyrtyä. Alkaa kuunnella tarkemmin ja yrittää ymmärtää toisiamme. Se lähtee siitä, että tiedostamme, ettemme kaikki ole samanlaisia. Se lähtee siitä ymmärryksestä, että maailmassa on 7,5 miljardia uniikkia ihmistä, joista Suomessa 5,5 miljoonaa.

P.S. Suomen suurin keskipitkän aikavälin muutostarve on sote-uudistus. Sitä on alettu nyt ratkaista rakenteista lähtien ja poliittisen ideologian ajamana. Millainen sote malli olisi syntynyt, jos olisimme lähteneet rakentamaan sitä asiakaslähtöisesti ja ihmisten ainutlaatuisuutta korostamalla? Eikö terveydenhuollossa juuri pitäisi olla kyse kohtaamisesta?